Haluatko hyvät rahat sijoittamalla ”vihreään kultaan”? Näin paljon metsää pitää omistaa, jotta pääsee keskituloihin - Oma raha - Ilta-Sanomat

Haluatko hyvät rahat sijoittamalla ”vihreään kultaan”? Näin paljon metsää pitää omistaa, jotta pääsee keskituloihin

Kuvituskuva
Julkaistu: 16.11. 7:45

Metsän keskimääräinen tuotto riippuu siitä, missä metsä sijaitsee. Parhaille tuotoille pääsee eteläisessä Suomessa. Siellä tuotto voi olla yhdeksänkertainen Lappiin verrattuna.

Metsä on yksi suomalaisten yleisimmistä ”sijoituksista”. Suomessa on noin 600 000 ihmistä, jotka ovat omistajina vähintään kahden hehtaarin metsätiloissa.

Tällaisia perhemetsätiloja on Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 350 000.

Ääripäät kasvavat, sillä entistä enemmän on yhä isompia metsätiloja ja toisaalta myös pieniä tiloja. Tilojen pirstaloituminen johtuu ennen kaikkea siitä, että perinnönjaoissa tilat jakaantuvat yhä pienemmiksi. Isot metsänomistajat taas pyrkivät entistä isommiksi.

Yhä suurempi osa yksityismetsistä on perittyjä metsiä, joiden omistajat asuvat kaupungeissa.

Metsäomistuksilla on monenlaisia merkityksiä omistajilleen, eivätkä kaikki edes tavoittele metsiltään taloudellista tuottoa.

Mutta jos haluaa tuottoa, miten paljon metsää pitää omistaa, jotta sillä olisi taloudellista merkitystä?

Metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen Metsäkeskuksesta sanoo, että vastaus riippuu siitä, millaista taloudellista tuottoa metsiltään haluaa.

Suomalaisen perhemetsätilan keskikoko on vain 30 hehtaaria. Viime vuonna metsien tuotto oli keskimäärin 157 euroa hehtaarilta, joten keskimääräisen metsänomistajan tuotto oli noin 4 700 euroa.

Yhä suurempi osa yksityismetsistä on perittyjä metsiä, joiden omistajat asuvat kaupungeissa.

Yhä suurempi osa yksityismetsistä on perittyjä metsiä, joiden omistajat asuvat kaupungeissa.

– Vaihtelu on kuitenkin suurta. Lapissa tuotto oli 37 euroa hehtaarilta ja Päijät-Hämeessä 303 euroa hehtaarilta. Eli tuottoero voi olla yhdeksänkertainen riippuen siitä, missä metsä sijaitsee, Iittainen sanoo.

Jos metsätuloilla haluaa päästä suomalaisten keskituloille, myyntituloa pitäisi jäädä vuodessa noin 30 000 euroa verojen maksun jälkeen.

Metsän myyntituloista maksetaan pääomaveroa, joka on 30 000 euroon asti 30 prosenttia ja sitä suuremmista 34 prosenttia. Tuloista voi vähentää metsätalouden menot.

Tähän tarvittaisiin noin 130 hehtaaria Päijät-Hämeessä ja noin tuhat hehtaaria Lapissa.

Kuvituskuva

Hintaerot pätevät tietenkin myös silloin, jos haluaa myydä koko tilan. Päijät-Hämeessä siitä saa keskimäärin 4 500 euroa hehtaarilta, kun Lapissa hinta jää noin tuhanteen euroon.

Iittainen muistuttaa, että tilan pitää olla isohko, jotta siitä riittää tuloja joka vuodeksi.

– Keskimäärin puuta myydään 3–5 vuoden välein. Pitää olla Etelä-Suomessa vähintään sadan hehtaarin tila, jotta puukauppaa voi käydä joka vuosi.

Iittaisen arvion mukaan pääasiassa metsätuloilla eläviä on Suomessa tuhansia.

Metsätulot keskittyvät vain osalle metsänomistajista, sillä alle 10 hehtaarin tiloja on noin puolet yksityisistä metsätiloista. Tällaisilla tiloilla puukauppaa voi yleensä tehdä enintään kerran kymmenessä vuodessa.

– Metsällä pitää olla omistajille jonkin verran merkitystä, silloin vähän enemmän hoidetaankin. Jos on hyvin pieni tila, sen merkitys taloudessa on aika pieni.

Metsästä koituu myös kuluja, jos puukauppaa tehdään. Metsän korjuuta varten tarvitaan esimerkiksi teitä ja jos puuta korjataan, metsänomistajan pitää huolehtia metsän uudistamisesta eli uuden puuston istuttamisesta.

Halvimmalla pääsee, jos tekee itse – ja jos ei laske omalle työlle hintaa.

Metsänuudistamiseen kuuluu maanmuokkaus, taimet ja taimien istutus. Ne voivat maksaa yli tuhat euroa hehtaarilta. Jos istuttaa itse, voi säästää kustannuksissa, Iittainen muistuttaa.

Tuotot riippuvat tietenkin siitä, paljonko puusta maksetaan. Viime vuosi oli poikkeuksellisen hyvä, sillä sijoitustuotto oli peräti 13 prosenttia. Sitä parempi vuosi oli viimeksi 2007.

– Nyt hinnat ovat tippumaan päin. Taustalla ovat Keski-Euroopan myrskyt ja hyönteistuhot.