Osa ikäihmisistä nipistää ruuasta, koska ei saa käteistä – pankit eivät vastaa hätähuutoon: ”Emme pysty olemaan joka paikassa” - Oma raha - Ilta-Sanomat

Osa ikäihmisistä nipistää ruuasta, koska ei saa käteistä – pankit eivät vastaa hätähuutoon: ”Emme pysty olemaan joka paikassa”

Moni ikäihminen on kertonut Taloussanomille olevansa ongelmissa pankkien konttorien vähyyden ja aukiolojen kanssa.

Moni ikäihminen on kertonut Taloussanomille olevansa ongelmissa pankkien konttorien vähyyden ja aukiolojen kanssa.

Julkaistu: 14.11. 7:15

Osa ikäihmisistä kokee, että käteistä on vaikea saada. Jos ei osaa toimia verkko- tai mobiilipankissa, koko pankkiasiointi vaikeutuu. Jos ei osaa käyttää käteisautomaattiakaan, arki käy hankalaksi. Pankkeja edustava Finanssiala kertoo syitä, miksi käteispalveluita on karsittu.

Osa ikäihmisistä kokee, että pankkiasioinnista on tehty vaikeaa. Jos ei osaa käyttää digitaalisia pankkipalveluita eikä käteisautomaattia, raha-asioiden hoitaminen on hankalaa.

Taloussanomat on kertonut asiasta useammassa jutussa. Lukijoilta tuli paljon palautetta ja kertomuksia vaikeuksista raha-asioissa. Pääset lukemaan niistä tästä jutusta. Pahimmillaan vanhukset nipistävät ruuasta, koska rahan käyttäminen halutaan pitää minimissä, ettei tarvitse lähteä uudelle työläälle pankkireissulle.

Pankkialaa lähes kokonaisuudessaan edustaa Suomessa Finanssiala ry. Johtava asiantuntija Teija Kaarlela tunnistaa osan lukijoiden kertomista ongelmista. Hän sanoo, että käteispalveluita on vähennetty, koska käteisen käyttäjien määrä on laskenut selvästi ja siitä seuraa, että käteisen käsittelyn kustannukset nousevat.

– Myös konttoripalveluiden kysyntä on vähentynyt, kun digitalisaatio on edennyt. Meidänkin toimialallamme toimii kysynnän ja tarjonnan laki.

Kaarlela sanoo, että pankkien näkökulmasta pankkikortti on perusvaruste. Jos sitä pystyy käyttämään, silloin pärjää hyvin.

– Käteisautomaattien määrä on viime aikoina lisääntynyt. Pankkikortilla pystyy nostamaan käteistä myös kaupoista, Kaarlela sanoo.

Hän tietää, että on olemassa asiakaskuntaa, jolle pankkikortin käyttäminen ei ole mahdollista. Esimerkiksi muistisairaus voi viedä ihmiseltä tämän taidon, kun tunnusluvut eivät pysy mielessä. Kaarlela sanoo, että siinä tapauksessa asia on ongelma.

– Mietimme tapoja helpottaa näiden asiakkaiden tilannetta. Vaihtoehtoja on, mutta ne pitää miettiä todella tarkasti, että asiointi varmasti on turvallista.

Asiakkaat ovat digipalveluissa ja se vaikuttaa konttoreihin

Pankkien konttorien määrä on laskenut. Maaseudulla tämä tarkoittaa sitä, että pankkiin voi olla useampi kymmenen kilometriä matkaa.

– Kyseessä on iso, koko yhteiskunnan rakenteita koskeva muutos. Myös muut toimijat kuin pankit vähentävät palveluitaan maaseudulta. Ikävä kyllä emme pysty olemaan joka paikassa, Kaarlela sanoo.

Entä ne toimipisteet, jotka ovat auki kello 10–16, mutta käteistä rahaa saa nostaa vain muutaman tunnin. Miksei sitä saa nostaa koko päivää, kun pankki kerran on auki?

– Asiakaskuntaa on niin vähän, että jos varaamme kassapalveluihin ihmisen koko päiväksi, tulee melkoista tyhjäkäyntiä, Kaarlela perustelee.

Mittaluokan saa OP-ryhmän pääjohtajan Timo Ritakallion kertomasta. Hän sanoi Ylen Ykkösaamussa (11.11.), että kun konttoreissa käy kuukaudessa 400 000 asiakasta, verkkopankissa käydään kuukaudessa 8 miljoonaa kertaa ja mobiilisovelluksessa 27 miljoonaa kertaa. Tämä kertoo selvästi, miksi pankit keskittyvät niin suuresti digipalveluihin.

Valtio pelasti pankit, pitääkö pankin maksaa takaisin yhteiskunnalle

Käteispalveluiden saatavuuden puolesta on puhunut pidemmän aikaa myös Suomen Pankki (SP). Teija Kaarlelan mukaan Finanssiala ja Suomen Pankki käyvät aihepiiristä keskusteluja.

Luottolaitoslain mukaan pankit ovat velvollisia huolehtimaan asiakkaidensa peruspankkipalveluiden toteutumisesta. Oikeus nostaa ja tallettaa käteistä tilille on yksi peruspankkipalveluista.

Asiassa voi nähdä myös vastuullisuuteen liittyvän puolen. 1990-luvun laman aikaan valtio pelasti pankit pankkituella. Tämä oli välttämätöntä, koska pankkijärjestelmää ei voinut päästää romahtamaan. Aihepiiriä ruotinut Jaakko Kiander kirjoittaa Laman opetukset -teoksessa, että ”Pankit ottivat tuen, mutta eivät armahtaneet velallisiaan. Kansalaisten oikeudentaju joutui koetukselle.”

Oletteko ajatelleet, että pankit ovat tavallaan velkaa yhteiskunnalle? Pitäisi antaa jotain takaisin?

– Tarkkoja laskelmia asiasta ei taida olla, mutta voisi olettaa, että pankkituen aikaiset investoinnit on maksettu takaisin. Koska Finanssiala on varsin suuri veronmaksaja.

– Kyse on myös siitä, miten laajasti yhteiskunnan muutosta kaikkineen halutaan katsoa. Pankit ovat vain pienen viipaleen osuus tässä muutoksessa.