Kommentti: Perintömetsäni tuotti juuri kaikkien aikojen tulot - Oma raha - Ilta-Sanomat

Kommentti: Perintömetsäni tuotti juuri kaikkien aikojen tulot

Iso osa yksityisten omistamista metsätiloista on niin pieniä, että niistä ei ole puuta myytäväksi kovin usein.

Iso osa yksityisten omistamista metsätiloista on niin pieniä, että niistä ei ole puuta myytäväksi kovin usein.

Julkaistu: 16.11. 14:30

Perintömetsälläni ei ole tehty kummoisia tuloja, mutta sen arvo on jossain ihan muualla, kirjoittaa Taloussanomien tuottaja Katja Okkonen.

Olen ollut kymmenkunta vuotta metsänomistaja, tosin vain paperilla. Isäni perimä tila Pohjois-Karjalassa on lahjoitettu minulle ja siskoilleni, mutta vanhemmillani on siihen hallintaoikeus.

Tilan koko on 32 hehtaaria, ja metsää siitä on 22 hehtaaria. Metsä on siis pienempi kuin suomalaisten metsätilojen keskikoko, joka on 30 hehtaaria. Suomessa on valtavasti vastaavanlaisia pieniä tiloja, jotka entisestään pirstoutuvat, kun niitä peritään.

Mikään rahasampo metsä ei ole ollut, mutta siihen perheemme ei ole muutenkaan pyrkinyt.

Monipuolisessa metsässä on sakeita vanhoja kuusikoita, heleitä koivikoita, pitkien mäntyjen kansoittama nyppylä, rantapusikoita ja lehtomainen saniaisten valloittama lämpäre, jossa kumppari uppoaa. Metsällä on meille mittaamattoman suuri arvo sellaisenaan.

Mutta jos sen rahallista tuottoa lähtee arvioimaan, suurimmat puukaupat isäni teki vastikään. Bruttotulot metsän myynnistä olivat 24 000 euroa. Sitä ennen puukauppatuloja on saatu muutaman kerran joitain tuhansia euroja.

Metsänhoitokuluihin eli maanmuokkaukseen, istutuksiin ja raivaussahaan meni noin 2 300 euroa. Ja kun tuloista on maksettu vielä pääomatulovero, käteen on jäänyt noin 13 000 euroa.

Isäni teki työuransa metsäalalla ja on tehnyt eläkkeellä ollessaankin jatkuvasti töitä metsässä, joten ison osan metsänhoitotöistä hän on tehnyt itse.

Puukauppatuloja isompi taloudellinen merkitys omalla metsällä on ollut siinä, että pusikoiden raivauksesta saatu puu on käytetty vanhempieni omakotitalon lämmittämiseen.

Sillä puulla on lämmitetty taloa jo lähes 40 vuotta.

Jos isäni työlle ei laske taloudellista arvoa, lämmityskulut ovat olleet todella pienet verrattuna siihen, jos lämmittämiseen tarvittavan puun olisi ostanut tai jos taloa olisi lämmittänyt esimerkiksi öljyllä tai sähköllä.

Meidän metsäpläntissämme on siis monenlaisia metsikköjä, ja siten niiden taloudellinen arvo vaihtelee suuresti.

Esimerkiksi mainitsemani mäntyinen nyppylä on noin hehtaarin suuruinen, mutta sen arvo on isäni arvion mukaan noin 10 000 euroa. Sen sijaan toisaalla oleva huonolaatuinen lehtipuumetsä on noin tonnin arvoinen.

Tämän vuoksi metsien tuoton keskiarvot antavat vain hataran kuvan siitä, minkä arvoinen jokin yksittäinen metsätila oikeasti on.