”Ei ole kestävää perustetta myydä kaupungin omaisuutta alehintaan hyväosaisille” – ekonomisti pitää hitas-järjestelmää luokattomana - Oma raha - Ilta-Sanomat

”Ei ole kestävää perustetta myydä kaupungin omaisuutta alehintaan hyväosaisille” – ekonomisti pitää hitas-järjestelmää luokattomana

Puolihitaksessa kauppahinta on säännelty vain ensimmäisellä myyntikerralla, sen jälkeen myyntihinta on vapaa.

Puolihitaksessa kauppahinta on säännelty vain ensimmäisellä myyntikerralla, sen jälkeen myyntihinta on vapaa.

Julkaistu: 18.11. 18:33

Hypon Juhana Brotherus poistaisi puolihitaksen ja hitaksen ja rakentaisi selvästi enemmän asuntoja Helsinkiin. Kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö puolustaa järjestelmää.

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus ihmettelee Twitterissä puolihitasjärjestelmää. Hänestä ei ole mitään kestävää perustetta myydä kaupungin omaisuutta alehintaan hyväosaisille.

– Luokatonta toimintaa Helsingiltä, Brotherus sanoo Twitterissä.

Hän kommentoi HS:n sunnuntaista loft-asuntojuttua, jossa kerrotaan puolihitaskohteesta. Asunto maksoi 500 000 euroa.

– Me ensimmäiset asukkaat pääsemme asuntoihin käsiksi suhteellisen edullisesti, mutta kämpän voi myydä vaikka seuraavana päivänä millä hinnalla lystää, loft-asunnon omistaja Natalia Salmela kertoo jutussa.

Tämä juuri on puolihitaksen periaate. Kauppahinta on säännelty vain ensimmäisellä myyntikerralla, sen jälkeen myyntihinta on vapaa. Hitaksessa myyntihinnalla on yläraja ja hintasääntely on voimassa vähintään 30 vuotta taloyhtiön valmistumisesta.

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus lopettaisi sekä hitaksen että puolihitaksen.

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus lopettaisi sekä hitaksen että puolihitaksen.

Brotherus sanoo Taloussanomille, ettei ole puolihitaksen tai hitaksenkaan suurimpia faneja. Hän ei pidä kumpaakaan järkevänä julkisten varojen käyttönä tai sääntelynä.

– Toki niille tietyille onnekkaille se on hyvä asia, muttei kaupungin kokonaisuudelle. Järjestelmillä on hyvät tavoitteet, mutta politiikkaa pitäisi arvioida seurausten, ei tavoitteiden perusteella.

Puolihitasta Brotherus pitää ”vähemmän tyhmänä” tapana tuhlata kaupungin varoja kuin hitasta. Siinä myyntirajoitukset voivat aiheuttaa sen, ettei kotitalouden kannatakaan muuttaa esimerkiksi työpaikan perässä.

Hänestä olisi parempi, että alennetun hinnan sijaan kaupunki myisi hyvätuloisille asunnon täyteen hintaan ja hyödyntäisi summaa esimerkiksi matalapalkkaisten palkkojen parantamiseen.

– Esimerkiksi lastenhoitajia on kuulemma vaikea saada. Olisiko yksi syy huonot palkat? Jos varoja on mahdollista tällä tavalla tuhlata, tuntuu vähän kestämättömältä peruste, ettei rahoja riitä.

Brotherus olisi valmis lopettamaan sekä hitaksen että puolihitaksen. Hänestä asuntojen hinnat pysyisivät nykyistä paremmin kurissa, jos asuntoja rakennettaisiin enemmän.

– Kaupunkiin on tulossa enemmän väkeä kuin on asuntoja, joten niitä pitäisi rakentaa selvästi enemmän. Kaupungin tulisi ottaa huomattavasti aktiivisempi ote kaavoitukseen ja tontinluovutukseen.

Asunnot vain kuluttajille, ei sijoittajille

Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randellin mukaan puolihitaksella kaupunki saa kohtuuhintaista, kustannus-laatuseurattua asuntokantaa.

Puolihitasta käytetään alueilla, joissa asuntojen hinnannousun odotetaan jäävän maltilliseksi, kuten esimerkiksi Honkasuolla, Mellunkylässä ja Herttoniemessä. Niillä vanhojen asuntojen hinta on selvästi alempana kuin uudistuotannon.

Randell ei allekirjoita kritiikkiä, että kaupungin omaisuutta luovutettaisiin puolihitaksissa puoli-ilmaiseksi. Lisäksi hänestä järjestelmässä yksittäisen kotitalouden mahdollisuus tehdä voittoa on pienempi kuin varsinaisessa hitas-järjestelmässä.

– Jos kohde olisi vapaarahoitteinen, hintataso voisi silti olla liki sama kuin puolihitaksessa. Näillä alueilla markkina on aika tiukka, ja toimijat joutuvat tarkkaan laskemaan, saavatko ne hankkeita liikkeelle, Randell sanoo.

– Voihan siinä käydä niinkin, että puolihitaksen myyvä henkilö saakin siitä vähemmän kuin sen ostaessaan. Eihän mikään takaa sitä, että asuntojen arvot joka puolella vain nousevat. Aina asuntokaupassa on riskinä, että kaupassa häviää.

Puolihitas tuli Helsingissä käyttöön 2012. Sen ja koko hitaksen uudistamisesta käyvät kaupungin päättäjätkin keskustelua. Parhaillaan on selvityksessä useampikin kaupunginvaltuuston tekemä toivomusponsi.

Randell harkitsisi kuitenkin tarkkaan hitaksesta ja puolihitaksesta luopumista.

– Millä me sitten turvaisimme, että kuluttajille jää ostettavaa uusista taloista sijoittajavetoisessa markkinassa? Näissä kohteissa ei käydä sijoittajakauppaa. Markkinan edessä kuluttaja on välillä todella vaikeassa tilanteessa.

Myös Oulussa on Randellin mukaan samantyyppinen järjestelmä. Kaupunki asettaa tontteja luovuttaessaan tavoitehinnan, johon grynderin pitää päästä.

Puolihitaksissa asukas ilmoittaa rakennuttajalle kiinnostuksensa tiettyihin asuntoihin, jonka jälkeen suoritetaan arvonta. Menettelytapa on sama kuin hitaksissa.

Tosin puolihitaksissa arvontaa ei aina tarvita, koska kysyntä ei ole yhtä voimakasta kuin varsinaisen hitaksen alueilla.

Lähde: Helsingin kaupunki