Naisen eläke-eurossa huimat erot: Tervossa keskieläke tasa-arvoisin, Kauniaisessa valtava kuilu - Oma raha - Ilta-Sanomat

Näin paljon on naisen eläke – katso oman kuntasi tilanne

Naisen eläke-euro vaihtelee paikkakunnittain. Eläke-euroa painaa alas muun muassa naisten matalampi keskimääräinen palkka.

Naisen eläke-euro vaihtelee paikkakunnittain. Eläke-euroa painaa alas muun muassa naisten matalampi keskimääräinen palkka.

Julkaistu: 14.1. 7:39

Naisten keskieläke on reilusti miehiä matalampi. Alueellisesti tasa-arvoisin tilanne on niillä paikkakunnilla, joissa eläkkeet ovat matalia.

Naisten keskimääräinen eläke on jokaisessa Suomen kunnassa miesten keskimääräistä eläkettä pienempi. Keskimäärin naisen ”eläke-euro” on noin 79 senttiä.

Tervossa naisen eläke-euro on tasa-arvoisin, sillä se on pyöristettynä euron. Savolaiskunnassakin keskieläkkeessä on viiden euron ero: miehillä keskieläke on 1 306 euroa, naisilla 1 301 euroa.

Suurin kuilu sukupuolten välisissä eläkkeissä on Kauniaisissa, sillä siellä naisen eläke-euro on vain 51 senttiä.

Pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa Kauniaisissa nautitaan myös suurimmista eläkkeistä. Miesten keskimääräinen eläke on pikkukaupungissa huimat 4 191 euroa. Naisten keskieläke Kauniaisissa on 2 156 euroa, millä yltäisi Manner-Suomen miesten top-listalla kymmenenneksi.

Vertailun vuoksi koko Suomen keskieläke on 1 680 euroa. Miesten keskieläke on 1 898 ja naisten 1 499 euroa.

  • Katso alta, kuinka suuri keskieläke kotipaikkakunnallasi on.

  • Jos upotus ei näy, klikkaa tästä.

Eläke-euro on tasa-arvoisin maaseutumaisissa kunnissa, jotka sijaitsevat usein Pohjois- tai Itä-Suomessa. Näissä kunnissa keskieläke on alle Suomen keskiarvon.

Suurimmat erot sukupuolten välillä näkyvät kunnissa, joissa keskieläke on korkea. Tällaisia kuntia sijaitsee muun muassa Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, mutta joukossa on myös teollisuuspaikkakuntia, kuten Valkeakoski.

Kuvituskuva

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoo, että keskieläkkeiden epätasa-arvo johtuu monesta syystä.

Suurin yksittäinen syy on miesten korkeammat palkat, joiden ansiosta myös miesten eläkkeet ovat keskimäärin suuremmat kuin naisilla.

– Koska eläke perustuu keskeisesti työuran aikaisiin ansioihin, erot miesten ja naisten työurissa heijastuvat myös eläkkeisiin. Naisten keskimääräinen ansiotaso on miehiä matalampi ja työurat ovat rikkonaisempia ja sisältävät miehiä enemmän osa-aikatyötä. Työmarkkinat ovat selkeästi sukupuolittuneet, esimerkiksi miehiä työskentelee enemmän yksityisellä sektorilla, naisia julkisella. Julkisen puolen keskipalkat ovat yksityistä matalammat.

Lisäksi naisten eläke-euroa viilaavat miehiä pidempi lastenhoitoaika, joka on kerryttänyt eläkettä vasta vuodesta 2005. Valtaosa nykyeläkeläisistä ei ole saanut eläkettä kotiäitiydestä.

Rikkonainen työura ei kerrytä eläkettä yhtä paljon kuin yhtenäinen uraputki.

Kannisto muistuttaa myös, että moni 90-vuotias eläkeläisnainen ei ole juuri ollut työelämässä ja kerryttänyt hyvää eläkettä työelämässä.

– Vajaaksi jäänyttä työeläkettä täydentää kansaneläke, ja osalle myös leskeneläke on merkittävä lisätulo. Hyvin iäkkäät naiset laskevat naisten keskieläkettä huomattavasti, kun heidän eläkkeensä perustuu pääosin kansaneläkkeeseen.

Suuri työttömyys ja pätkätyöllisyys tasaavat myös eläkkeitä, sillä ne iskevät Kanniston mukaan erityisesti teollisuusalalla työskenteleviin miehiin.

  • Jos upotus ei näy, klikkaa tästä.

Eläke-euro on tasa-arvoisin siis kunnissa, joissa miesten keskieläke on huomattavasti Suomen keskiarvoa pienempi.

– Takuueläke takaa Suomessa kaikille sen noin 835 euron kuukausieläkkeen tänä vuonna, eli mitä lähempänä tuota rajaa ollaan, sitä lähempänä miesten ja naisten keskieläkkeet ovat toisiaan.

Kannisto kertoo, että naisten eläkkeiden hajonta on miesten eläkkeitä suppeampaa. Osaltaan tämä johtuu siitä, että suurta eläkettä nostavista entisistä yritysjohtajista valtaosa on miehiä.

– Esimerkiksi Kauniaisten keskieläkkeen korkeus selittyy suurituloisilla. Onhan Kauniainen usein verottajan tilastoykkönen ansiotulovertailuissa.

Maaseutukunnissa eläkkeiden tasa-arvoa lisää maatalouden korkea osuus kunnan elinkeinorakenteesta. Maanviljelijät maksavat maatalousyrittäjän eläkelain mukaista vakuutusta, eli MYEL-eläkevakuutusta.

Kanniston mukaan MYEL-vakuutus otetaan nykyisin niin maatalon isännälle kuin emännällekin samansuuruisena, jolloin karttuva eläke on yhtä suuri. Aiemmin näin ei ollut vaan vuoteen 1983 saakka maatalon emäntien työtulo rajattiin puoleen isäntien työtulosta.

Keskieläkkeen suuruus kertoo siis kunnan elinkeinorakenteesta ja palkkatasosta. Rikkaissa kunnissa keskieläke on keskimääräistä suurempi, työttömyyden ja matalapalkkaisten työpaikkojen kunnissa pienempi.

Lisäksi keskieläkkeeseen vaikuttaa ikärakenne, sillä eläkkeelle jäävien keskieläke nousee jatkuvasti. Suurempaa keskieläkettä saadaan siis kunnissa, joissa eläkeläiset ovat nuorempia vanhuuseläkeläisiä.

Miesten keskieläke on korkeampi kuin naisten, oli kunnan elinkeinorakenne millainen hyvänsä. Toisaalta varsinkin varakkaat miehet ovat voineet hankkia puolisolleen vapaaehtoisen vakuutuksen, joka ei näy eläketilastoissa. Tämä voi Kanniston mukaan korottaa hieman eläkeläisnaisten saamaa reaaliansiota.

Eläkkeelle siirtyvien ikäluokassa sukupuolten eläketulot ovat jo tasa-arvoistuneet ja keskieläkkeet ovat kasvaneet, Kannisto kertoo. Koko eläkeläisten joukossa muutos on hidas.

Kannisto uskoo, että naisten keskieläke on vielä pitkään matalampi kuin miehillä, sillä vieläkin naisvaltaiset alat ovat miesvaltaisia heikommin palkattuja.

– Tulevaisuudessa eläkkeissä kuitenkin tulee näkymään se, että 2/3 korkeakoulutetuista on naisia. Kun naisten palkkataso nousee, nousevat myös eläkkeet.

  • Jos upotus ei näy, klikkaa tästä.

Tarkastellessa koko eläkehyötyä, naisten asema ei ole yhtä heikko.

Kannisto sanoo, että kaiken kaikkiaan naiset voivat saada jopa miehiä enemmän eläkettä, sillä naisten eliniänodote on kuusi vuotta miehiä korkeampi.

– Miehet saavat korkeampaa eläkettä, mutta maksavat myös eläkekustannuksista suuremman osan. Loppujen lopuksi eläkkeenä maksettu rahasumma on miehillä ja naisilla suurin piirtein sama.

Todellisuudessa asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen, sillä varsinkin miesten keskuudessa korkea tulotaso lisää huomattavasti eliniänodotetta.

Eläkkeet jopa tasa-arvoistavat tulotasoa, vaikka naisten keskieläke onkin paikoin reilusti miehiä pienempi.

– Tuloerot eivät ole yhtä merkittäviä eläkkeissä kuin työelämässä. Eläkejärjestelmän kokonaisuus kaikkine eläkkeineen tasoittaa ja pienentää tuloeroja siitä, mitä ne työssäoloaikana ovat olleet.

IS keräsi keskieläkkeet Eläketurvakeskuksen tilastoista. Mukana ovat vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä ja maatalouden erityiseläkettä saavat henkilöt. Mukaan ei laskettu osittaista varhennettua vanhuuseläkettä saavia. Luvut ovat kunnan kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keskimääräisiä eläkkeitä bruttona, euroa kuukaudessa. Kaikki tiedot ovat tuoreimmat, vuoden 2018 tilastot.

Tuoreimmat osastosta