EVA: Suomalaiset pelkäävät eläkejärjestelmän romahtavan – ”On pelottava ajatus, että sijoittaminen nähdään keinona varautua hyvinvointi­valtion alasajoon” - Oma raha - Ilta-Sanomat

EVA: Suomalaiset pelkäävät eläkejärjestelmän romahtavan – ”On pelottava ajatus, että sijoittaminen nähdään keinona varautua hyvinvointi­valtion alasajoon”

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta huomauttaa, että sijoittamisella vaurastuminen ei koskaan tule koskemaan koko väestöä eikä sen varaan pidä laskea esimerkiksi ihmisen vanhuudenhoivan saamista.

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta huomauttaa, että sijoittamisella vaurastuminen ei koskaan tule koskemaan koko väestöä eikä sen varaan pidä laskea esimerkiksi ihmisen vanhuudenhoivan saamista.

Julkaistu: 13.1. 18:30

Iso osa suomalaisista pelkää eläkejärjestelmän romahtavan, mutta pitää vääränä sitä, että esimerkiksi vanhuudenhoivasta joutuisi maksamaan itse.

”Tulevaisuudessa maamme eläkejärjestelmät romahtavat eikä edes jo ansaittuja eläkkeitä kyetä maksamaan”. Näin uskoo 44 prosenttia suomalaisista, jotka vastasivat Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) arvo- ja asennetutkimukseen. Joka neljäs oli eri mieltä väittämän kanssa.

Erityisen vankkaa epäluulo on nuorten aikuisten joukossa, sillä 60 prosenttia 26–35-vuotiaista uskoo väitteeseen.

Asenteet eivät ole muuttuneet edellisestä kyselystä neljä vuotta sitten.

Yli puolet on sitä mieltä, että olisi väärin, että vanhuuteen pitäisi varautua myös säästämällä itse.

Lähes 90 prosenttia on sitä mieltä, että hyvinvointivaltion pitää kyetä takaamaan verovaroin kustannetut hoivapalvelut kaikille niitä tarvitseville.

Näyttelijä Jasmin Hamid kertoo sijoittavansa osaltaan siksi, että hän haluaa varautua siihen, että vanhana voi joutua maksamaan hoivasta.

Näyttelijä Jasmin Hamid kertoo sijoittavansa osaltaan siksi, että hän haluaa varautua siihen, että vanhana voi joutua maksamaan hoivasta.

Evan kansankapitalismia käsitelleessä tilaisuudessa maanantaina piensijoittaja, näyttelijä Jasmin Hamid kertoi yhdeksi syyksi omaan sijoittamiseensa varautumisen siihen, että tulevaisuudessa omasta hoivastaan voi joutua maksamaan.

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta pitää sijoittamista sinänsä suositeltavana ja hyvänä asiana, mutta pitää huolestuttavana jos sitä perustellaan hyvinvointivaltion heikkenemisellä.

– On pelottava ajatus, että sijoittaminen nähdään keinona varautua ja valmistautua hyvinvointivaltion alasajoon, Kaukoranta sanoi.

Hänen mukaansa sijoittamalla vaurastuminen ei tule koskaan koskemaan koko väestöä.

Nykyisin hoivan maksuissa jo otetaan huomioon tulot, mutta Kaukorannan mukaan myös varallisuuden ottaminen huomioon auttaisi hyvinvointivaltion ylläpitämisessä.

Myös osakevälittäjä Nordnetin Suomen-johtaja Suvi Tuppurainen sanoi, ettei haluaisi pelon ohjaavan sijoittamista. Hänen mielestään olisi hyvä lähteä siitä, mitä vaurastuminen tarkoittaisi itselle ja mitä vaikutuksia sillä on yhteiskunnallisesti esimerkiksi hyvinvointivaltiolle.

Suomalaisten asenteet sijoittamiseen ovat muuttuneet aiempaa myönteisemmiksi. Evan selvityksen mukaan 62 prosenttia suomalaisista on nyt sitä mieltä, että osakesijoittaminen on riskeistään huolimatta erinomainen keino lisätä kansalaisten ja kansantalouden vaurautta.

20 vuotta sitten osuus oli 42 prosenttia.

Suomalaisten sijoittamisen kannustamiseksi tuotiin vuoden alussa uusi väline: osakesäästötili. Vastaavat sijoitustilit ovat olemassa jo muissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, tosin kussakin hieman erilaiset.

Evan Ryysyistä rikkauksiin -raportissa vertaillaan paitsi näitä sijoitussäästötilejä myös sijoituskulttuureja eri Pohjoismaissa. Ruotsissa sijoittamisella on pitkät perinteet, sillä rahastosäästämiseen kannustettiin jo 1970-luvulla. Sijoitussäästötili tuli vuonna 2012.

Raportin tekijä, Tanskassa asuva toimittaja Annukka Oksanen kuvailee Suomen ja Tanskan sijoituskulttuurien eroja sillä, että Suomessa sijoitetaan pahan päivän ja Tanskassa hyvän päivän varalle.

Ruotsissa ja Norjassa sijoitussäästötileillä ei ole maksimisijoitussummaa. Suomessa raja on 50 000 euroa ja Tanskassa maksimisumma on tänä vuonna 51 000 kruunua eli noin 6 900 euroa. Tanskassa hallitus päättää joka vuosi, nostetaanko maksimisummaa ja jos nostetaan, paljonko.

Suomessa osakesäästötili on rajattu pelkästään kotimaisiin osakkeisiin, mikä on pohjoismaisessa vertailussa tiukin rajoitus.

Ruotsissa sijoitussäästötilin sisällä voi sijoittaa osakkeiden lisäksi myös rahastoihin ja velkakirjoihin. Norjassa voi sijoittaa osakkeiden lisäksi rahastoihin, joissa osakkeiden osuus on vähintään 80 prosenttia. Myös Tanskassa voi osakesäästötilille sijoittaa osakkeiden lisäksi osakepainotteisia rahastoja.

Myös muita eroja on eri maiden osakesäästötileissä esimerkiksi verotuksessa.

Tuoreimmat osastosta