Kommentti: Olet varakkaampi kuin luuletkaan - Oma raha - Ilta-Sanomat

Kommentti: Olet varakkaampi kuin luuletkaan

Kuvituskuva
Julkaistu: 16.1. 8:05

Olemme nelisen kertaa varakkaampia kuin luulemme, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Sinunkin on korkea aika säästää vanhuuden varalle, sillä julkiset eläke- ja hoivalupaukset pettävät lopulta kuitenkin ja ilman omaa varautumista jäät heitteille.

Kuulostaako tutulta?

Aivan – tuttuja väittämiä, joita on vuosien mittaan kuultu lukuisat kerrat eri versioina.

Viestin muotoilu vaihtelee, mutta uhkakuva on yleensä sama: julkisiin eläke- ja hoivalupauksiin ei voi luottaa.

Samoin kulloinkin tarjottavat keinot vaihtelevat, mutta yleensä kyse on finanssialan markkinoinnista.

Pelottelu on tämän lajin markkinoinnin keskeistä sisältöä.

Säästäminen ja sijoittaminenkin voivat toki olla järkeviä keinoja oman varallisuuden kartuttamiseksi, mutta muuten järkeviäkin neuvoja vesittää usein jopa järjetön pelottelu.

Tällä viikolla tuttua kaavaa ovat varsin monisanaisesti toistaneet finanssialaa lähellä olevat lobbaus- ja tutkimustoimistot Eva ja Etla.

Tämänkertaiset viestit voinee tiivistää viiteen väittämään:

1) Julkiset eläke- ja hoivalupaukset ovat epäluotettavia.

2) Kansalaisten varautuminen vanhuuden varalle on niukkaa.

3) Kansalaisten olisi syytä varautua vanhuutensa menoihin.

4) Kuka tahansa voi rikastua ryhtymällä sijoittajaksi – ja erityisesti ohjaamalla säästöjään osakesäästötilille.

5) Kuka tahansa voisi turvata vanhuutensa, kunhan säästöjään saisi sijoittaa myös yksityisiin hoivavakuutuksiin.

Ainakin kaksi ajatuskuprua vetää pohjaa pois näiden ja vastaavien viestien pelottelulta.

Jos yhteiskunnan lakisääteisiä eläke- ja hoivalupauksia on syytä epäillä, miksi kukaan luottaisi samojen lainsäätäjien säätelemiin sijoitus- ja vakuutusvirityksiin ja niitä koskevien lakien pysyvyyteen?

Ja jos varallisuutta pitäisi kiireesti kartuttaa meitä suomalaisia rasittavan ”köyhyyden identiteetin” karistamiseksi, onnistuu se helpomminkin ja ainakin halvemmalla kuin finanssialan ”tuotteita” ostamalla.

Suomen kotitalouksilla on yhteensä noin 300 miljardin euron rahoitusvarat. Se on vähän yli 50 000 euroa asukasta kohti ja pelottelijoiden mukaan liian vähän.

Tilanne korjautuu helpon korjauslaskelman avulla, kunhan mukaan lasketaan eläkesaataviemme arvo.

Lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkevastuiden arvo on noin 750 miljardia euroa. Se on työeläkevakuutettujen eli meidän työssä käyvien tai jo eläkkeellä olevien kansalaisten eläkesaatavien arvo.

Kun eläkesaatavien arvo lisätään varsinaisiin rahoitusvaroihin, heilahtaa kotitalouksien ”tilastovarallisuus” yli tuhanteen miljardiin euroon ja lähemmäs 200 tuhanteen euroon joka iikkaa kohti.

Toki tätä lohtulaskelmaakin voi arvostella esimerkiksi muistuttamalla, että kotitalouksien eläkesaatavat ovat eläkejärjestelmän pääosin kattamattomia vastuita, ja että ne siirtyvät eläkkeinä vakuutettujen tileille vain sillä ehdolla, että eläkkeille riittää aikanaan maksajia – ja että palkansaajien on itsekin maksettava osansa eläkemaksuista.

Joka ei usko eläkejärjestelmän lupauksiin tuskin ottaa tällaista lohtulaskelmaakaan todesta. Mutta meitä muita laskelma lohduttaa – sen mukaan olemme ainakin paperilla nelisen kertaa varakkaampia kuin pelottelijat luulottelevat.

Tekstin loppua on 16.1.2020 klo 15.20 täydennetty huomautuksella eläkevastuiden luonteesta.

Tuoreimmat osastosta