Puistolassa, Helsingissä sijaitseva rivitaloyhtiö on pihapiireineen ja leikkipaikkoineen hyvin pidetyn oloinen. Ahkerasti laskuttavia huoltoyhtiöitä ei tarvita, vaan asukkaat hoitavat pihansa itse. Heinäkuun alusta he myös tuottavat lämpönsä itse.
Vuonna 1984 rakennettu, 30 asunnon As. Oy Mielikinpuisto piti viime viikolla ylimääräisen yhtiökokouksen. Asialistalla on mukava esitys joulun alla, sillä hoitovastike alenee selvästi. Poikkeukselliseksi asian tekee se, että vastike alenee vaikka taloyhtiö otti vastikään ison, 490 000 euron lämmitys- ja remonttilainan.
Miten puolen miljoonan remontit mahdollistavat vastikkeiden laskemisen?
Taloyhtiön maalämpöhanke alkoi viime vuonna, kun taloyhtiö kilpailutti kaksi tarjousta. Taloyhtiö oli todennut, että sillä oli korjaustarpeita ja että lämmitysmuodon kulut olivat kasvaneet. Vaihtoehtoja oli kolme: ottaa laina ja remontoida tavalliseen tapaan tai remontoida maalämpöasennuksen rinnalla, kuten yhä useampi taloyhtiö tekeekin.
Kolmantena oli vaihtoehto, jota isännöitsijä Mika Rautio suosittaa ainakin selvitettäväksi myös muissa taloyhtiöissä.
– Tämä kuulostaa jopa liian hyvältä ollakseen totta, mutta kun näin on jo nyt tehty ja budjetissa pysytty, niin kyllä tämä on totta.
Alkuvuonna ensimmäisestä lämmitysmuodosta muistuttavat öljykattilat saivat lähteä. Keväällä laitteiden asennukset, sitten kaivaukset, heinäkuun alussa taloyhtiö siirtyi maalämpöön.
Yhtiölainaa Mielikinpuisto otti 490 000 euroa, 20 vuoden takaisinmaksuajalla. Lainalla hankittiin maalämpö, uudet ikkunat, asfaltoitiin piha ja korjattiin pieni putkirikko – joka ilmeisesti oli kasvattanut hiukan aiemmin lämmityskuluja.
Asukas, puheenjohtaja Kirsi Parviainen, isännöitsijä Mika Rautio ja St1:n Kristian Savela Puistolan taloyhtiön pihalla.
– Puoli miljoonaa käytimme rahaa, mutta yhtään euroa ei ole otettu asukkaiden kukkarosta. Lisäremontit voidaan laittaa niin sanotusti maalämmön piikkiin.
Tiistaina ylimääräinen yhtiökokous päättää yhtiövastikkeiden alentamisesta 24 prosenttia.
– Minusta tämä on hieno suoritus. Ensimmäinen kerta 15 vuoteen minulle, kun tulee ylimääräinen yhtiökokous hoitovastikkeen alentamisesta, vaikka iso remontti on takana. Vastike laskee 3,79 euroon, kun se on ollut 4,50 euroa, joka on tyypillinen taso tällä alueella tämä ikäisissä taloyhtiöissä.
– Jos talossa on fossiilinen lämmitystapa, öljy tai kaasu, ei kovin paljoa tarvitse laskutoimituksia tehdä, sillä erityisesti näissä säästölukemat ovat erinomaisia, St1 Lähienergian toimitusjohtaja Kristian Savela kertoo.
St1 myy muun muassa maalämpöpalveluita ja energiaa, emoyhtiö St1 on polttoaineenjakelija ja -jalostaja.
– Ja kun vaihto tehdään heti, kustannustaso on lähtökohtaisesti edullisempi kuin kymmenen vuoden päästä, Rautio sanoo.
Satanen kuussa säästöä
Taloyhtiön puheenjohtaja Kirsi Parviainen kertoo, että asukkaat lämpenivät hankkeelle melko nopeasti.
– Kun ymmärrettiin, kuinka iso osuus maakaasulla oli budjetissamme ja että voimme niillä säästöillä rahoittaa remontit ja saada vastiketta alaspäin.
– Laskin, että kun hoitovastiketta lasketaan, säästän itse noin 105 euroa kuussa. Uuden lainan osuus on vajaat 90 euroa. Suunnilleen sillä, mitä hoitovastike laskee, maksan siis lainaa, Parviainen kertoo.
Kaikenlaisiin taloyhtiöihin lainakikka ei toimi. Maalämpö tuottaa eniten säästöä 1960–1970-luvun kerrostaloissa, joiden energiankulutus on uudempia suurempi.
Joskus maalämmön remontin takaisinmaksuaika on paljon Mielikinpuistoa eli kahdeksaa vuotta pidempi, eikä tuo samaa säästöä tai ole ole ylipäätään kannattava vaihtoehto, Rautio huomauttaa.
Pysyvätkö asuinkulut kurissa koko 20 vuotta, sitä ei lämpöremontti tietenkään takaa.
– Toistaiseksi. Sellaista ei voi väittää, että korot pysyvät nollassa tulevat vuodet, tai asumisen kokonaiskustannukset, kuten maavuokra ja kiinteistövero, nekin voivat nousta.
Vauhtia kivihiiliongelmasta ja kaukolämmön hinnasta
Pääkaupunkiseudulla yli 95 prosenttia taloissa on kaukolämpöverkossa eikä tarvetta lämmityksen vaihtoon ole nähty samalla tavalla, kuten vaikka öljylämmitteisissä pientaloissa. Pieni määrä kerros- ja rivitaloja käyttää myös yhä öljyä.
–Kaukolämmön kallistuminen on näkynyt erityisesti kolmen viime vuoden aikana ja sen seurauksena kiinnostus maalämpöön kasvanut, St1 Lähienergian toimitusjohtaja Kristian Savela kertoo.
–Markkina on lähtenyt kasvuun erityisesti kivihiilen polttamisen kiellosta. Silloin Helsinki selvästi heräsi ja kyselyjä on alkanut tulla.
St1 pitää kirjaa energian kulutuksesta, ostoenergian määrästä, laitoksen hyötysuhteesta ja investoinnin kannattavuudesta niiden asiakkaiden osalta, joilla on niin kutsuttu elinkaarisopimus yhtiön kanssa.
Syntyykö säästöä, riippuu kohteen vertailuenergian hinnasta, ostosähkön kustannuksista sekä valitun rahoitusratkaisun pituudesta.
–Puhumme 5–15 prosenttia keskimäärin edullisimmista lämmityskustannuksista verrattuna entiseen, kun mukaan lasketaan kaikki maalämpöjärjestelmän kulut, kuten investointi, korot, ylläpito ja ottosähkö.
Yllä laskelma kahdesta asiakastaloyhtiöstä, jonka hyötysuhdetta St1 on seurannut. Espoossa investointi oli poikkeuksellisen kannattava öljystä maalämpöön, Pyhtään selvästi suuremmassa taloyhtiössä suhteessa alempi hyöty. Sielläkin kaukolämmön vaihto selvästi kannatti, koska hinnat ovat öljyn tasoa.
Savelan mukaan takaisinmaksuajan kautta laskettuna 12–13 vuoden jälkeen alkavat isommat säästöt, kun investoinnit on maksettu takaisin säästöjen kautta.
Jos talossa on ollut öljylämmitys, vaihtaminen kannattaa käytännössä aina. Jos lainarahoitus on riittävän pitkä, vähintään 15 vuotta, kassavirtaa (eli lämmityssäästöistä syntyvää puhdasta rahaa taloyhtiölle) saadaan syntymään jopa heti, vaikka investoinnit ovat melko isoja.
Tyypillisesti tällä laina-ajalla syntyy keskimäärin 15 prosentin kassavirtahyötyä, St1 laskee.
–Kaukolämmössä käy helposti niin, että kassavirtaa ei tule lainkaan eli maksat saman kokonaissumman lämmityksestä kuin kaukolämpöyhtiölle. Ero on siinä, että toisessa tilanteessa maksat kaikesta kaukolämpöyhtiölle, maalämpöön siirtyessä maksat investointia itsellesi.
Kun rahoitusosuus on maksettu pois, kulut tippuvat esimerkiksi 60 prosenttia, kun korko ja investointi jäävät pois.
Vantaalla, joka on Suomen halvimpia kaukolämpökaupunkeja, näkyy vähemmän kaukolämmöstä maalämpöön investointeja. Helsingissä ja Espoossa hinnat ovat korkeampia ja kiinnostus näkyy selvemmin.