Testaa, tunnetko talousmatikan tärkeimmän kaavan? Näin sijoittamalla pääset kiinni ”isoihin rahoihin”

Julkaistu: , Päivitetty:

Osaatko arvioida paljonko tonnin potti kasvaa korkoa kymmenessä vuodessa?
Tiedätkö, miten korkoa korolle -kaava kasvattaisi säästöjäsi, jos sijoittaisit ne? Tunnetko ”maailman kahdeksanneksi ihmeeksi” kutsutun laskentakaavan tai sen perusidean?

Selvä asia on, että korko kasvattaa pääomaa, mutta kasvun hurjaa kiihtymistä (eksponentiaalisesti) jakson pidentyessä ei ole yhtä helppo mieltää.

Monimutkainen tuo kaava ei ole, vaikka siitä löytyy potenssiluku, mutta monesti intuitio ei osaa arvioida oikein, kuinka isoiksi summat kasvavat pitkällä aikavälillä. Se voi yllättää joko positiivisesti tai negatiivisesti, Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen.

Taloussanomien korkolaskurilla (katso alla) voit testata, paljonko saisit rahaa 5–20 aikavälillä, jos sijoitat erilaisilla tuotto-odotuksilla rahaa esimerkiksi 5 tai 10 000 euroa.

Laskurin perästä löytyy korkoa korolle -kaava ja sen selitys.



Jos luet juttua IS:n sovelluksella eikä laskuri toimi, voit käyttää laskuria tästä linkistä.

– Kaava on oleellinen sekä säästämisessä ja sijoittamisessa että lainanotossa. Säästämisessä nimenomaan painottuu pitkäjänteisyyden vaikutus. Säästääkö viisi vai kymmenen vuotta, siinä juuri ero tulee esiin.

Yleinen ajatusvirhe on, että jos vaikka haluaa saada sata tonnia kasaan tietyllä aikavälillä, puolivälissä määränpäätä summa olisi kasvanut tasaisesti (lineaarisesti) 50 000 euroon. Näin ei ole, vaan korkoa korolle -kaavassa korko lasketaan sekä alkupääomalle että edellisinä kausina kertyneille koroille koron euromäärän muuttuessa.

– Vaikein matikkaosuus, jota taloustaidoissa tarvitaan, eikä sekään kovin vaikea.

Kärkkäinen on yllättynyt iloisesti huomattuaan, että korkoefektiä käydään kouluissakin läpi jo yläasteella. Peruskoulusta ei todennäköisesti pääse läpi niin, etteikö asia tulisi jossain kohtaa vastaan. Eri asia sitten on, kuinka aktiivisesti ilmiö muistetaan tai otetaan huomioon oman talouden päätöksenteossa, hän huomauttaa.

Kaava pätee erilaisiin sijoituskohteisiin, joista saa korkoa tai osinko- tai vuokratuottoa ja sitä voi kutsua myös tuottoa tuotolle -ilmiöksi.

Laskukaava menee näin: Kn = K (0) x (1 + p)^n
  • K = pääoma
  • q = korkotekijä = 1+p/100
  • p = korkoprosentti korkokaudelta, kuten vuosikorko
  • n = korkojaksojen lukumäärä
  • Kn = on koron kasvattama pääoma
  • K (0) = Alkupääoma
Esimerkki:

Sijoitat 10 000 euroa kymmeneksi vuodeksi kolmen prosentin tuotolla. Loppusumma lasketaan näin:
  • K (10) = 10 000 x (1 + 0,03)10 = 13 439 euroa

Velalliselle pirullinen kaava

Sijoittajalle kaava on mannaa, mutta se on pirullinen velalliselle, kun puhutaan isoista koroista tai pitkistä laina-ajoista, ja tilanteista jolloin korot kertyvät alkuperäisen lainasumman päälle.

Korkoa korolle -ilmiön tuntemusta tarvitaan lähiaikoina esimerkiksi siksi, että yhä useampi suomalainen puntaroinee osakesäästötilin hyötyjä lähikuukausina. Suomalaisten vaisun osakesäästämisen kannustimeksi kehitetyt osakesäästötilit tulevat käyttöön vuodenvaihteessa ja ensi vuonna. Niiden avulla valtio ja pankit pyrkivät innostamaan suomalaiset sijoittajiksi.

Kotitalouksilla on talletuksia pankeissa yli 94 miljardia euroa.

Korkoa korolle -ilmiö on sijoitusmaailmassa niin olennainen, että siitä on levinnyt uskomus, jonka mukaan itse Albert Einstein kutsui ilmiötä ”kahdeksanneksi ihmeeksi”. Alkuperälähdettä ei tosin kukaan tunnu paikallistaneen. Eri versiotkin vaihtelevat ”ihmiskunnan suurimmasta keksinnöstä” ”maailman mahtavimpaan voimaan”.

Vaikka Einstein olisi näin sanonutkin, mysteeriksi jää yhä konteksti. Sitaattia tulkitaan usein yksioikoisesti sen hienoutta hehkuttaen. Ehkä kyseessä oli vitsi tai sarkastinen heitto?

Sijoitusvarallisuuden realistisen tuottoarvion tueksi tarvitaan vielä muuta tietoa. Korkoa korolle -ilmiö pelaa esimerkiksi vain riittävän korkean koron ympäristössä. Kun sijoittamisen fiksuutta miettii, on muistettava, että koroista eli tuotoista, on maksettava veroja ja tuottojen esimerkiksi rahastot perivät hallinnointikuluja.

Sijoittamisessa on myös aina riski. Kun se on pieni, inflaatio uhkaa syödä matalan reaalituoton, tuotto-odotuksen nostaminen taasen lisää epävarmuutta. Historiallisesti on näyttöä, että mitä pitempi sijoitusaika, sitä parempi mahdollisuus sijoittaa myös suurempituottoisiin kohteisiin. Aika tasaa riskiä ja vauhdittaa korkoefektiä.



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Päivitys klo 9.31: Korjattu juttuun kirjoitettua korkoa korolle -laskukaavaa: lisätty puuttuva potenssimerkki.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kommentti: PAU paljasti nyt todelliset korttinsa – meneillään on Suomen kallein järjestösota

    2. 2

      PAU sanoi ei sovintoesitykselle – lakot jatkuvat

    3. 3

      IMF: Suomen talous ei ole tasapainossa vuonna 2023

    4. 4

      Osapuolet vastasivat työriidan sovintoesitykseen – PAU hylkäsi

    5. 5

      Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

    6. 6

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    7. 7

      KKV:ltä harvinainen esitys: Keskon ja Heinon Tukun yrityskauppa kiellettävä

    8. 8

      Kylie Jenner myy enemmistön Kylie Cosmetics -yrityksestään kosmetiikkayhtiö Cotylle – kauppahinta 600 miljoonaa dollaria

    9. 9

      ”Ei ole kestävää perustetta myydä kaupungin omaisuutta alehintaan hyväosaisille” – ekonomisti pitää hitas-järjestelmää luokattomana

    10. 10

      OP: Riski Suomen talouden jyrkästä jarrutuksesta pieneni

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    2. 2

      Osapuolet vastasivat työriidan sovintoesitykseen – PAU hylkäsi

    3. 3

      Valtakunnansovittelija: Postin lakkoon sovintoesitys myöhemmin illalla

    4. 4

      PAU sanoi ei sovintoesitykselle – lakot jatkuvat

    5. 5

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    6. 6

      Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

    7. 7

      Myös Pam liittyy postilaisten tukilakkorintamaan

    8. 8

      Postin neuvottelut jatkuvat, isot kysymykset vielä auki

    9. 9

      ”Ei ole kestävää perustetta myydä kaupungin omaisuutta alehintaan hyväosaisille” – ekonomisti pitää hitas-järjestelmää luokattomana

    10. 10

      MOT: Suomalaiset sijoittivat vähintään 40 miljoonaa euroa Onecoin-virtuaalivaluuttaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    2. 2

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    3. 3

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    4. 4

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    5. 5

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    6. 6

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    7. 7

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    8. 8

      Postin hallintoneuvostoa johtanut Eero Lehti suuttui lakosta, haukkuu koko yhtiön: ”Ummisti silmänsä – nyt sillä on löysät housuissa!”

    9. 9

      Raimo, 69, teki viimeksi 27 000 euron tilin – omaisuus Suomen tuottoisimmalla alueella

    10. 10

      Eläkeläisten rikkain joukko saa jopa 24 000 euroa kuukaudessa – katso tästä, mihin ryhmään itse kuulut

    11. Näytä lisää