OP-ryhmän pääjohtaja HS:ssa: ”Liian moni suomalainen ei ymmärrä, mistä raha tulee ja mihin se menee” - Oma raha - Ilta-Sanomat

OP-ryhmän pääjohtaja HS:ssa: ”Liian moni suomalainen ei ymmärrä, mistä raha tulee ja mihin se menee”

Timo Ritakallio sanoo Helsingin Sanomissa, että Suomeen tarvittaisiin kansallinen ohjelma opettamaan taloustaitoja.

Taloustaitojen opetus tavoittaisi Timo Ritakallion mukaan enemmän ihmisiä, jos Suomella olisi kansallinen taloustaito-ohjelma.­

27.12.2019 20:21

OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kirjoittaa HS:n Vieraskynä-kolumnissa suomalaisten heikoista taloustaidoista.

Velkaantuneiden suomalaisten määrä on noussut taas kerran ennätystasolle. Asiakastiedon mukaan yli 385 700 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Vuonna 2009 vastaava luku oli 305 000.

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste on noussut 20 vuotta lähes yhtäjaksoisesti. Vuonna 2000 velkaantumisaste oli 65 prosenttia. Vuonna 2019 se on noussut 128 prosenttiin.

Suomalaisten velkaantumista on pyritty estämään lainsäädännön avulla, esimerkiksi korkokatolla ja positiivisella luottorekisterillä. Ritakallio kirjoittaa

Ritakallion mukaan pelkkä sääntely ei riitä, sillä se ei puutu velkaantumisen pääasialliseen syyhyn: suomalaisten heikkoihin taloustaitoihin.

– Ylivelkaantuneisuus uhkaa, jos omaa taloutta ja sen maksuvaraa ei osata arvioida realistisesti. Liian moni suomalainen ei ymmärrä, mistä rahaa tulee, mihin se menee tai mitä omalle taloudelle tarkoittaa lainan ottaminen ja sen takaisinmaksu, Ritakallio kirjoittaa.

Monet eivät saa lapsuudenkodistaan riittäviä eväitä taloutensa hallintaan. Jos kodissa ei puhuta rahasta, nuoret eivät totu miettimään rahankäyttöään.

Ritakallion mielestä taloustaitoja tulisi opettaa leikkien muodossa jo varhaiskasvatuksessa, ja pankit ja järjestöt voisivat tukea tällaista opetusta.

– Kaikissa tuloluokissa on tarvetta nykyistä paremmille taloustaidoille. Kuvaavaa on, että suomalaiset ovat innokkaita lottoajia mutteivät yhtä innokkaita sijoittajia.

Taloustaitojen opetus tavoittaisi Ritakallion mukaan enemmän ihmisiä, jos Suomella olisi kansallinen taloustaito-ohjelma. Esimerkiksi Ruotsilla, Tanskalla ja Virolla sekä 56 muulla maalla on OECD:n mukaan käytössä tai suunnitteilla tämänkaltainen ohjelma.

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar on samaa mieltä Ritakallion kanssa siitä, että suomalaisten taloustaidot ovat heikolla tolalla. Hänen mukaansa syitä on monia.

– Välineet, joilla ihmiset voisivat talouttaan tarkkailla, eivät ole kauhean hyvät. Voisi myös miettiä sitä, kuinka moni suomalainen on ylipäätään kiinnostunut oppimaan talousasioita.

Pantzarin mukaan olisi tärkeää, että suomalaisille tuotaisiin taloustietoa kiinnostavalla tavalla. Tämä vaatisi monien eri tahojen välistä yhteistyötä. Kouluissa asiaan on jo panostettu lisäämällä taloudenhallinnan opetusta opetussuunnitelmiin. Se ei kuitenkaan välttämättä riitä.

– Usein lasketaan nuorten ja koululaisten varaan, mutta itseäni näissä asioissa eniten huolettavat aikuiset ihmiset. Heidän pitää pärjätä vielä vuosikymmeniä tässä alati muuttuvassa talouden maailmassa. Myös heidät pitäisi pitää kelkassa mukana.

Pantzarin mukaan suomalaiset ovat hieman etääntyneet taloutensa konkreettisista asioista, kuten tilinsä saldosta, mikä osaltaan aiheuttaa haasteita taloudenhallinnassa.

– Tilin saldoa olisi silloin tällöin hyvä katsoa silmästä silmään. Pankit voisivat olla tässä edelläkävijöitä, ja kehittää systeemin, jolla saldo tuotaisiin välillä nenän eteen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?