Pitäisikö varallisuus ottaa huomioon hoivamaksuissa? ”Nokkelat varakkaat piilottaisivat varallisuutensa” - Oma raha - Ilta-Sanomat

Pitäisikö varallisuus ottaa huomioon hoivamaksuissa? ”Nokkelat varakkaat piilottaisivat varallisuutensa”

Jos ihmisen varallisuutta alettaisiin ottaa huomioon hoivan asiakasmaksuissa, tilanne vertautuisi siihen, että työikäiseltä vietäisiin syöpään sairastuttua varallisuus hoidon katteeksi, Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander sanoi.

Jos ihmisen varallisuutta alettaisiin ottaa huomioon hoivan asiakasmaksuissa, tilanne vertautuisi siihen, että työikäiseltä vietäisiin syöpään sairastuttua varallisuus hoidon katteeksi, Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander sanoi.

Julkaistu: 15.1. 17:47

Jos varallisuus otettaisiin huomioon hoivapalvelujen asiakasmaksuissa, siihen liittyisi monta ongelmaa, Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander sanoo.

Kaksi kolmesta suomalaisesta olisi valmis käyttämään omaa varallisuuttaan ainakin osittain hoivapalveluihin, jos niitä ei saisi riittävästi riittävästi yhteiskunnalta, pankki- ja vakuutusyhtiöiden edunvalvojan Finanssiala ry:n kyselystä selviää.

90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että heidän omien vanhempiensa olisi käytettävä omaisuuttaan ja säästöjään hyvinvointinsa rahoittamiseksi sen sijaan, että he jättäisivät sitä perinnöksi.

Finanssialan tilaamassa ja Etlan tekemässä raportissa puolestaan ehdotetaan elinikäisiä hoiva- ja eläkevakuutuksia keinoksi varautua lisääntyneestä palvelutarpeesta aiheutuviin kuluihin. Samalla raportissa korostetaan, että tällaisten vakuutusmarkkinoiden syntymisen edellytys olisi julkisen hoivalupauksen selkiyttäminen.

Toisin sanoen suomalaisten pitäisi tietää, millaiseen julkiseen hoivaan heillä on oikeus. Näin he voisivat arvioida sitä, millaisia lisäpalveluja he mahdollisesti vanhuudessa haluavat ja paljonko niiden kattamiseen tarvittaisiin säästöjä.

Toisaalta yhteiskunta ei saisi ottaa vakuutuksia huomioon tuloina, jotka vaikuttaisivat hoivan asiakasmaksuihin, raportissa sanotaan. Jos ne laskettaisiin tuloksi, vakuutuskorvaukset menisivät käytännössä kunnalle.

Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander arvioi Finanssialan tilaisuudessa keskiviikkona, että varallisuuden huomioon ottamiseen on jatkuvasti painetta. Hän arvelee, että monesta saattaa tuntua ilmeiseltä, että rikkaan vanhuksen varallisuus pitäisi voida ottaa huomioon maksujen suuruudessa.

Kiander näkee siinä kuitenkin ongelmia.

– Nokkelat varakkaat piilottaisivat omaisuutensa, ja vain tyhmiltä vietäisiin varallisuus, Kiander kärjisti.

Kiander vertasi tilannetta siihen, että työikäiseltä vietäisiin syöpään sairastuttua varallisuus hoidon katteeksi.

Neuvotteleva virkamies Satu Karppanen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoi, että tähän asti on ollut selkeä linjaus siitä, ettei varallisuutta oteta maksuissa huomioon. Karppasen mukaan tämä voisi johtaa esimerkiksi varakkaampien veronmaksuhalukkuuden heikkenemiseen.

Yksi hoivapalveluiden ongelma on nykyisin niiden valtava kirjavuus niin hinnassa, laadussa kuin saatavuudessa eri kuntien välillä. Tähän toivotaan selkeyttä tulevassa soteuudistuksessa.

Esimerkiksi yhtenäisten kriteereiden palveluseteli olisi yksi mahdollinen ratkaisu. Palveluseteli voisi Etlan raportin mukaan olla tulosidonnainen.

Hallitusohjelmassa on palveluseteliuudistus ja henkilökohtainen budjetti.

Karppasen mukaan olisi hyvä, jos julkisesti maksettua hoivaa voisi täydentää haluamillaan lisäpalveluilla. Hän uskoo, että tällaisia mahdollisuuksia olisi ennemmin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa.

Emeritaprofessori Marja Vaarama Itä-Suomen yliopistosta pohti sitä, miten yksityinen varautuminen voidaan yhdistää universalismin ajatukseen eli siihen, että kaikille kansalaisille tarjotaan toimeentuloturvaa ja hyvinvointipalveluita.

– Sitä [universalismia] ei toisaalta minusta ole vanhuspalveluissa koskaan ollutkaan.

Hän huomautti, että Suomi on investoinut vanhuspalveluihin vähemmän kuin muut Pohjoismaat.

– Pula palveluista on pysyvää eli alimitoitusta käytetään tietoisesti sääntelyn keinona, Vaarama sanoo.

Vaaraman mukaan palvelusetelijärjestelmät ovat tällä hetkellä ”villi länsi”, johon kaivattaisiin selkeyttä.

Jaakko Kianderin mukaan hoivalupauksen määritteleminen olisi hyvä asia, mutta siihen liittyy paljon ongelmia.

– Emme tiedä, paljonko hoiva maksaa 20 vuoden päästä. Esimerkiksi henkilökunnasta voi tulla pulaa. Vaikka nyt määriteltäisiin hoivalupaus, kuka takaa, että se on voimassa 20 vuoden päästä?

Tuoreimmat osastosta