Raimo, 69, teki viimeksi 27 000 euron tilin – omaisuus Suomen tuottoisimmalla alueella - Oma raha - Ilta-Sanomat

Raimo, 69, teki viimeksi 27 000 euron tilin – omaisuus Suomen tuottoisimmalla alueella

–Pienestä pojasta lähtien olen metsää hoitanut. Se on työtä, josta olen aina pitänyt. Vanhimmat istuttamani metsät ovat jo noin 60-vuotiaita ja saatan vielä nähdä, kun niitä kaadetaan, Raimo Honkanen sanoo.

–Pienestä pojasta lähtien olen metsää hoitanut. Se on työtä, josta olen aina pitänyt. Vanhimmat istuttamani metsät ovat jo noin 60-vuotiaita ja saatan vielä nähdä, kun niitä kaadetaan, Raimo Honkanen sanoo.

Julkaistu: 17.11. 7:50

55 hehtaarin metsätilan omistava Raimo Honkanen on myynyt puuta melkein joka vuosi. Hän arvioi, että kunnon puukauppatuloihin tarvittaisiin vähintään pari sataa hehtaaria metsää.

Metsänomistaja Raimo Honkanen, 69, on omistanut elämänsä maatilansa hoitoon. Sukutila on ollut Honkasten hallussa pari sataa vuotta. Viime vuosikymmenet Raimo on keskittynyt erityisesti metsänhoitoon.

Raimo on ollut isäntänä noin 40 vuotta. Hänelle kotitilalle jääminen ainoana lapsena oli luonteva vaihtoehto.

Sukutila on jo siirtynyt pojalle, mutta vanhaisäntä hallitsee edelleen noin 55 hehtaarin metsiä, jotka hän on vuosien varrella hankkinut omistukseensa.

Tilan metsät ovat entisessä Nastolan kunnassa, nykyisessä Lahdessa. Jylhissä ja osittain kallioisissakin lehtomaisemissa metsänkasvu on hyvä.

Muutamaa vuotta lukuun ottamatta tilalta on myyty metsää joka vuosi. Puun kiertoaika on pitkä ja kulut ovat isot. Kuusimetsän kasvuaika on noin 70–80 vuotta ja sitten se kaadetaan myyntiin.

– Jotta metsän tuotoilla tila eläisi todella hyvin, pitäisi voida myydä noin 300 hehtaarin vuotuinen tuotto. Parilla sadalla hehtaarilla alkaa jo tulla toimeen, mutta sata hehtaaria ei anna riittävästi tuloja, Honkanen laskee.

Päijät-Hämeen havumetsät ovat alueella, jossa on maan paras tuotto. Honkasen tilukset kasvavat pääosin kuusta. 25 vuoteen tilalla ei ole ollut karjaa ja metsän tuotto on vain korostunut.

– EU:n myötä tuotot putosivat neljänneksen. Ilman metsiä ei tilalla olisi pärjätty. Minulle metsänhoito ja metsä ovat olleet läpi elämäni kaikki kaikessa.

– Viime talvena tein noin tuhannen kuution kaupat. Nykyisin metsä myydään pystykauppana ja muutaman hehtaarin avohakkuuna. Yhtiö hoitaa kaiken alusta loppuun. Aiemmin myytiin hankintakauppana ja silloin tein kaikki työt itse. Itse kaadoin ja kuljetin tien viereen ja yhtiö haki puut, Raimo kertoo.

Edelleenkin olisi mahdollista tehdä hankintakauppaa, mutta isännän työpalkka jäisi niin pieneksi, ettei hankintakauppa kannata.

Tuhannen kuution kauppa tehtiin neljän hehtaarin alalta. Kaikkien kulujen, verojen ja metsän uudistuksen jälkeen käteen jäi 27 000 euroa.

– Tuo summa jää 80 vuoden kasvun ja odotuksen jälkeen, Raimo muistuttaa.

Metsänhoito pitää vanhanisännän edelleen sekä fyysisesti että henkisesti kunnossa. Avohakkuiden jälkeen on edessä taimien istutus, parina vuotena taimia on kaivettava esille heinikosta ja muutamana vuotena vapautettava raivaussahalla vesakosta.

Honkanen laskee istuttaneensa elämänsä aikana noin 110 000 tainta 70 hehtaarin alueelle.

– Nöyränä ja selkä kumarassa taimet löytävät paikkansa. Taimi on 30-senttinen ja 70–80 vuotta kasvettuaan puu on valmis kaadettavaksi. Metsänhoito vaatii kärsivällisyyttä, mutta se on palkitsevaa, kun näkee töittensä tulokset.

– Pienestä pojasta lähtien olen metsää hoitanut. Se on työtä, josta olen aina pitänyt. Vanhimmat istuttamani metsät ovat jo noin 60-vuotiaita ja saatan vielä nähdä, kun niitä kaadetaan.

Metsien tulevaisuus mietityttää kokenutta metsänomistajaa. Kaupungeissa asuvien omistajien määrä kasvaa. Heidän mielenkiintonsa metsiin on erilainen kuin perinteisten omistajien.

– Toivottavasti kiinnostus metsiin pysyy hyvänä. Kun on pienestä lähtien asunut niin sanotusti metsän keskellä, on mielenkiinto metsiä kohtaan ollut myötäsyntyistä.

– Suomen metsiä on osattu hoitaa ja uudistaa vuosisata hyvin ja huolta niistä on pidettävä jatkossakin, Raimo painottaa.