Etla esittää: Yksityinen hoivavakuutus etenkin keskituloisille – käytettäisiin paikkaamaan julkisia palveluja - Oma raha - Ilta-Sanomat

Etla esittää: Yksityinen hoivavakuutus etenkin keskituloisille – käytettäisiin paikkaamaan julkisia palveluja

Etlan raportin mukaan hoivavakuutusten avulla voisi täydentää hoivapalvelujaan.

Etlan raportin mukaan hoivavakuutusten avulla voisi täydentää hoivapalvelujaan.

Julkaistu: 15.1. 9:30

Yksityiset hoivavakuutukset voisivat olla hyvä keino täydentää vanhuuden hoivapalveluita erityisesti keskituloisille ihmisille, Etlan tuoreessa raportissa sanotaan. Toistaiseksi hoivavakuutuksia ei ole Suomessa myynnissä.

Vanhuuteen olisi hyvä voida varautua yksityisten hoivavakuutusten avulla, sanotaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreessa raportissa Yksityinen varautuminen hoivan rahoitusta täydentämässä. Toistaiseksi Suomessa ei ole tällaisia vakuutuksia myynnissä.

Raportti on pankki- ja vakuutusyhtiöiden edunvalvontajärjestön Finanssiala ry:n rahoittama.

Jos vanhuuden palvelutarpeeseen varautuu omilla säästöillään, säästäminen voi osoittautua joko turhaksi tai liian vähäiseksi. Siksi hoivavakuutukset olisivat paras keino yksityiseen vanhuuteen varautumiseen, raportissa sanotaan.

Raportin kirjoittajat Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen perustelevat yksityistä varautumista sillä, että vaikka hyvinvointivaltiossa vanhuuden hyvinvoinnin turvaamista on pidetty yhteiskunnan tehtävänä, moni kaipaa parempia palveluja kuin yhteiskunta voi tarjota.

Vakuutuksia käytettäisiin siis täydentämään julkisia palveluja ja omaishoitoa.

Vakuutuskorvaukset voisivat päätyä kunnalle

Vakuutusten tiellä on kuitenkin monta estettä. Ensinnäkin julkisen hoivan saamisen ehdot ja laatu vaikuttavat vakuutuksen tarpeeseen. Lisäksi verotus ja asiakasmaksut vaikuttavat siihen, paljonko asiakas hyötyisi vakuutuksestaan.

Raportin mukaan on mahdollista, että hoiva- ja eläkevakuutusten korvaukset päätyisivät suurelta osin kunnalle korkeampien asiakasmaksujen kautta. Näin ollen vakuutuksen ottaminen ei olisi välttämättä mielekästä.

Asiakasmaksuissa otetaan nyt huomioon asiakkaan tulot, eli mitä suuremmat tulot, sitä suurempi maksu.

Hoivavakuutukset olisivat raportin mukaan erityisesti keskituloisten ihmisten keino varautua vanhuuden hoivan tarpeeseen: pienituloisilla mahdollisuuksia julkisten palvelujen täydentämiseen ei juuri ole ja suurituloisilla on varaa hankkia niitä joka tapauksessa.

Raportissa huomautetaan, että vakuutusten avulla hoivariskiin voisi varautua pienemmillä säästösummilla kuin muilla keinoin säästämällä, koska hinta ei perustuu poikkeuksellisen pitkien hoivajaksojen kustannuksiin vaan vakuutuksenottajien keskimääräiseen hoivan tarpeeseen. Vain pieni osa tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa usean vuoden ajan.

Toki vakuutukseen säästetyt rahat menevät vakuutusyhtiölle, jos vakuutukselle ei lopulta ole tarvetta.

Säästöt käänteisestä asuntolainasta?

Suomessa verotus ohjaa kerryttämään varallisuuttaan omistusasumisella, eikä varallisuus ei vaikuta hoivapalveluiden asiakasmaksuihin.

Määttänen ja Valkonen hyödyntäisivät ihmisten asuntovarallisuutta esimerkiksi vakuutusmaksujen maksamiseen. Tämä tapahtuisi käänteisen asuntolainan kautta. Raportin laskelman mukaan 150 000 euron arvoisesta asunnoista voisi saada 7 000 euroa lisätuloja vuodessa 20 vuoden ajan.

Käänteisiä asuntolainoja ei tosin käytännössä voi saada kuin kasvukeskuksissa.

Hoivavakuutusmarkkinoiden muodostumisen yksi este voisi olla se, että hoivavakuutuksia ottaisivat erityisesti ne, jotka tietävät vakuutusyhtiötä paremmin omasta korkeasta hoivariskistään. Vakuutuksia ei silloin osattaisi aluksi hinnoitella oikein ja sitten, kun asiakkaiden valikoituminen johtaisi maksujen korotuksiin, vakuutuksia haluaisivat vain ne, jotka tarvitsevat todennäköisimmin hoivaa.

Toisaalta esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ranskassa tällaisen valikoitumisen ei ole huomattu olevan merkittävä ongelma.

Vakuutusyhtiöt taas saattaisivat kieltäytyä tekemästä vakuutussopimuksia suuririskisille asiakkaille, mikä taas saattaisi pienentää selvästi markkinoiden kokoa.

Hoivavakuutuksiin liittyy myös poliittisia riskejä: esimerkiksi vakuutusmaksujen verovähennykset, korvausten verollisuus tai korvausten laskeminen tuloksi asiakasmaksuja määrittäessä voivat muuttua monta kertaa.

Raportti nostaa esille myös sen, että kuntien vastuulla oleva ikääntyneiden hoito ja hoiva tarkoittaa kirjavia käytäntöjä. Kuntien välillä on eroja niin palveluiden laadussa, saatavuudessa kuin hinnoissa. Nämä asiat sekä niitä koskeva tulevaisuuden epävarmuus haittaavat yksityistä varautumista, koska ihmiset eivät tiedä, millaista ja minkähintaista palvelua heidän pitäisi varautua täydentämään.

Ydinongelmat hoivavakuutusten tiellä ovat vakuutusyhtiöiden vaikeus hinnoitella pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia riskejä sekä mahdollisten asiakkaiden vaikeus hahmottaa sitä, mikä olisi vakuutukselle reilu hinta.

Kiinnostaisiko sinua hoivavakuutus, jos sellainen olisi mahdollista ottaa? Kerro perustelusi alla olevassa kommenttikentässä.

Tuoreimmat osastosta