Testaa, tunnetko talousmatikan tärkeimmän kaavan? Näin sijoittamalla pääset kiinni ”isoihin rahoihin” - Oma raha - Ilta-Sanomat

Testaa, tunnetko talousmatikan tärkeimmän kaavan? Näin sijoittamalla pääset kiinni ”isoihin rahoihin”

Osaatko arvioida paljonko tonnin potti kasvaa korkoa kymmenessä vuodessa?

3.11.2019 8:10 | Päivitetty 3.11.2019 9:32

Tiedätkö, miten korkoa korolle -kaava kasvattaisi säästöjäsi, jos sijoittaisit ne? Tunnetko ”maailman kahdeksanneksi ihmeeksi” kutsutun laskentakaavan tai sen perusidean?

Selvä asia on, että korko kasvattaa pääomaa, mutta kasvun hurjaa kiihtymistä (eksponentiaalisesti) jakson pidentyessä ei ole yhtä helppo mieltää.

Monimutkainen tuo kaava ei ole, vaikka siitä löytyy potenssiluku, mutta monesti intuitio ei osaa arvioida oikein, kuinka isoiksi summat kasvavat pitkällä aikavälillä. Se voi yllättää joko positiivisesti tai negatiivisesti, Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen.

Taloussanomien korkolaskurilla (katso alla) voit testata, paljonko saisit rahaa 5–20 aikavälillä, jos sijoitat erilaisilla tuotto-odotuksilla rahaa esimerkiksi 5 tai 10 000 euroa.

Laskurin perästä löytyy korkoa korolle -kaava ja sen selitys.

Jos luet juttua IS:n sovelluksella eikä laskuri toimi, voit käyttää laskuria tästä linkistä.

– Kaava on oleellinen sekä säästämisessä ja sijoittamisessa että lainanotossa. Säästämisessä nimenomaan painottuu pitkäjänteisyyden vaikutus. Säästääkö viisi vai kymmenen vuotta, siinä juuri ero tulee esiin.

Yleinen ajatusvirhe on, että jos vaikka haluaa saada sata tonnia kasaan tietyllä aikavälillä, puolivälissä määränpäätä summa olisi kasvanut tasaisesti (lineaarisesti) 50 000 euroon. Näin ei ole, vaan korkoa korolle -kaavassa korko lasketaan sekä alkupääomalle että edellisinä kausina kertyneille koroille koron euromäärän muuttuessa.

– Vaikein matikkaosuus, jota taloustaidoissa tarvitaan, eikä sekään kovin vaikea.

Kärkkäinen on yllättynyt iloisesti huomattuaan, että korkoefektiä käydään kouluissakin läpi jo yläasteella. Peruskoulusta ei todennäköisesti pääse läpi niin, etteikö asia tulisi jossain kohtaa vastaan. Eri asia sitten on, kuinka aktiivisesti ilmiö muistetaan tai otetaan huomioon oman talouden päätöksenteossa, hän huomauttaa.

Kaava pätee erilaisiin sijoituskohteisiin, joista saa korkoa tai osinko- tai vuokratuottoa ja sitä voi kutsua myös tuottoa tuotolle -ilmiöksi.

Laskukaava menee näin: Kn = K (0) x (1 + p)^n

  • K = pääoma

  • q = korkotekijä = 1+p/100

  • p = korkoprosentti korkokaudelta, kuten vuosikorko

  • n = korkojaksojen lukumäärä

  • Kn = on koron kasvattama pääoma

  • K (0) = Alkupääoma

Esimerkki:

Sijoitat 10 000 euroa kymmeneksi vuodeksi kolmen prosentin tuotolla. Loppusumma lasketaan näin:

  • K (10) = 10 000 x (1 + 0,03)10 = 13 439 euroa

Velalliselle pirullinen kaava

Sijoittajalle kaava on mannaa, mutta se on pirullinen velalliselle, kun puhutaan isoista koroista tai pitkistä laina-ajoista, ja tilanteista jolloin korot kertyvät alkuperäisen lainasumman päälle.

Korkoa korolle -ilmiön tuntemusta tarvitaan lähiaikoina esimerkiksi siksi, että yhä useampi suomalainen puntaroinee osakesäästötilin hyötyjä lähikuukausina. Suomalaisten vaisun osakesäästämisen kannustimeksi kehitetyt osakesäästötilit tulevat käyttöön vuodenvaihteessa ja ensi vuonna. Niiden avulla valtio ja pankit pyrkivät innostamaan suomalaiset sijoittajiksi.

Kotitalouksilla on talletuksia pankeissa yli 94 miljardia euroa.

Korkoa korolle -ilmiö on sijoitusmaailmassa niin olennainen, että siitä on levinnyt uskomus, jonka mukaan itse Albert Einstein kutsui ilmiötä ”kahdeksanneksi ihmeeksi”. Alkuperälähdettä ei tosin kukaan tunnu paikallistaneen. Eri versiotkin vaihtelevat ”ihmiskunnan suurimmasta keksinnöstä” ”maailman mahtavimpaan voimaan”.

Vaikka Einstein olisi näin sanonutkin, mysteeriksi jää yhä konteksti. Sitaattia tulkitaan usein yksioikoisesti sen hienoutta hehkuttaen. Ehkä kyseessä oli vitsi tai sarkastinen heitto?

Sijoitusvarallisuuden realistisen tuottoarvion tueksi tarvitaan vielä muuta tietoa. Korkoa korolle -ilmiö pelaa esimerkiksi vain riittävän korkean koron ympäristössä. Kun sijoittamisen fiksuutta miettii, on muistettava, että koroista eli tuotoista, on maksettava veroja ja tuottojen esimerkiksi rahastot perivät hallinnointikuluja.

Sijoittamisessa on myös aina riski. Kun se on pieni, inflaatio uhkaa syödä matalan reaalituoton, tuotto-odotuksen nostaminen taasen lisää epävarmuutta. Historiallisesti on näyttöä, että mitä pitempi sijoitusaika, sitä parempi mahdollisuus sijoittaa myös suurempituottoisiin kohteisiin. Aika tasaa riskiä ja vauhdittaa korkoefektiä.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Päivitys klo 9.31: Korjattu juttuun kirjoitettua korkoa korolle -laskukaavaa: lisätty puuttuva potenssimerkki.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?