Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu” - Oma raha - Ilta-Sanomat

Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

Pöyrööt-sarjakuvastaan tuttu yrittäjäpari Arttu ja Liisa Seppälä harrastavat asuntosijoittamista.

Pöyrööt-sarjakuvastaan tuttu yrittäjäpari Arttu ja Liisa Seppälä harrastavat asuntosijoittamista.

Julkaistu: 17.11. 17:38

Kolmekymppiset Liisa ja Arttu Seppälä ovat ostaneet jo seitsemän asuntoa. Yhden asunnon myyntivoitolla he perustivat Pöyrööt-sarjakuvaa julkaisevan yrityksen.

Kun Liisa (o.s. Peltonen), 33, ja Arttu Seppälä, 32, parikymppisinä vuonna 2008 treffasivat toisensa, heistä tuli heti kämppikset. He hankkivat yhteisen kodin, josta tuli heidän ensimmäinen sijoitusasuntonsa.

Arttu pelasi työkseen jalkapalloa Turun FC Interissä, ja Liisa aloitteli uraansa kuvittajana.

Pari ryhtyi jo seurustelunsa alkumetreillä miettimään yhteisiä bisnesideoita sekä sitä, mikä voisi olla järkevä tapa säästää rahaa vanhuuden varalle.

– Nuorena, kun pääomaa ei ollut, asuntosijoittaminen oli ainoa tapa päästä sijoittamaan velkavivulla. Laskimme miten monta asuntoa tarvittaisiin, jotta molempien vanhuus olisi turvattu, kertoo Arttu.

Turusta vuonna 2008 ostettu kaksio on heillä edelleen. Seuraava sijoituskohde löytyi Seinäjoelta: he ostivat kerrostaloasunnon, remontoivat sen itse ja laittoivat myyntiin yhdeksän kuukautta myöhemmin.

– Maksoimme asunnosta 82 500 euroa, käytimme remonttiin 3 000 euroa ja myyntihinta oli 99 000 euroa. Asunnon hinta pomppasi, kun oli laitettu kaikki mahdollinen sisustus uusiksi Liisan taiteellista silmää hyödyntäen, kertoo Arttu.

Myyntivoitoilla he perustivat Avot Design -nimisen yrityksen, joka ryhtyi julkaisemaan ja kustantamaan Pöyrööt-nimistä sarjakuvaa.

Kymmenen vuoden aikana Seppälät ovat hankkineet kaikkiaan seitsemän asuntoa. Niistä kaksi on myyty pois. Tällä hetkellä heillä on yksi kerrostalokaksio Turussa, kaksi kerrostaloasuntoa ja yksi rivitaloasunto Kotkassa sekä rivitaloasunto Seinäjoella.

Onnistuneimmat kauppansa he tekivät harrastuksensa alkuvaiheessa.

– Toimittiin vähän eri lailla kuin muut siihen aikaan: Ei ostettu uutta, vaan huonokuntoinen vanha, sillä me nähtiin potentiaalia vanhassakin kohteessa.

Perhe on kasvanut kahdella lapsella, mikä on vaikuttanut säästämis- ja sijoittamistavoitteisiin. Lisäturvaksi on hankittu vakuutuksia, ja YEL-tasojakin on nostettu.

– Monet nuoret asuntosijoittajat asuvat itse vuokralla, sillä eivät halua sitoa pääomia omaan asuntoon. Me taas ajatellaan niin, että lapsilla on hyvä olla pysyvä koti.

Vaikka lainaa on paljon, tilanne ei huoleta Arttua ja Liisaa, sillä korot ovat pysyneet alhaalla koko kymmenen vuoden ajan.

– En oikein usko korkojen nousuun, mutta kyllä me tietenkin varuillaan ollaan. Koko ajan täytyy pitää huoli siitä, että meillä on myös helposti ja nopeasti rahaksi muutettavaa omistusta, jos tilanne muuttuu, Arttu pohtii.

Yhtiölainallisia uudiskohteita heillä ei tällä hetkellä ole.

Kohteiden valinnassa Seppälät punnitsevat sijainnin ja hinnan lisäksi myös asunnon pohjaratkaisua.

– Ajattelemme niin, että jos pohjaratkaisu miellyttää meitä, se miellyttää muitakin. Myös sillä on väliä, millainen on taloyhtiön isännöitsijä ja onko hänellä tarpeeksi aikaa huolehtia asioista. Yhdestä kohteesta jouduimme luopumaan, kun emme luottaneet isännöitsijään.

He ovat asuneet monissa asunnoissaan ensiksi itse.

– Oli hyvä, että aloitimme sijoittamisen silloin, kun olimme vielä kahdestaan ja mahduimme pieneen asuntoon.

Onneakin on tarvittu. Esimerkiksi Kotkasta hankittu asunto osoittautui hyväksi sijoitukseksi sattumalta tilanteessa, jossa asuntojen hinnat tulivat rytinällä alas: kohteen viereen alettiin rakentaa ammattikorkeakoulua.

– Emme tienneet siitä koulusta vielä mitään, kun asunto ostettiin. Se selvisi vasta vuoden kuluttua.

Onnea on ollut myös vuokralaisten kanssa.

– Meidän mielestä hyvän vuokralaisen tunnistaa siitä, että hän maksaa vuokrat jämptisti ajallaan, mutta vaatii asioita myös vuokranantajalta. Jos asunnossa on jotakin vikaa, on hyvä, että vuokralainen ilmoittaa siitä ja vaatii korjaamista. Vain sillä tavalla asunto pysyy kunnossa.

Seppälät osallistuvat taloyhtiöiden kokouksiin ja lukevat huolella kaikki paperit, jotta pysyisivät kartalla asioista.

Taustatyön tekeminen on tärkeää, kun hankitaan uutta asuntoa. Arttu tosin myöntää, että joskus eteen sattuu niin ihastuttava kohde, että kylmä ja järkevä laskeminen meinaa unohtua.

– Sitä uskottelee itselle, että tämä on hyvä kauppa. Niin käy helposti varsinkin silloin, jos on tarkoitus muuttaa asuntoon itse.

Seppälät ovat hankkineet kaikki sijoitusasunnot omiin, henkilökohtaisiin nimiinsä yhtä lukuun ottamatta.

– Se yksi ostettiin yritykselle, koska pankissa neuvottiin tekemään niin. Se ei ollut hyvä idea, sillä asuntoa ei lasketa meidän henkilökohtaiseksi omaisuudeksi eikä se voi olla vakuutena meidän uusiin lainoihin. Vaihdoimme pankkia ja nyt saamme järkevämpiä neuvoja, Liisa toteaa.

Hänen mukaansa päätökset asuntokaupassa pitää tehdä usein nopeasti, ja juuri siksi hyvä pankkisuhde on tarpeen.

Kaksikko kuvailee asuntosijoittamistaan pakkosäästämiseksi. Liisa on varma, ettei rahaa jäisi säästöön, elleivät he lyhentäisi asuntolainaa.

– Tämä säästämistapa sopii meille. Mutta ei me ehkä ihan loputtomasti osteta uusia asuntoja. Voi olla, että alamme sijoittaa enemmän osakkeisiin ja rahastoihin. Koko ajan pitää olla hereillä.

Arttu tosin kertoo harkitsevansa parhaillaan omakotitalon hankkimista ja vuokraamista eteenpäin, sillä omakotitaloja saa nyt edullisesti. Yhdessä rivitalokohteessaan he aikovat myös kokeilla lyhytaikaista vuokraamista.

– Paljonhan on puhuttu, että alkaako asuntosijoittamisen aika olla jo ohi. Ja kyllähän sitä täytyy miettiä, että jos ostaa sadalla tonnilla asunnon ja sen arvo putoaa 30 000 euroa, riski on aika iso.

Jussi Pöyröö seikkailee kohta myös Japanissa

Liisa ja Arttu Seppälän haave yhteisestä yrityksestä toteutui kuin vahingossa vuonna 2011, kun sarjakuvahahmo Jussi Pöyröö näki päivänvalon. Syntyi kokonainen Pöyrööt-klaani, joka alkoi seikkailla eteläpohjalaisten sanomalehtien sivuilla.

Artun juuret ovat Lapualla, eteläpohjalaisuuden ytimessä. Liisa taas on kotoisin Kotkasta. Idea Pöyrööt-sarjakuvasta sai alkunsa, kun pari muutti Artun työn perässä Seinäjoelle ja Arttu alkoi sisäänajaa tyttöystäväänsä aitoon pohjalaisuuteen. Kulttuurishokki oli valmis.

–Paljonhan on puhuttu, että alkaako asuntosijoittamisen aika olla jo ohi. Ja kyllähän sitä täytyy miettiä, että jos ostaa sadalla tonnilla asunnon ja sen arvo putoaa 30000 euroa, riski on aika iso, Arttu Seppälä sanoo.

–Paljonhan on puhuttu, että alkaako asuntosijoittamisen aika olla jo ohi. Ja kyllähän sitä täytyy miettiä, että jos ostaa sadalla tonnilla asunnon ja sen arvo putoaa 30000 euroa, riski on aika iso, Arttu Seppälä sanoo.

– Kerran kun ajeltiin kaupungilla, hän totesi jostain kuljettajasta, että tuohan on aivan pöyröö. Ja minä ihmettelin, että niin mikä?!, muistelee Liisa huvittuneena. Hän alkoi piirtää Artun lausumia vitsejä ja pohjalaisia lohkaisuja sarjakuviksi.

Seppälöiden Avot Design -yritys ryhtyi kustantamaan ja julkaisemaan suosittuja Pöyrööt-sarjakuva-albumeja, joita on tähän mennessä painettu jo yhdeksän. Tuorein niistä, Priimaa pukkaa, näki päivänvalon juuri ennen Helsingin kirjamessuja.

Seinäjoen kaupunginteatteri on tehnyt sarjakuvasta myös näytelmän, jota esitettiin keväällä 2018 täysille katsomoille. Nyt sarjakuvaa käännetään jo japaniksikin.

Artun ja Liisan tuorein siirto on oma Pöyrööt-kauppa upouudessa Seinäjoen Ideaparkissa. Valikoimissa on kirjojen lisäksi lukuisia Pöyrööt-aiheisia pohjalaishenkisiä tuotteita pyyhkeistä pipoihin.