Arvotalon ylimmän kerroksen osakas asensi parvekkeelle lämpöpumpun – riidasta 65 000 euron lasku taloyhtiölle - Oma raha - Ilta-Sanomat

Arvotalon ylimmän kerroksen osakas asensi parvekkeelle lämpöpumpun – riidasta 65 000 euron lasku taloyhtiölle

Lämpöpumpun asentaminen aiheutti taloyhtiön ja osakkaan välille 65 000 euron arvoisen riidan.

Lämpöpumpun asentaminen aiheutti taloyhtiön ja osakkaan välille 65 000 euron arvoisen riidan.

Julkaistu: 3.12. 6:45

Lämpöpumppu asennuksineen maksaa normaalisti pari tuhatta euroa. Turkulaisessa kerrostaloasunnossa on pumppu, jonka hinta on noin 65 000 euroa. Hinta johtuu asunnon omistajan ja taloyhtiön riidasta ja sillä olisi saanut yli 30 ilmalämpöpumppua asennuksineen.

Ylimmän kerroksen omistaja kärsi kesäisin kuumuudesta ja kaipasi viilennystä 30 asteen tuskaansa. Taloyhtiö ei myöntänyt lupaa lämpöpumpulle sen aiheuttaman melun ja resonoinnin vuoksi. Kuusi vuotta sitten rakennetussa talossa on keskitetty jäähdytysjärjestelmä ja sen pitäisi taloyhtiön mielestä riittää jokaiselle osakkaalle.

Kuumuudesta kärsivä ylimmän eli kahdeksannen kerroksen osakas katsoi, että hänellä oli oikeus asennuttaa viilentävä ilmalämpöpumppu. Käräjäoikeudessa tuli tappio, mutta hovioikeudessa osakas voitti riitansa ja taloyhtiö sai noin 65 000 euron laskun tunteita kuumentaneesta riidasta.

Talossa on 40 asuntoa. Se sijaitsee arvokkaalla paikalla Turun Kupittaalla, jossa muutaman vuoden ikäisistä isoista asunnoista hintapyynnöt ovat miljoonan euron paikkeilla.

Kiista käynnistyi keväällä kolme vuotta sitten, kun 150-neliöisen huoneiston omistaja haki lupaa pumpun asentamiseksi parvekkeelleen.

Kupittaan asuntoalueelle on rakennettu korkeatasoisia kerrostaloja ja joissain taloissa on mm. keskitetty jäähdytysjärjestelmä. Alueella on miljoonan euron hintaisia asuntoja.

Kupittaan asuntoalueelle on rakennettu korkeatasoisia kerrostaloja ja joissain taloissa on mm. keskitetty jäähdytysjärjestelmä. Alueella on miljoonan euron hintaisia asuntoja.

Pumppu oli tarkoitus asentaa niin, ettei se näkyisi ulospäin. Kondenssivesi johdettaisiin parvekkeen lattiakaivoon, ja johdot oli tarkoitus koteloida. Ulkoyksikkö olisi seissyt kumipalasten päällä, jotta se ei olisi aiheuttanut tärinää rakennukseen.

Taloyhtiö ei antanut lupaa asentamiseen, mutta osakas asennutti pumpun. Hän ei poistanut laitetta, vaikka sitä vaadittiin ja lopulta asian käsitteli ylimääräinen yhtiökokous.

Kokous päätti, ettei ilmalämpöpumppuja saa taloon asentaa ja määräsi pumpun poistettavaksi.

Koeäänestyksen tulos oli osakkaan kannalta tyrmäävä: 26 osakasta vastusti pumppua ja kaksi oli puolesta. Osakas sai ainoastaan oman ja alapuolellaan asuvan osakkaan tuen.

Alapuolista naapuria pumppu ei häirinnyt. Sitä oli tarkoitus käyttää ainoastaan kesäisin, kondenssivesi poistui vaivatta ja virta tuli pistorasiasta. Ulkoseinään oli tehty yksi reikä, joka ei ollut kantavassa rakenteessa.

Osakkaan näkemys oli, ettei pumpusta ollut haittaa kenellekään eikä sen asentamiseen tarvittu edes toimenpidelupaa, ilmoitus riittäisi.

Taloyhtiö muistutti, että ulkoseinän kunnossapitovastuu kuuluu taloyhtiölle eikä osakkaalle.

Se muistutti myös yhdenvertaisuusperiaatteesta: jos yksi osakas saa luvan, niin muidenkin olisi saatava ja melu vain kasvaisi.

Osakas vei taloyhtiön päätöksen Turun käräjäoikeuteen ja halusi estää kanteella päätöksen täytäntöönpanon. Lisäksi hän vaati itselleen oikeutta asentaa pumppu parvekkeelleen.

Ilmalämpöpumppu on parvekkeella niin hyvin piilossa, että sitä ei voi alueella liikkuva edes havaita.

Ilmalämpöpumppu on parvekkeella niin hyvin piilossa, että sitä ei voi alueella liikkuva edes havaita.

Hän piti ratkaisua asunto-osakeyhtiölain vastaisena, koska lämpöpumpusta ei ole haittaa, ja hänellä on oikeus tehdä asunnossaan muutoksia.

Taloyhtiö vastusti kannetta. Yhtiö muistutti, että se päättää rakennuksen muutostöistä ja vaati kanteen hylkäämistä. Yhtiö ei ollut antanut pumpulle asennuslupaa, vaati sen poistamista ja muistutti kunnossapitovastuusta.

Käräjäoikeus hylkäsi osakkaan nostaman kanteen vuosi sitten kesällä. Ratkaisu oli taloyhtiö toivomuksen mukainen.

Osakas vei asiansa edelleen Turun hovioikeuteen ja piti taloyhtiön menettelyä lainvastaisena. Hän muistutti pumpun hyödystä kesähelteellä ja painotti, ettei pumpusta ole kenellekään haittaa eikä se näy julkisuvussakaan.

Taloyhtiö vaati valituksen tutkimatta jättämistä. Sen mielestä lämpöpumppu haittasi taloyhtiötä ja sen hyöty osakkaallekin oli vähäinen.

Hovioikeus oli osakkaan kanssa samoilla linjoilla ja kumosi käräjäoikeuden ratkaisun. Ratkaisun mukaan osakas hallitsee parvekkeellista huoneistoa, ja hänellä on asunnon ja parvekkeen väliseen seinään oikeus tehdä muutostöitä.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö voi kieltää muutostyön, jos siitä on haittaa enemmän kuin hyötyä. Saman lainkohdan mukaan tuomioistuin voi oikeuttaa osakkeenomistajan tekemään muutoksen, vaikka yhtiö olisikin sen kieltänyt, kun otetaan huomioon haitan määrä ja omistajalle koituva hyöty.

Parvekkeen yläreunaan jää piiloon kaapeli, jonka pistotulppa on seinällä pistorasiassa.

Parvekkeen yläreunaan jää piiloon kaapeli, jonka pistotulppa on seinällä pistorasiassa.

Osakas sai hyötynä viilentyneen asunnon kesäajaksi ja saama hyöty puolsi muutostyön sallimista, hovioikeus totesi.

Osakas oli myös riittävällä tavalla hoitanut ilmoitusvelvollisuutensa taloyhtiölle. Taloyhtiön jäähdytysjärjestelmä ei ollut riittävän tehokas ylemmissä kerroksissa.

Läpiviennin tekeminen seinään ei lisää vahinkoriskiä oikeuden mukaan ja reikä on haittana vähäinen. Vähäiseksi jäävät myös melu- ja tärinähaitat.

Talon ylimmässä kerroksessa sijaitseva lämpöpumppu ei juurikaan näy eikä se muuta julkisivua. Kuumuudesta kärsitään vain muutamassa taloyhtiön asunnossa, joten yhdenvertaisuusperiaatetta päätöksellä ei loukata, koska lisäviilentämisen tarve on vain muutamassa asunnossa.

Asuntoyhtiön päätös kieltää osakkaalta lämpöpumpun asentaminen parvekkeelle oli asunto-osakeyhtiölain vastainen ja pätemätön, toteaa hovioikeus.

Taloyhtiölle lämpöpumppupäätös tuli kalliiksi. Se joutuu maksamaan kaikki oikeudenkäyntikulut. Osakkaan kulut ovat noin 27 000 euroa ja taloyhtiön lähes 37 000 euroa.

Ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Lisää aiheesta