Ikäihmiset liemessä käteisnostojen vaikeuden takia – Suomen Pankin edustaja: pankit eivät voi ulkoistaa vastuutaan kaupalle - Oma raha - Ilta-Sanomat

Ikäihmiset liemessä käteisnostojen vaikeuden takia – Suomen Pankin edustaja: pankit eivät voi ulkoistaa vastuutaan kaupalle

–Me olemme huolissamme siitä, että jos ja kun on ihmisiä, jotka haluavat käyttää käteistä, sellainen mahdollisuus pitää olla, sanoo Suomen pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.

–Me olemme huolissamme siitä, että jos ja kun on ihmisiä, jotka haluavat käyttää käteistä, sellainen mahdollisuus pitää olla, sanoo Suomen pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.

Julkaistu: 10.12.2019 15:38

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki jatkaa keskustelua käteisnostamisen vaikeuksista. Hän sanoo, että on asioita, joita pankit eivät voi ulkoistaa muiden tehtäväksi. Jos muu ei auta, tehdään kuten Ruotsissa.

Ikäihmisten ongelmista nostaa käteistä rahaa on keskusteltu pitkin syksyä. Asiaa on lähestytty niin ikäihmisten itsensä, heitä auttavien omaisten kuin liikepankkien näkökulmasta. Nyt palataan asian alkulähteille, Suomen Pankkiin.

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki kutsui viime vuoden marraskuun lopussa taloustoimittajia vierailulle ja piti puheen, jossa hän korosti käteiseen liittyviä ongelmakohtia. Niistä suurimmat olivat se, että keskuspankki oli saanut viestiä käteispalveluiden liian nopeasta katoamisesta – osa ihmisistä tunsi jääneensä pulaan – ja se, että ihmisillä pitää olla kohtuullinen määrä ilmaisia käteisnostoja. Hän linjasi tuolloin, että kerran viikossa pitää voida nostaa rahaa tililtä ilman maksua.

Keskustelua asiasta on käyty eri foorumeilla vuosi. Mitä mieltä Välimäki on asiasta nyt?

– Samaa kuin vuosi sitten. Me haluamme, että käteispalvelut eivät katoa liian nopeasti.

– Emme me halua jarruttaa digitaalista kehitystä, tietenkään. Pankkipalveluiden digitalisaatio on todella hyvä asia valtaosalle ihmisistä. Kyse on ennen kaikkea muutoksen vauhdista, Välimäki sanoo.

Suomen Pankin viimeisin kysely asiasta näytti, että kymmenen prosenttia ihmisistä käyttää käteistä pääsääntöisenä maksuvälineenä. Käteisen kuolemasta ei siis voida puhua. Toisaalta kukaan ei kiistä, etteikö käteisen käyttäjien määrä olisi vähentynyt ripeää vauhtia.

– Jos käteisen käyttö hiipuu siksi, että kukaan ei halua käyttää käteistä ja on muita toimivia tapoja, se on meille keskuspankissa täysin hyväksyttävää kehitystä. Jos käteisen käyttö hiipuu, koska käteistä on hyvin hankalaa saada, se on väärä peruste, Välimäki sanoo.

– Me olemme huolissamme siitä, että jos ja kun on ihmisiä, jotka haluavat käyttää käteistä, sellainen mahdollisuus pitää olla.

Jos käteisen käyttö hiipuu, koska käteistä on hyvin hankalaa saada, se on väärä peruste.

Välimäki ymmärtää liikepankkien käteiseen liittyviä kipukohtia, mutta sanoo, että pankit eivät voi ulkoistaa vastuutaan minnekään muualle, esimerkiksi kaupalle.

– Siitä ei päästä mihinkään, että peruspankkipalveluiden toteutumiseen liittyy tiettyjä yhteiskunnallisia tehtäviä. Jos niihin ei pysty vastamaan, ei pidä pyörittää pankkia.

Kaksi valvojaa ja täsmälleen sama viesti pankeille

Finanssivalvonta ilmoitti joulukuun alussa, että tekemänsä selvityksen mukaan asiakkaiden oikeus peruspankkipalveluihin toteutuu kokonaisuutena tarkastellen asianmukaisesti.

– Kuitenkin peruspankkipalveluiden turvaaminen kaikille asiakasryhmille edellyttää, että pankit sekä parantavat digitaalisten palveluiden saavutettavuutta että ylläpitävät digitaaliselle asioinnille vaihtoehtoisia peruspankkipalveluita, Fiva kirjoittaa selvityksessään.

Fiva toteaa myös, että konttoriverkosto on harventunut merkittävästi ja käteispalveluita kokoaikaisesti tarjoavien konttoreiden määrä on supistunut. Peruspankkipalveluiden saatavuus on heikentynyt, jos asiakas ei kykene hoitamaan pankkiasioitaan digitaalisesti.

Kovin paljon tuota selvemmin viranomainen ei voi kantaansa ilmaista. Viesti on täsmälleen sama kuin Suomen Pankin Välimäen.

Käteispalveluiden saatavuutta varmistaa Suomessa kaksi viranomaista: Finanssivalvonta ja Suomen Pankki. Ne näkevät ongelman hyvin samalla tavalla eikä tietenkään ole sattumaa, että niiden viestit ovat täysin linjassa.

Jos muu ei auta, tehdään kuten Ruotsissa

Kun Tuomas Välimäki puhuu, hyvin usein esiintyy sana kohtuullinen. Hän sanoo, että ainakin pankkiautomaatin on oltava kohtuullisen etäisyyden päässä, käteistä pitää voida nostaa kohtuullisilla kustannuksilla ja ei ole kohtuullista, että asiakas voi nostaa käteistä kaupasta ”vain jos kassassa sattuu olemaan rahaa ja jos kauppa sattuu olemaan auki ja jos sattuu olemaan tietyn tilipankin asiakas”.

– Kauppa on niin keskittynyt, että tämä on iso kilpailutekijä. Meidän kantamme on, että minkä tahansa pankin asiakkaan pitäisi voida nostaa käteistä mistä kaupasta vain, Välimäki sanoo.

Tuomas Välimäki.

Tuomas Välimäki.

Täsmälleen samaa on sanonut Finanssivalvonnan osastopäällikkö Samu Kurri.

– Jos tilanne menee sellaiseksi, että kohtuullinen etäisyys ja kustannus eivät toteudu, emme me tätä loputtomiin voi katsella, Välimäki jatkaa.

Silloin ollaan Ruotsin tilanteessa, ja Ruotsissa käteisen käyttö on vielä paljon vähäisempää kuin Suomessa.

– Ruotsissa on lakiesitys, jonka mukaan pisin etäisyys mahdollisuuteen nostaa käteistä voi olla maksimissaan 25 kilometriä. Säätelyn piirissä on yli 95 prosenttia väestöstä, eli se on maantieteellisesti kattavaa. Lain on tarkoitus tulla voimaan tammikuun alussa 2021, Välimäki sanoo.

Hyvä keskusteluyhteys pankkien kanssa

Kyllä Suomen Pankissa liikepankkien näkökulmaakin ymmärretään. Välimäen mukaan tarkoitus ei ole vyöryttää pankkitoiminnalle kohtuuttomia kustannuksia. Hän johtaa maksuneuvostoa, jossa ovat mukana kaikki maksamiseen ja käteiseen jollain tavoin linkittyvät toimijat. Tekeillä on maksutapojen kustannusselvitys, jolla pyritään saamaan selkoa, minkä verran käteinen ja eri maksamisen tavat eri toimijoille maksavat.

Liikepankit saavat myös kehuja. Välimäki sanoo, että pankit ymmärtävät keskuspankin huolen ja käteiseen liittyvät ongelmakohdat.

Tuoreimmat osastosta