Kommentti: Hämmästytkö, jos joku ei osaa käyttää automaattia? Käteisongelmat paljastivat, miten jakautunut Suomi on - Oma raha - Ilta-Sanomat

Kommentti: Hämmästytkö, jos joku ei osaa käyttää automaattia? Käteisongelmat paljastivat, miten jakautunut Suomi on

Kuvituskuva
Julkaistu: 12.12.2019 6:55

En tiennyt, mitä tuleman pitää, kun kirjoitin, että osa ikäihmisistä on pulassa pankkien kanssa. Eteeni aukesi maailma, jollaista en tiennyt olevan olemassakaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Heidi Hagelin.

Kyllähän toki tiesin, että asia on monen arjessa vaikea. Ja että se ärsyttää. Silti oli yllätys, miten paljon yhteydenottoja tuli, kun kirjoitin lokakuun lopussa kommenttini ikäihmisistä, jotka ovat pulassa pankkien kanssa. Kaikki kun eivät osaa käyttää digitaalisia pankkipalveluita eivätkä edes käteisautomaattia.

Tuossa jutussa pyysimme ottamaan yhteyttä, jos käteisen huono saatavuus vaikeuttaa elämää. Sähköpostini alkoi niin sanotusti laulaa. Yhteydenottoja tuli paljon – osittain ikäihmisiltä itseltään, osittain heidän lähisukulaisiltaan, jotka auttoivat käteisongelman kanssa. Eteeni aukesi maailma, jollaista en ollut tiennyt olevan olemassakaan. Sama Suomi, mutta arjen sujuvuuden kannalta ihmisille niin kovin erilainen. Kiitos vielä kerran kaikille, jotka ottivat yhteyttä ja kertoivat oman tai lähisukulaisensa tarinan.

Heitäkin oli, jotka eivät voineet ymmärtää, miten joku ei osaa käyttää käteisautomaattia. Onhan tässä ollut aikaa opetella, he sanoivat. Kyllä. Heille vastasin ja vastaan, että akateemisen tietotyöläisen maailmassa voi olla vaikea ymmärtää, miten erilaiselta maailma monille muille näyttää. Kerroin siitä näkymästä, jonka lukijoiden palaute eteeni avasi.

Osa pankkiväestä ärtyi, mutta hyvin sivistyneesti. Ymmärrän heitäkin. Ei ole mukavaa lukea, miten oman toimialan tekemisiä ruoditaan juttu toisensa jälkeen kriittisesti. Asiakkaat haluavat digitaalisia palveluja, he sanoivat. Kyllä. Sen näyttävät monet tilastot eikä tätä asiaa ole kukaan kiistämässä. Silti puheet käteisen kuolemasta ovat liioittelua ja ennen kaikkea kyse on muutoksen vauhdista. Pitää varmistaa, että edes suunnilleen kaikki pysyvät mukana.

Viime viikolla palasin aiheen alkulähteille Suomen Pankkiin. Siellä olin ensimmäisen kerran kuullut puhetta tästä asiasta johtokunnan jäsen Tuomas Välimäeltä. Istuimme jykevän pöydän vastakkaisilla puolilla ja puhuimme yhteiskunnan muutoksesta, ikäihmisten vaikeuksista käteisen saatavuuden kanssa, pankeista ja digitalisaatiosta. Emme me halua jarruttaa digitaalista kehitystä, tietenkään, Välimäki sanoi.

Suomen Pankki on toinen käteispalveluiden saatavuutta varmistavista viranomaisista. Jos muita ei kiinnosta, heidän työnsä on pitää asiaa esillä.

Kun Välimäki reilu vuosi sitten puhui käteispalveluiden riittävästä turvaamisesta isolle joukolle taloustoimittajia, joku ammattikuntani edustajista oli sanonut hänen kuulostavan ”ihan kansanradiolta”. Se nauratti meitä molempia. Keskuspankkiirin ajateltiin olevan digitalisaation etulinjassa. Kun Välimäki tuon puheen jälkeen seuraavan kerran avasi sähköpostinsa, siellä oli viesti Nobel-palkitulta suomalaistutkijalta Bengt Holmströmiltä. Sen pääviesti oli, että Välimäki oli pitänyt hyvän puheen.

Tämä kun ymmärrettäisiin laajemmin. Digitalisaatio ei poissulje sitä, että myös heistä pidetään huolta, jotka eivät pysty ottamaan uutta tekniikkaa haltuunsa. Eikä se tarkoita sitä, että haluaa jarruttaa kehitystä.

Tuoreimmat osastosta