Kulunut vuosi on sujunut kallistuvien sähkönhintojen merkeissä. Suurin nousutahti tasoittui vuoden loppua kohden.
– Marraskuun lopulla sähkökustannusten nousutahti on ollut hieman maltillisempaa. Marraskuussa oltiin tarjoushinnoissa tilastojen mukaan keskimäärin jopa viime vuoden marraskuuta alemmilla tasoilla, kun syyskuussa vielä selvästi plussalla, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero sanoo.
Sähköenergian hintoja voi seurata monilla mittareilla, kulutustyyppien, tarjoushintojen, toimitusvelvollisuushintojen tai niin kutsutun kiinteistösähkön osalta.
Huimin nousu nähtiin kiinteistösähkössä. Syyskuussa nousua oli 17 prosenttia vuodentakaisesta. Nousu näkyi Kiinteistöliiton niin kutsutussa indeksitalossa, joka tarkoittaa 30-vuotiasta, 40 asunnon kerrostaloa ruutukaava-alueella.
Kiinteistösähkö on talotekniikan tarvitsema sähkön kokonaishinta, kuten ilmanvaihto, pumput ja valaistus.
Yksittäisissä kilpailutuksissa tarjoushintojen laskua ei välttämättä huomaa.
– Sähköenergian kulut ovat lähteneet kasvuun. Jos nyt haluat kilpailuttaa sähköä, on vaikea löytää edullista tarjousta. Se on oma havaintoni, sanoo vantaalainen Mika Rautio.
– Verot ovat pysyneet vuosia samoina, siirtohinnoissa on alueellista vaihtelua, mutta sähköenergian osalta edullista tarjousta on ollut vaikeampi löytää kuin pari vuotta sitten.
Yleisesti Suomen sähkön markkinahinta on koko ajan muita Pohjoismaita korkeampi ja osa sähkönkäyttäjistä pitää kilpailua liian vähäisenä.
– Sähköenergian hinta elää markkinatilanteen mukaan. Voi olla, että aiemmin on ollut enemmän eroja. Aiemmin markkinoilla on ehkä haettu enemmän uusia asiakkaita hintakilpailulla. Taustalla ovat kuitenkin yhteiset tukkumarkkinat ja siellä tapahtuvat muutokset, Antti Paananen, johtaja Energiavirastosta sanoo.
Pientalon asukkaat, jotka eivät lämmitä sähköllä, maksoivat sähköenergiasta 4,5 prosenttia vuodentakaista enemmän marraskuussa. Verottomissa siirtohinnoissa keskimääräinen nousu on ollut miltei samaa luokkaa.
Sähkölämmittäjien toimitusvelvollisuushinnoissa nousua on 2,6 prosenttia.
Se reagoi tukkumarkkinoiden hintamuutoksiin muita hintoja hitaammin, mutta kuvaa usein kotitalousasiakkaiden hintamuutoksia.
Tarjoushintojen vuosimuutoksessa ei ole Raution havaitsemaa ongelmaa, sillä toistaiseksi voimassa olevat tarjoushinnat ei-sähkölämmittäjillä laskivat 5–6 prosenttia vuodessa. Sähkölämmittäjillä laskua oli kymmenen prosenttia.
Tarjoushinnat heiluvat voimakkaasti vuoden sisälläkin.
– Vanhoilla passiivisilla asiakkailla hinnat ovat hieman korkeampia kuin tarjoushinnoissa, Paananen sanoo.
Se kertoo siitä, että tarjoushintojen tutkailu edelleen kannattaa.
Katso alla hintatilastot tarjouksista marraskuulle ja kiinteistösähkön hinnannoususta syyskuussa.
Tarjoustilastot osoittavat, että määräaikaisissa uusissa tarjouksissa muutokset ovat olleet pienempiä kuin toistaiseksi voimassa olevissa. Niissäkin hintataso on hieman laskenut viime vuoden marraskuusta.
Jos grafiikka ei näy, katso se täältä.
Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.
Rautio seuraa tarkasti sekä oman talonsa sähkönkulutusta että työnsä puolesta isännöitsijänä kiinteistösähkön hintoja. Raution taloon on vaihdettu maalämpö.
Rautio, innokas asumisasioiden bloggaaja, rakensi itse kaksilapsiselle perheelleen Vantaan Rekolaan kolmikerroksisen puutalon, joka jäljittelee 1920-luvun Puu-Käpylä-tyyliä.
Mika Raution talossa oli aluksi suora sähkölämmitys.
Rautio kilpailuttaa sekä oman talonsa että hoitamiensa taloyhtiöiden sähköä aika ajoin.
– Kerran kokeilin pörssisähköäkin, mutta siinä oli eräänlaisena ongelmana se, että ilma-vesilämpöpumppu, jonka hankimme lokakuussa 2015, käy parhaalla hyötysuhteella keskipäivällä, jolloin pörssisähkö on kallista. Yöllä, kun pörssisähkö olisi edullista, silloin lämpöpumpun hyötysuhde on heikko yön kylmyydestä johtuen.
– Se oli taloudellisesti epäonnistunut kokeilu.
Kun Rautio on vuosien varrella säätänyt talonsa maalämmön talteenottoa paremmaksi, talon sähkönkulutus on laskenut. Ensimmäisen vuoden talossa oli suora sähkölämmitys. Talo kulutti 17 162 kilowattituntia ensimmäisen 12 kuukauden aikana.
Ilma-vesilämpöpumpun avulla kulutuslukema oli viime vuonna 9 089. Kulutus oli siis lähtötilanteeseen verrattuna lähes puolet vähemmän.
– Koko sen ajan, mitä talomme on ollut olemassa, sähkölasku on alentunut lämpöpumpusta ja sähkön kilpailuttamisesta johtuen. Nyt jos sähkön hinta on lähtemässä nousuun, suuntaus voi muuttua.
Isännöitsijöillä omia hintoja
Rautio kertoo, että isännöitsijänä hänellä on konstinsa madaltaa kiinteistösähkön hintoja kilpailuttamisessa. Kuluttaja-asiakas ei sitä pysty hyödyntämään, mutta isännöitsijöille tapaa tarjoavat sähkönvälittäjät.
Sähköä voi ostaa taloyhtiöille meklaripalveluiden kautta. Ne niputtavat asiakastaloyhtiöitä yhteen ja kysyvät sitten sähkön hintaa isommalle volyymille kerralla.
Taloyhtiöt pääsevät meklaria käyttämällä näin edullisempaan hintaan kiinni. Prosenteissa meklarin tarjoama alennus sähkölaskuun voi olla noin 20 prosenttia, Rautio kertoo.