Eläketurvakeskus on kehittänyt laskurin, jolla on mahdollista arvioida perhevapaajaksojen vaikutusta eläkkeeseen ja verrata eläkekertymää vastaavalta ajalta työstä karttuvaan eläkkeeseen.
Eräänlaisena peukalosääntönä voi todeta, että vanhempainpäivärahakaudelta eläkettä kertyy lähes samalla tavalla kuin työssä ollessa.
Eläkettä itse asiassa kertyy tällöin jopa paremmin kuin työssä ollessa, sillä laskennassa eläkkeen perusteena olevaa vuosituloa korotetaan 21 prosentilla. Jos työansioita taas ei ole, vanhempainpäivärahakaudelta kertyy eläkettä ikään kuin henkilön kuukausiansio olisi 757,14 euroa.
Nämä seikat käyvät ilmi Taloussanomien kokoamasta taulukosta, jossa on vertailtu eläkkeen kertymistä vanhempainpäivärahakaudelta neljässä ikäryhmässä.
Kaikissa ikäryhmissä eläkettä näyttäisi kertyvän paremmin vanhempainpäivärahakaudella kuin jos vastaavan ajan olisi töissä.
Jos yllä oleva taulukko ei näy, voit katsoa sen täältä.
Lähes 90 prosenttia perheistä valitsee vanhempainpäivärahakauden jälkeen kotihoidon tuen ainakin joksikin aikaa. Kotihoidon tuen vaikutus eläkkeeseen, etenkin jos sitä nostaa pidemmän aikaa, on kuitenkin madaltava.
Myös tämän voi havaita Taloussanomien kokoamasta taulukosta, jossa on samat muuttujat kuin edellisessä taulukossa, mutta mukaan on sisällytetty lisäksi 14 kuukautta kestävä kotihoidontukijakso.
Jos yllä oleva taulukko ei näy, voit katsoa sen täältä.
Eläketurvakeskuksen kehittämä laskuri on suuntaa antava. Siinä muun muassa oletetaan, että yleinen ansio- ja hintataso sekä henkilön oma ansiotaso pysyvät laskentahetken tasolla. Laskuri ei siis ota huomioon erityistilanteita, joissa vanhempi esimerkiksi työskentelee lapsenhoitovapaan aikana tai jos eläkkeen perusteena on aiempi, ennen vuotta 2020 määritelty ansio.
Kotihoidontukijaksoilla on vaikutusta naisten ja miesten välisiin eläke-eroihin, koska valtaosa kodinhoidon tuen saajista on naisia. Esimerkiksi vuonna 2018 miesten pitämä osuus kaikista kotihoidontukipäivistä jäi viiteen prosenttiin, kun taas naisia kodinhoidon tuen saajista oli 91 prosenttia.
Sukupuolten väliset eläke-erot näkyvät Suomessa siten, että naisten kuukausieläke on noin viidenneksen matalampi ja ikääntyneiden naisten köyhyysriski on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Naisten iso osuus kotihoidon tuen saajista ei toki yksin selitä sukupuolten välisiä eläke-eroja. Merkittävin tekijä eläke-erojen taustalla on sukupuolten väliset erot ansiotasoissa.
Eläketurvakeskuksen kehittämä laskuri liittyy sosiaali- ja terveysministeriön vetämään Sukupuolten eläke-erot -hankkeeseen, jonka tavoitteena on herättää keskustelua naisten ja miesten välisistä eläke-eroista ja lisätä kansalaisten ja päättäjien tietämystä eläke-erojen syistä.
Huomionarvoista sinänsä on, että OECD-maiden välisessä vertailussa Suomi kuuluu maihin, joissa perhevapailla olo aiheuttaa keskiarvoa suuremman loven eläkekarttumaan. Tämä johtuu nimenomaan siitä, että kotihoidon tuen saajille eläkettä karttuu suhteellisen matalan kiinteän euromäärän mukaan.
Pitkien kotihoidontukijaksojen osuus on kuitenkin viime vuosina kääntynyt laskuun. Kun vielä vuonna 2007 syntyneiden lasten hoitovapaajaksojen mediaanikesto oli 16 kuukautta, oli se vuonna 2015 syntyneiden lasten kohdalla enää 13 kuukautta.
Viime vuoden lopulla julkaistussa Eläketurvakeskuksen raportissa todetaan, että pitkiä kotihoidontukijaksoja käyttävät erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevat ja heikommin koulutetut naiset.
Raportin mukaan tähän saattaa olla syynä se, että kotihoidontuki voi joissain tapauksissa olla taloudellisesti kannattava vaihtoehto työttömyydelle tai esimerkiksi vaikeasti pikkulapsivaiheen kanssa yhteensovitettaville työajoille.
– Heikko työmarkkina-asema ja pitkät perhevapaat aiheuttavat noidankehän, joka koskettaa erityisesti naisia, ja johon puuttuminen erilaisilla keinoilla ei ole ainoastaan sukupuolten välisen tasa-arvon, vaan myös sosiaalisen eriarvoisuuden kysymys, raportissa todetaan.
Päivitys 10.1. kello 14.15: Päivitetty taulukoiden luvut kuukausikohtaisiksi.