Suomalaiset innostuivat näistä rahastoista – suosio suurempaa kuin missään muussa Pohjoismaassa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Suomalaiset innostuivat näistä rahastoista – suosio suurempaa kuin missään muussa Pohjoismaassa

ETF- eli indeksiosuusrahastoja voi ostaa ja myydä pörssissä, kun taas perinteinen indeksirahasto määrittää hintansa päivittäin kaupankäynnin loputtua. Kuvassa New Yorkin pörssi.

ETF- eli indeksiosuusrahastoja voi ostaa ja myydä pörssissä, kun taas perinteinen indeksirahasto määrittää hintansa päivittäin kaupankäynnin loputtua. Kuvassa New Yorkin pörssi.

Julkaistu: 11.12.2019 8:04

Pörssilistattujen ETF-rahastojen suosio on Suomessa suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa, Matti Tuomi Blackrockista kertoo. Yksi syy on pyrkimys kulujen leikkaamiseen.

Pörssilistattujen ETF-rahastojen suosio on ollut viime aikoina Euroopassa kasvussa. Tänä syksynä ETF-markkinan koko on yltänyt positiivisten nettomerkintöjen myötä uusiin ennätyksiin.

Suurin osa sijoituksista suuntautuu osakepohjaisiin ETF-rahastoihin, mutta myös joukkovelkakirjapohjaisten ETF-rahastojen suosio on lisääntynyt. Pohjoismaissa Suomi on tällä hetkellä ETF-sijoitusten suurin markkina.

Maailman suurimman ETF-rahastojen tarjoajan, amerikkalaisen Blackrockin Pohjoismaiden ETF-toiminnoista vastaava johtaja Matti Tammi näkee kasvaneen suosion taustalla useita tekijöitä.

Yksi suuri syy on yleistynyt pyrkimys kulujen leikkaamiseen. Passiivinen indeksiosuusrahasto on yleensä kuluiltaan selvästi salkunhoitajan kaitsemaa aktiivista rahastoa halvempi, kun kulut painuvat jopa alle 0,10 prosenttiin vuodessa.

– Rahastojen kulut ovat ylipäänsä menossa alaspäin. Tämä koskee sekä aktiivisia että passiivisia rahastoja. Sijoittajat ovat nyt hyvin keskittyneitä kustannustehokkuuteen ja kuluista halutaan mahdollisimman läpinäkyviä, Tammi sanoo uutistoimisto Startelille.

Mifid II -direktiivi on tuonut myös ETF-kaupankäyntiin lisääntyvää raportointivelvollisuutta ja tämä on merkinnyt sitä, että ETF-kaupankäynnin kuluja on myös entistä helpompi seurata.

”Hajauttamisen välineenä”

ETF- eli indeksiosuusrahastoja voi ostaa ja myydä pörssissä, kun taas perinteinen indeksirahasto määrittää hintansa päivittäin kaupankäynnin loputtua. Osa indeksiosuusrahastoista on passiivisia indeksin tai muun sijoituskohteen seuraajia, mutta osassa tuottoja pyritään vivuttamaan kertoimella.

Osakeindeksiä seuraava ETF-rahasto ostaa osakkeita samalla painolla kuin ne arvostetaan indeksissä. Esimerkiksi Helsingin pörssissä jo vuodesta 2002 lähtien noteeratun Suomen ensimmäisen ETF-rahaston eli Seligson OMX Helsinki 25 ETF:n kohteita ovat pörssin OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöt. Sieltä löytyy muun muassa Nokiaa ja Konetta.

Tammen mukaan ETF-rahastot tuovat markkinoille lisää likviditeettiä. Indeksiosuusrahastoihin sijoittavat eivät ole yleensä passiivisia sijoittajia, vaan heille ETF on hajauttamisen väline.

– ETF-sijoittajat ovat aktiivisia sijoittajia. Useille sijoittajille ETF:t ovat osa sijoitussalkkua, jossa on osakkeita, raaka-aineita ja joukkovelkakirjoja ja ne ovat tapa hakea markkinoilta ylituottoa. Tämä on suuri syy ETF-rahastojen suosion kasvuun.

Kriitikkojen mukaan ETF-tuotteiden likviditeetti tarjoaa sijoittajille myös mahdollisuuden shortata helpommin sijoituskohteitaan, mikä voi jyrkentää markkinaliikkeitä. Markkinoilla on esimerkiksi tarjolla käänteisiä ETF:iä, joiden arvo nousee, kun niiden seuraama indeksi laskee. Näiden tuotteiden kulut ovat yleensä tavallisia ETF:iä suurempia.

Tammi korostaa kuitenkin, että ETF-markkina edustaa edelleen vain muutamaa prosenttia koko osake- ja joukkolainamarkkinan markkina-arvosta, joten sen liikkeet yksinään eivät riitä heiluttamaan sen enempää osake- kuin bondimarkkinaakaan.

– Emme ole vielä ETF:ien suhteen lähelläkään sitä tasoa, että ne riittäisivät muodostamaan niin sanotun järjestelmäriskin, Tammi sanoo.

ETF:llä on yleensä myös markkinatakaaja, joka pyrkii rajoittamaan rahaston suuria heilahteluja.

Vastuullista sijoittamista

Uusi nouseva suuntaus on vastuullinen ESG-sijoittaminen. Yhä useammat joukkolainasijoittajat haluavat ottaa sijoituksissaan huomioon sosiaaliset sekä ympäristöön ja hallintoon liittyvät tekijät.

Blackrock on arvioinut ESG-painotettuihin ETF:iin sijoitettujen varojen kasvavan kaksikymmenkertaisiksi eli 250 miljardiin dollariin vuoteen 2028 mennessä.

– Lähtötaso on alhainen, mutta tämä on nopeasti kasvava sijoitusluokka. Myös suomalaiset instituutiosijoittajat ovat löytäneet nämä ETF:t osaksi vastuullisuusstrategiaansa, Tammi sanoo.

Tammen mukaan Blackrock on kehittelemässä useita tuotteita, joissa pyritään ottamaan kohteiden erilaiset ESG-vaikututukset huomioon. Esimerkiksi sijoituskohteiden hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöt pyritään saamaan selvästi alemmiksi kuin vertailuindeksillä.

Kun aiemmin vain yhtiöt, joiden toimintaan liittyvät aseet, tupakka, hiili tai öljyhiekka, oli rajattu pois, nyt tavoitellaan sijoituksia, joiden ESG-vaikutus on positiivinen. Tässä ollaan Tammen mukaan vielä alkuvaiheissa.

Uusimpana ovat mukaan tulleet joukkolaina-ETF:t. Marraskuussa Blackrock esittelikin kaksi vastuullisen ESG-sijoittamisen joukkolaina-ETF:ää.

Tuoreimmat osastosta