Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta - Oma raha - Ilta-Sanomat

Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

Timo Salmisen mukaan talon sähköön kuluu runsaat 300 euroa ja lämmitykseen 1 500 euroa vuodessa.

Timo Salmisen mukaan talon sähköön kuluu runsaat 300 euroa ja lämmitykseen 1 500 euroa vuodessa.

Julkaistu: 19.11. 6:05

Hallitus sorvaa muutoksia kiinteistöverotukseen. Valtiovarainministeri Mika Lintilän mukaan nykyisessä kiinteistöverossa on epäoikeudenmukaisia elementtejä.

Loimaalainen Timo Salminen peri parisen vuotta sitten yhdessä sisarensa kanssa vuonna 1978 rakennetun omakotitalon Loimaalta. Talo kuului hänen vanhemmilleen ja sijaitsee omalla tontilla. Rakennus on ollut koko tuon muutaman vuoden tyhjillään.

Erilaisia maksuja autiosta, huonokuntoisesta talosta menee vuodessa yhteensä noin 2 000 euroa. Tästä kiinteistöveron osuus on noin 200 euroa, sähkön runsaat 300 euroa ja lämmityksen arviolta 1 500 euroa. Talo on öljylämmitteinen.

Loimaalla sijaitseva tyhjillään oleva omakotitalo vaatisi kunnon remontin.

Loimaalla sijaitseva tyhjillään oleva omakotitalo vaatisi kunnon remontin.

Kuluja siis riittää hoidettavaksi, vaikka Salminen ja hänen siskonsa jakavatkin maksuja puoleksi.

Salmisen mielestä talon asumattomuus ja huonokuntoisuus pitäisi ottaa huomioon nykyistä enemmän kiinteistöverotuksessa. Verosta voisi tällaisissa tapauksissa ehkä jopa luopua.

– Veron maksaminen tuntuu aika suhteettomalta tällaisesta autiotalosta. Veron ymmärtäisi, jos tässä asuttaisiin, mutta kun ei asuta.

Timo Salmisen mielestä kiinteistöveron maksaminen autiotalosta tuntuu aika suhteettomalta.

Timo Salmisen mielestä kiinteistöveron maksaminen autiotalosta tuntuu aika suhteettomalta.

Rakennus vaatisi ainakin perusteellisen kattoremontin, mutta siihen sisarukset eivät ole halunneet lähteä. Sen sijaan he ovat yrittäneet toistaiseksi tuloksetta myydä taloa korjattavaksi tai purettavaksi.

– Ihmeen vähän on kysyntää ollut, vaikka sijainti Turun ja Tampereen välillä on mainio. Ehkä kauppa vilkastuu kevättä kohti mennessä.

Ministeri: Nykyjärjestelmässä parannettavaa

Kiinteistöverotusta pitää uudistaa siten, että se ottaa nykyistä paremmin huomioon rakennuksen käyvän arvon muutoksen, linjaa valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk). Hänestä nykyjärjestelmässä on selvästi elementtejä epäoikeudenmukaisesta verotuksesta.

– Se on ikävä asia. Kiinteistöverotusarvojen kokonaisuutena pitäisi heijastaa nykyistä paremmin tämän päivän reaaliarvoja. Nykyisellään maapohjan ja kiinteistön käyvän arvon huomioiminen kiinteistöverotuksessa on ollut vaikeaa.

Pitäisikö asumattomat ja huonokuntoiset rakennukset huomioida nykyistä paremmin kiinteistöverotuksessa?

– Kyllä. Niiden käyttötarkoitus ei ole enää sama kuin silloin kun ne on kirjattu kiinteistörekisteriin, Lintilä sanoo.

Voisiko jopa harkita kiinteistöveron poistamista kokonaan niiltä?

– Jos talo on autio ja purkukelpoinen, onko se enää edes kiinteistö?

Valtiovarainministeri Mika Lintilästä nykyistä kiinteistöverojärjestelmää pitää uudistaa.

Valtiovarainministeri Mika Lintilästä nykyistä kiinteistöverojärjestelmää pitää uudistaa.

Lintilä sanoo toisaalta tiedostavansa, että kiinteistövero on kuntien rahoituspohjassa merkittävä tulolähde. Kuntien taloustilanne on vaikea.

Valtiovarainministeriö valmistelee kiinteistöverotuksen uudistusta parhaillaan. Lintilän mukaan tavoitteena on antaa kiinteistöverotuksen lakiehdotus vuoden 2021 keväällä. Silloin se voisi tulla voimaan vuonna 2022.

Ministeriön vero-osastolla pitää kuitenkin tällä hetkellä kiirettä, sillä hallitus valmistelee kaikkiaan noin 60:tä muutosta verotukseen. Lintilä nostaa kiinteistöverotuksen uudistamisen varsin korkealle kiireellisyysjärjestyksessä.

– Uudistusta on tehty sen verran pitkään, että kyllä tämä pitäisi saada maaliin.

Kuvituskuva

Jo nyt ikäalennus vaikuttaa jonkin verran rakennuksen verotusarvoon. Verohallinnon mukaan rakennuksen arvo alenee sen iän perusteella vuosittaisten ikäalennusprosenttien verran. Ikäalennukset määritellään rakennustyypin ja kantavan rakenteen perusteella.

”Pidän määrittelyä vaikeana”

Jos kiinteistövero haluttaisiin poistaa autiotaloilta kokonaan, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jukka Hakolan mukaan ensin pitäisi määritellä, mitä autiotalolla tarkkaan ottaen tarkoitetaan. Määrittely pitäisi tehdä hallituksen lakiesityksessä.

– Pidän määrittelyä vaikeana. Miten esimerkiksi todetaan, että rakennus on täysin autio?

Hakola arvioi, että monet autiotaloista ovat jo iäkkäitä, joten niiden verotusarvo on jo valmiiksi alhainen ikäalennusten myötä. Maapohjalla voi olla arvoa – sijainnista riippuen. Koskisiko kiinteistöveron poisto vain rakennusta vai myös maapohjaa?

– En pidä kiinteistöveron poistamista autiotaloilta täysin mahdottomana, mutta varmasti siihen liittyy paljon tulkintavaikeutta.

Hänestä asia voi olla ongelmallinen myös yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Millä perusteella yksi kiinteistö vapautettaisiin verosta, toista ei?

Hakolan mukaan Kuntaliitto kannattaa kiinteistöverotuksen uudistusta. Tällä hetkellä verotus ei jakaudu kovin oikeudenmukaisesti veronmaksajien kesken: toiset maksavat liian paljon, toiset liian vähän verrattuna käypään arvoon.

– Verotusarvot ovat jääneet aika pahasti jälkeen käyvistä arvoista eivätkä ole seuranneet alueellistakaan kehitystä kovin hyvin.

Kiinteistövero muodostaa tällä hetkellä kahdeksan prosenttia kuntien verotuloista. Sen suhteellinen osuus on noussut viime vuodet. Tällä hetkellä se on suunnilleen yhtä suuri kuin yhteisöveronkin.

Sähkönsiirtomaksut puhuttavat aina

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolaisen mielestä helpotukset käytännössä arvottomien rakennusten kiinteistöverotukseen olisivat tervetulleita.

– Kaikki helpotukset kuulostavat omistajan näkövinkkelistä oikeudenmukaisilta, varsinkin, jos rakennuksen myynti- ja käyttöarvo on laskenut.

Savolainen ymmärtää sen, että kunnat näkevät kiinteistöverotuksen tärkeänä veroinstrumenttinä.

– Meillä on kuitenkin kaikessa lainsäädännössä harkinnanvaraisuutta, esimerkiksi jätevesilainsäädännössä on omistajan ikään perustuva poikkeama.

Savolaisen mukaan usein perittyihin autiotaloihin liittyy tunnearvoa eikä niitä välttämättä nähdä arvottomina riippakivinä. Käyttämättömien rakennusten hoidon kustannukset koetaan kuitenkin liiton jäsenistöstä tulleen palautteen perusteella liian suuriksi.

– Varsinkin sähkönsiirtomaksut puhuttavat aina, oli rakennus käytössä tai ei.

Kiinteistöverouudistusta on puuhattu jo pitkään.

Viime vuonna valtiovarainministeriö laittoi lausunnoille lakiehdotuksen kiinteistöverouudistukseksi. Lausuntopalautteen jälkeen ministeriö linjasi vuoden 2018 lokakuussa, että uudistus toteutetaan yhdessä vaiheessa.

Alun perin kiinteistöverotus oli tarkoitus uudistaa kahdessa vaiheessa: hallitus olisi antanut viime vuoden syksynä esityksen verotusarvojen uudistamisesta ja seuraava hallitus esityksen kiinteistöveroprosenttien alentamisesta.

Ministeriön mukaan uudistuksesta päättäminen siirrettiin ministeriön mukaan tälle hallituskaudelle, jotta verotusarvojen uudistamisesta ja kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälistä voidaan päättää yhdellä kertaa.

Valtiovarainministeriö valmistelee uudistusta yhdessä Verohallinnon, Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen kanssa.

Uusi linjaus merkitsee, että uudistus voidaan ottaa käyttöön vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa. Aiemmin tavoitteena oli vuosi 2020.

Lähde: valtiovarainministeriö, www.vm.fi