Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

Isokyröläinen Eeva Niemi-Korpi ja oululainen Heidi Markus paljastavat, miten suurperheissä suunnitellaan ruokaostoksia.

Eeva Niemi-Korpi säästää ruokakuluissa mm.leipomalla itse leivät perheellensä. Rieskanpaistossa mukana myös tytär Lilja.­

19.10.2019 7:03

Ohrajauhot pölisevät kodikkaasti, kun Eeva Niemi-Korpi pyöräyttää rieskoja keittiön pöydälle levitetyllä leivonta-alustalla. Siitä rieskat lähtevät leivinuuniin, ja pian viisilapsisen perheen jälkikasvu saa maistella lämpimäisiä syysloman kunniaksi.

Itse tekeminen ja suunnitelmallisuus ovat isokyröläisen Niemi-Korven perheen ruokatalouden kulmakivet. Ostokset tehdään kerran viikossa, ja silloin kaupassa kuluu yleensä 120–140 euroa. Pieniä täydennysostoksia tehdään sitten lähikaupassa.

– En pidä itseäni erityisen säästäväisenä, mutta totta kai isossa perheessä tulee katsottua, mihin rahaa kuluu. Kotoa olen oppinut esimerkiksi sen, että itse leipomalla säästää paljon. Lapsiperheessä leipää myös kuluu paljon, Eeva Niemi-Korpi sanoo.

Hän leipoo leivän ja rieskan lisäksi muita leivonnaisia ja pakastaa ne. Perheen kahdesta 300-litraisesta pakastimesta löytyvät tarpeen mukaan myös mehut ja hillot. Ohraa, perunaa, omenoita ja marjoja saa omasta maasta tai lähimaastosta poimimalla.

– Suunnittelemme yhdessä talousmenoja, ja oikeastaan Antti on parempi suunnittelemaan kuin minä.

Molemmat vanhemmat käyvät töissä, ja Eeva Niemi-Korven mukaan he ovat keskituloisia. Rahaa on riittävästi, kun menot suunnittelee ja panee joka kuukausi hieman säästöön pahan päivän varalle.

– Silloin tällöin käymme ulkonakin syömässä koko perheellä. Yleensä kuitenkin syömme tavallista kotiruokaa, ja pyrimme pitämään ruokahävikin pienenä.

–Haluamme opettaa lapsille, että raha ei vain putoa jostain valmiina, mutta tekemällä voi saada itselleen omaa rahaa, Eeva Niemi-Korpi sanoo.­

Äidin oppeihin kuuluu myös, että ruokaa ei kannata heittää pois, jos se ei ole pilaantunutta. Edellisen päivän muusin voi hyödyntää perunarieskassa tai perunakakussa, ja karjalanpaistin jäämistä saa hyvän pohjan keittoon.

Samalla ruoan arvostaminen siirtyy seuraavalle sukupolvelle.

– Haluamme tehdä terveellistä ruokaa ja pitää huolen, että lapsista kukaan ei ole sokerikoukussa. Jos heidän tekee mieli makeaa, he yleensä leipovat jotain itse. Sitä varten jääkaapissa on aina leivontasuklaata.

Niemi-Korven lapset ovat itsekin varsin oma-aloitteisia. He pitivät heinäkuussa kahden viikon ajan kesäkahvilaa pihapiirissään olevassa vanhassa vesitornissa. He leipoivat tarjottavia, palvelivat asiakkaita ja saivat samalla hyvää työkokemusta sekä rahaakin vaivanpalkaksi. Vanhin lapsista on 14-vuotias, ja nuorin 4-vuotias.

– Haluamme opettaa lapsille, että raha ei vain putoa jostain valmiina, mutta tekemällä voi saada itselleen omaa rahaa.

Eeva Niemi-Korven vinkit ruokalaskussa pihistelyyn:

  • Tee itse. Isossa perheessä kuluu paljon leipää, joten leivontapäivä pari kertaa kuussa voi säästää pitkän pennin.

  • Suunnittele ostokset ja käy kaupassa harvoin. Näin vältyt heräteostoksilta.

  • Hyödynnä tarjoukset. Esimerkiksi lihaa kannattaa ostaa iso määrä ja pakastaa. Joskus myös illan viimeisten tuntien aletuotteissa on löytöjä.

  • Jos voit, kasvata itse perunoita, muita kasviksia ja marjoja. Poimi marjoja ja sieniä, niistä saa itse tekemällä terveellistä ja lähes ilmaista ruokaa.

  • Hyödynnä tähteet. Jos et itse keksi, mitä edellispäivän perunoista tai leivänkannikoista voi tehdä, netistä löytyy hyviä vinkkejä.

Lämmin ruoka kolmesti päivässä

Kun jalkapallotreenit ovat viidesti viikossa ja viikonloppuisin pelejä, ruokaa kuluu. Sen tietää myös oululainen Heidi Markus, jonka viisi lasta ovat aktiivisia harrastajia.

– Nykyään suositellaan, että treenien jälkeenkin syötäisiin mieluummin lämmin ruoka kuin pelkkää leipää tai muuta välipalaa. Kun treenit loppuvat illalla puoli yhdeksän tai yhdeksän aikaan, meillä syödäänkin yleensä vielä ihan kunnon ruoka.

Heidi Markuksen ja Mikko Kemppaisen perheessä on viisi lasta, iältään neljän ja viidentoista vuoden välillä. Vanhemmat käyvät töissä, ja Heidi myös opiskelee samaan aikaan. Arki on välillä kiireistä, joten ruokailuja on pakko suunnitella.

– Yleensä teen ruokaa vielä illalla, että se olisi valmiina seuraavana päivänä. Joskus teen laatikkoruokia tai keittoja sunnuntaina niin paljon, että siitä riittää alkuviikoksi.

Yleensä samaa ruokaa syödäänkin sitten myös illalla, eli alusta asti ei tarvitse alkaa kokkaamaan joka aterialla. Isojen määrien valmistaminen kerralla tulee usein myös halvemmaksi.

– Silloin ei tule ruokahävikkiä. Aloin seurata perheemme ruokahävikkiä viime syksynä, kun huomasin, että jouduimme heittämään pilaantunutta ruokaa roskikseen. Se harmitti, joten nyt ostamme vain tarpeellisen jääkaappiin. Hävikkiä ei enää juuri tule, ja jääkaappikin näyttää nyt siistiltä.

Heidi Markus kertoo, että hän vastaa yleensä pitkälti perheen ruokaostosten suunnittelusta. Maitoa, leipää ja muita päivittäistarvikkeita ei tarvitse merkitä ostoslistalle lainkaan, koska niitä saa joka tapauksessa aina ostaa. Sen sijaan viikon lämpimien ruokien raaka-aineet hän merkitsee itselleen ylös ennen kauppaan menoa.

– Olen huomannut, että jos menen vaikka työpäivän jälkeen kauppaan, ostan mitä sattuu. Siksi käyn mieluummin vapaapäivänä kaupassa kaikessa rauhassa. Ei tule heräteostoksia eikä sitten synny sitä ruokahävikkiäkään.

Kaupassa käydään pari kertaa viikossa, eli kerralla ostetaan iso määrä. Rahaa menee yleensä 120–150 euroa viikossa, riippuen siitä, miten paljon mukana on myös esimerkiksi pesuaineita.

– Lapset tykkäävät perusruoasta, eli sitä tehdään: kinkkukiusausta, lasagnea, makaronilaatikkoa, riisiä ja kanaa, nakkikeittoa, jauhelihakeittoa, kanakeittoa. Kalaa syödään kerran viikossa, mutta yleensä viikonloppuna, koska sen pitää olla vasta tehtyä eikä edellisenä päivänä, Heidi Markus luettelee.

Mikko on hirviporukassa, joten hirvenlihaa syödään myös. Perheen teini-ikäiset lapset kinuavat harvoin hampurilaisrahaa, mutta toki joskus kavereiden kanssa käyvät ulkona herkuttelemassa.

– Ehkä se johtuu siitä, että omalla kylällä ei ole mitään hesejä. Ja koska he urheilevat, niin haluavat syödä terveellisesti.

Heidi Markuksen vinkit ruokalaskussa pihistelyyn:

  • Vertaile hintoja. Etukortit ja bonukset eivät anna niin paljon takaisin kuin edulliset kaupan hinnat. Eri kauppojen ruokakasseissa voi olla kymmenien eurojen ero.

  • Suunnittele ruoat etukäteen. Isoilla satseilla säästää rahan lisäksi aikaa, varsinkin, jos viikosta on tulossa kiireinen.

  • Ruokahävikki minimiin: Älä osta kaappiin erikoistuotteita, jos niitä ei tule käytettyä. Tässäkin ruokien suunnittelu auttaa.

  • Keskitä ostokset yhteen tai kahteen kauppakertaan, niin ei tule heräteostoksia.

Ruokamenojen osuus pienentynyt 30 vuoden aikana

Tilastokeskus on kerännyt tietoa kotitalouksien kulutuksesta yli 30 vuoden ajan. Viimeisin tieto on vuodelta 2016, jolloin kotitaloudet käyttivät elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin vuodessa yhteensä 4 381 euroa.

Tässä luvussa ei ole mukana pesuaineiden, hygieniatuotteiden ja muiden päivittäistavaroiden hankkiminen, vaikka ne usein ostetaan samasta kaupasta kuin ruokatarvikkeet. Todellinen kauppalasku koostuu siis useasta tekijästä.

Suomalaisilla kotitalouksilla kului vuonna 2016 kaupasta ja Alkosta ostettaviin alkoholiin ja tupakkaan keskimäärin 792 euroa.

Kahden aikuisen ja kahden lapsen perheissä käytettiin keskimäärin 7 097 euroa vuodessa elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin. Alkoholijuomiin ja tupakkaan samankokoisilla perheillä kului 814 euroa.

Nelihenkisen perheen ruokalasku oli siis vuonna 2016 pelkästään elintarvikkeet mukaan laskien keskimäärin hieman alle 600 euroa kuussa. Tähän lisätään pyykinpesuaineet, hammastahnat, terveyssiteet ja vaipat, jotka usein ostetaan samalla kauppakäynnillä.

Pienituloisimmilla ruokaan kuluu noin kymmenesosa kotitalouden kaikista kulutusmenoista. Eniten menee asumiseen: muun muassa vuokra, lämmitys ja vesimaksut vievät Tilastokeskuksen mukaan 40 prosenttia kulutusmenoista.

Ruokamenojen osuus pienituloisten kulutusmenoista on pienentynyt kolmen viime vuosikymmenen aikana.

Asuminen on myös suurituloisilla suurin menoerä. Ruokaan kuluu kuitenkin suhteessa vähemmän kuin pienituloisilla, koska liikenteen ja vapaa-ajan kuluihin menee suurempi osuus kaikista kulutusmenoista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?