Vuodenvaihde tuo muutoksia eläkkeisiin ja eläkeikään.
– Kaikkina vuosina indeksikorotuksia ei ole tehty ollenkaan eläkkeisiin, mutta elinaikakerroin joka vuosi leikkaa hieman alkavia eläkkeitä, työeläkeyhtiö Elon eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara sanoo.
1. Kolme kuukautta lisää
Ensi vuonna 1957 syntyneiden ikäluokka voi siirtyä eläkkeelle aikaisintaan 63 vuoden ja yhdeksän kuukauden iässä eli kolme kuukautta aiempaa myöhemmin.
Muutos johtuu vuonna 2017 voimaantulleesta eläkeuudistuksesta.
Jos alin eläkeikä tulee täyteen marraskuussa, vanhuuseläke voi alkaa aikaisintaan joulukuussa.
Saulivaara huomauttaa, että eläkeiän lähestyessä kannattaa miettiä, onko eläköitymisen hetki paras mahdollinen omaan elämäntilanteeseen nähden.
– Haluaako heti jäädä eläkkeelle vai kerryttää vielä omaa eläkettä. Jos valitsee vaikka osittaisen vanhuuseläkkeen, muistaa ottaa myös verovaikutukset huomioon.
– Eläköitymispäätökseen yleensä vaikuttaa usea seikka, oman eläkkeen lisäksi puolison työura tai isovanhemmilla lasten ja lastenlasten tilanne.
2. Kerroin leikkaa uusia eläkkeitä 4,6 prosenttia
Niin sanottu elinaikakerroin vuodelle 2020 pienentää vuonna 1958 syntyneiden ensi vuonna tai sen jälkeen alkavia vanhuuseläkkeitä 4,6 prosenttia. Kertoimen vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Tänä vuonna leikkuri pienensi alkavia eläkkeitä Eläketurvakeskuksen mukaan 4,3 prosenttia.
Elinaikakerroin tarkoittaa sitä, että kuukausieläkkeitä leikataan sen mukaan, miten keskimääräinen elinikä kasvaa. Lopullinen elinaikakerroin määritellään kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä.
Elinaikakerrointa ei voi välttää vaan sitä sovelletaan kaikkiin eläkkeisiin. Sen pienentävää vaikutusta voi paikata työskentelyllä eli mitä pidempään tekee töitä, sitä paremman eläkkeen saa.
Jo myönnettyihin eläkkeisiin leikkuri se ei vaikuta.
3. Muutama kymppi ”vappusatasta”
Pientä eläkettä saavien eläkkeisiin tulee korotus heti vuoden alusta. Kansaneläke nousee noin 34 euroa kuukaudessa ja takuueläke 50 euroa kuukaudessa.
Korotukset koskevat yli 600 000 eläkeläistä. Korotus tunnetaan myös ”vappusatasena” eli Antti Rinteen (sd) 2018 vappupuheesta tutuksi tulleena lupauksena.
Korotuksiin sisältyy Kelan mukaan indeksitarkistus. Jos eläkkeensaajalle maksetaan sekä kansaneläkettä että takuueläkettä, korotuksen yhteismäärä on enintään 50 euroa.
Täysimääräinen kansaneläke on tammikuusta alkaen 662,86 euroa. Avo- tai avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevalle eläkkeensaajalle se on 591,79 euroa kuukaudessa.
Täysimääräinen takuueläke nousee 834,52 euroon.
4. Indeksikorotukset nostavat eläkkeitä
Vuonna 2020 työeläkeindeksi on 2617. Työeläkeindeksi lasketaan siten, että palkkojen muutoksen osuus on siinä 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti työeläkeindeksin lokakuussa.
Maksussa olevat työeläkkeet siis nousevat näin ollen noin 1,2 prosenttia kuluneeseen vuoteen verrattuna. Indeksiä käytetään ansio- ja perhe-eläkkeissä ja myös eräissä kuntoutusetuuksissa.
Kansaneläkkeissä indeksi nousee yhden prosentin lukemaan 1633.
5. Palkkakerroin nousee kaksi prosenttia
Palkkakerroin on ensi vuonna 1,446. Nousua tulee noin kaksi prosenttia tämänvuotisesta.
Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa. Kertoimella tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Sen avulla pidetään huolta, että eläkkeiden taso säilyy vanhuuseläkkeen alkamisvuoden tasolla
– Palkkakerroin huolehtii siitä, että ihmisen työeläketurva pysyy kunnossa, eikä jää indeksien jalkoihin.