Näin löydät helmiä kierrätysvaatteiden massasta - Oma raha - Ilta-Sanomat

Haluatko eroon saastuttavasta pikamuodista? Näin löydät kierrätysvaatteiden massasta arvonsa säilyttäviä helmiä

Myyntikelpoiseksi arvioitu vintage-vaate kestää hyvinkin pidempään käytössä kuin vaatekaupan rekillä roikkuva uusi pikamuotivaate.

23.10.2019 18:30

Nopeasti vaihtuva ja heikosti kulutusta kestävä pikamuoti nousi kuluneella viikolla puheenaiheeksi. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen lajittelukeskus paljastaa kulutusvimman kääntöpuolen. Espoon Nihtisillassa sijaitsevan hallin tavararullakoiden ja -laatikoiden takana kohoaa musta vuori. Lähemmäs kävellessä se paljastuu jätesäkeiksi.

Tavaraa tulee lajittelukeskukseen joka päivä 4–5 tonnia, ja siitä kolmasosa on säkkeihin pakattua vaatetta ja tekstiiliä.

Ajoittain vaatevuori voi kasvaa näinkin suureksi.

Taloussanomat vieraili Nihtisillassa selvittämässä, miten löytää kierrätysvaatteiden joukosta helmiä, laatuvaatteita, jotka näyttävät hyviltä ja kestävät käyttöä. Sitä ennen on syytä käydä katsomassa, mistä kaikki alkaa eli lajittelusta. Tavaramassan keskellä tosin katoaa nopeasti kiinnostus ostaa enää mitään, mistään.

Kierrätyskeskuksen osastojen läpi kävellessä ahdistus hellittää, sillä vaatteiden ja muiden tuotteiden lajitteluprosessin tehokkuus tekee vaikutuksen. Vaatteet lajitellaan useiden käsiparien ja silmien kautta moneen kertaan. 7 000 neliön kierrätyskeskukseen mahtuu myös verhoomo, ompelimo ja pyörä- ja elektroniikkaverstas.

Hinnoittelun jälkeen tiukimman seulan läpi myyntiin menevät vaatteet kategorisoidaan 16 ryhmään. Kokenut hinnoittelija Joanna Jakimowicz päättää, minkä hintaiseksi vaate päätyy.

Kolmasosa vaatteista päätyy myyntiin, kolmasosa lahjoitettavien osastolle ja loput energiajätteeksi.

Kierrätyskeskuksen myymälätilat – kierrätystavaratalo – herättelee taas shoppailuhaluja. Stockmannia tai Macy’a ei karusta tehdashallista saa, mutta muutoin myymälä hakee esikuvaa tavaratalojen osastoista. Tuotteet on aseteltu esille kivasti. Retro-osastolla on vaatteita, jotka kelpaavat vaativaankin makuun. Myös ilta- ja hääpukuja löytyy rekistä. Plan B -osasto on Kierrätyskeskuksen oma uniikkien uusiotuotteiden mallisto.

Taloussanomat selvitti, mitä seikkoja vintage-vaatteesta kannattaa katsoa. Katso ISTV:n video, jossa kerrotaan, miksi t-paidat muuttuvat usein rievuiksi ja mitä tarkoittaa vaikkapa ”alavara” – monien naistenvaatteiden heikkous. Apuna ovat vaatesuunnittelija Jaana Haaksiluoto ja Kierrätyskeskuksen ympäristöasiantuntija Anu Hakala.

Vaatesuunnittelija Jaana Haaksiluoto ja Kierrätyskeskuksen ympäristöasiantuntija Anu Hakala kannustavat kuluttajia vastuullisuuteen.

Mistä tuntee laadun?

Laatu näkyy materiaalissa ja ompeleissa. Halpisvaate näyttää jo muutaman pesun jälkeen kulahtaneelta ja muodottomalta. Juuri laatuperuste puoltaa kierrätetyn vaatteen ostamista. Jos läpäisee esimerkiksi Kierrätyskeskuksen tiukan seulan myyntiin asti, se todennäköisesti kestää käyttöä vielä jatkossakin. Se on ikään kuin valmiiksi laatutestattu käytössä.

– Vaatteen nurja puoli paljastaa paljon laadusta. Saumojen tulee olla suoria, siistejä ja tiheitä. Alavara, eli vaatteen sisäpuolelle taittuva kangaskaitale vaatteen pään- tai kädentiellä tulisi olla tikattu siten, että se taittuu luontaisesti vaatteen nurjalle puolelle. Viimeistelemätön alavara usein tursottaa kaula-aukosta ulos parin pesun jälkeen, Haaksiluoto neuvoo.

Huolella viimeistelty valkoinen naistenpaita on kestänyt käyttöä ja kestää lisää.

Hihansuut ja napinlävet paljastavat paljon vaatteen laadusta.

T-paidan mallista riippuen helman sauma tai sen sivusauma voi olla kaarrettu, jolloin hyvä tarkistustapa on Haaksiluodon mukaan katsoa, että takasauman langansuunta on pystysuorassa, ei vinossa. Jos kangas on leikattu huolimattomasti vinoon, saumat alkavat vetää jo jopa ensimmäisen pesun jälkeen.

Entä materiaali? Hyvä kangas voi olla luonnonkuitua, sekoitetta tai keinokuitua. Vaate ja käyttötapa ratkaisevat. Jos tuoteselostelappu on mahdollisesti leikattu pois tai puuttuu, kannattaa kokeilla näppituntumaa: miltä kangas tuntuu sormien välissä, sähköistyykö se tai rypistyykö helposti. Onko kangas nyppyyntynyt, ei vain näkyviltä kohdilta vaan myös esimerkiksi kainaloiden alta?

Vaatesuunnittelija Jaana Haaksiluoto tykästyi retrohaalariin, jonka päälle sovitti omaa liiviä.

Miksi ostaa vanhaa?

Oman vaatevalinnan ympäristövaikutus on valtava: esimerkiksi yhden paidan valmistukseen kuluu pelkästään vettä 2 000–3 000 litraa. Vaateteollisuus tuottaa myös massiivisen määrän kemikaaleja ja mikromuovia, joita kulkeutuu mereen.

Uusi tutkimustieto luo yhä synkemmän varjon vaateteollisuuteen. Kuorma-autollinen vaatejätettä päätyy kaatopaikalle tai polttoon joka sekunti maailmalla. Siis joka sekunti.

Vaatteiden tuotanto on kaksinkertaistunut 15 vuodessa. Samaan aikaan niiden käyttöikä on laskenut 36 prosenttia. Kasvihuonekaasujen määrä ylittää jo meri- ja lentoliikenteen yhteenlasketut päästöt.

Toisaalta vaateteollisuus on ainakin hiukan heräämässä kuluttajapaineeseen. Myymälöihin on tullut kierrätysvaatteiden vastaanottopisteitä. Yhtiöistä esimerkiksi H&M on julkistanut useita ympäristöaloitteita ja mallistoja, jossa hyödynnetään kierrätysmateriaalia.

Pikamuotiteollisuuden viherhankkeiden vaikutus pysyy kuitenkin vähäisenä niin kauan kuin niiden koko ansaintamalli nojaa mallistojen nopeasyklisyyteen ja halpaan työvoimaan. Kierrätystekstiilin uusiokäyttö on yhä erittäin vähäistä, ja suuttumusta herättää esimerkiksi H&M:n tapa polttaa ylijämämallistoja, joita se ei saada myytyä.

Valtioista Ranska hyväksyi heinäkuussa kierrätystaloutta edistäviä lakeja, jotka The Telegraph -lehden mukaan muun muassa kieltävät vaatevalmistajia tuhoamasta myymättömiä vaatteita.

Kierrätyskeskuksen myymälöissä on laatuvaatekaappeja, joiden avulla jokainen voi opetella tunnistamaan laadukkaan vaatteen.

Ylituotanto on ongelma jo alalle itselleen. Kiertotaloutta edistävän brittiläisen Ellen MacArthur -säätiön raportin mukaan vaateteollisuus menettää arvolla mitattuna 560 miljardia dollaria vaatteista, joita käytetään yhä vähemmän aikaa ja kierrätetään huonosti. Pulse of the fashion industry -raportti arvioi, että jos teollisuus korjaisi puutteensa kestävän kehityksen mukaiseksi, se kohentaisi maailmantaloutta 160 miljardia eurona vuonna 2030.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?