Kommentti: ”Tähtisijoittaja” syyllistää suosittuja rahastoja kuplariskistä, mutta kaikkia väitteitä ei kannata niellä

Julkaistu:

Indeksisijoittamisen suosio on kasvanut jyrkästi, mutta se ei synnytä kuplia. Uutta finanssikuplaa puhaltavat keskuspankit eivätkä indeksisijoittajat, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Yksi syyskauden erikoisista puheenaiheista useilla sijoittamisen verkkofoorumeilla on yhdysvaltalaisen tähtivarainhoitajan väite, jonka mukaan indeksisijoittaminen olisi dramaattisesti lisännyt pörssien kuplariskejä.

Saman väitteen on aika ajoin esittänyt suurehko joukko sijoitusalan ammattilaisia, mutta viime kuussa siitä nousi puheenaihe, kun väitteen esitti Big Short -elokuvan päähenkilön todellinen esikuva, finanssikriisissä rikastunut hedgesijoittaja Michael Burry.

Kyseinen elokuva pohjautuu Michael Lewisin samannimiseen kirjaan, ja niiden mukaan Burry aavisti finanssikriisiin johtaneet Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ongelmat ja rikastui lyömällä vetoa asuntoluottolaitosten riskipitoisimpia ja heikoimpia rahoitushäkkyröitä vastaan.

Nyt Burry on verrannut indeksisijoittamisen huimaa kasvua ja sen markkinavaikutuksia noihin finanssikriisissä pohjaan palaneisiin asuntoluottovirityksiin, kuten osin tyhjän päälle kyhättyihin mutkikkaisiin arvopapereihin, ja niiden tuhovaikutuksiin.

Väitteen perustelut ovat suunnilleen samoja kuin aiemmissa samanlaisissa tulkinnoissa. Yhteistä on sekin, että Burry niin kuin useimmat muutkin indeksisijoittamisen arvostelijat ovat itse niin sanotun aktiivisen salkunhoidon edustajia.

Burryn ja muiden arvostelijoiden mukaan indeksisijoittaminen paisuttaa kuplia lähinnä siksi, että siihen ohjaa varoja kasvava määrä passiivisia sijoittajia, jotka ostavat eniten ennestään kalleimpia arvopapereita vähääkään hinnoista piittaamatta.

Väitteet on helppo niellä – varsinkin, kun niitä esittää yksi finanssikriisin oikein aavistaneista sankarisijoittajista.

Kaikkea helposti nieltävää ei kuitenkaan kannata nieleskellä.

Yksi tarina, joka lienee paras jättää nielemättä, on juuri indeksisijoittamisen roolittaminen seuraavan finanssikriisin syylliseksi.

Keskuspankit puhalsivat kuplan

Ehkä moni uskoo edelleen, että Yhdysvaltain riskipitoisimman asuntorahoituksen laatupapereiksi naamioidut roskalainat olivat keskeinen syy finanssikriisin syttymiseen.

Ja toki onkin totta, että kriisissä syntyi suuria tappioita, kun suuri määrä eksoottisia, erittäin riskipitoisia ja kaikin puolin kyseenalaisia asuntorahoituksen rahoitusvirityksiä paloi pohjaan.

Mutta ne olivat silti kriisiin johtaneen finanssikuplan oireita ja seurauksia eivätkä itsessään varsinainen syy sen enempää kuplaan kuin sen puhkeamiseen.

Kuplan ja kriisin varsinainen syy oli paljon yksinkertaisempi.

Sotku syntyi siitä, että maailman suurimmat keskuspankit ja erityisesti Yhdysvaltain Fed, euroalueen EKP ja Japanin BoJ pitivät rahapolitiikkaansa vuosien ajan paljon keveämpänä kuin uuden kuplan ja kriisin välttäminen olisi edellyttänyt.

Keskuspankit pitivät korkojaan niin kauan niin matalina ja rahan tarjontaa niin yltäkylläisenä, että rahaa alkoi valtavalla voimalla ohjautua vuosi vuodelta riskipitoisempiin sijoituksiin ja lopulta holtittoman uhkarohkeaan finanssikeinotteluun.

Rämäpäisin keinottelu päättyi kriisissä kyyneliin, mutta se oli kriisin seuraus eikä syy.

Samoin käy seuraavassa kriisissä. Sitäkään tuskin saa aikaan yksikään erityinen sijoitustyyli tai sijoittajajoukko. Eivätkä etenkään passiiviset indeksisijoittajat.

Sijoitusväline ei synnytä riskiä

Seuraavankin kuplan puhaltavat ja aikanaan luultavasti myös puhkaisevat samat finanssimarkkinoiden takapirut kuin viime kerralla: keskuspankit.

Rakennusaineksia seuraavaan kuplaan ja seuraaviin vaikeuksiin on kertynyt asteittain kasvava määrä siitä lähtien, kun EKP ja muut suuret keskuspankit jo vuosia sitten pakottivat korot alimmillaan nollan prosentin tuntumaan ja osin sitäkin alemmas ja ryhtyivät pumppaamaan tuhansien miljardien eurojen raharuiskeitaan finanssimarkkinoille.

Nolla- ja miinuskorkojen yksi jokeenkin varma vaikutus ja keskuspankkien julki lausuma tavoite on ollut, että sijoitusvarojen virta on käynyt riskittömistä tai vähäisen riskin sijoituskohteista kohti yhä riskipitoisempia kohteita.

Kun keskuspankit ovat vielä antaneet sijoitusvirroille lisää voimaa omillakin massamittakaavan arvopaperiostoillaan, ovat yhä riskipitoisemmat sijoitukset alkaneet houkutella lisää sijoittajia ja rahaa puoleensa.

Tässä sijoitusvarallisuuden keskusohjatussa ja mittavassa virtauksessa yhä suurempiin riskeihin on lopputuloksen puolesta jokseenkin samantekevää, ovatko yksittäiset sijoittajat mukana passiivisen indeksisijoittamisen vai aktiivisen salkunhoidon menetelmin.

Siihenkään sijoitusvälineen valinta ei vaikuta sitä eikä tätä, että eksoottiset ja rämäpäiset sijoitukset ovat eksoottisia ja rämäpäisiä.

Niinpä esimerkiksi moninkertaisella velkavivulla toimiva johdannaisveikkaus jonkin sijoituskohteen noususta tai laskusta on aivan yhtä riskipitoinen siitä riippumatta, onko sijoittaja itse rakentanut veikkauksensa palasista vai ostanut saman valmiiksi koottuna etf-pakettina.

Rämäpäinen etf on rämäpäinen sijoitus, mutta sen riski ei synny etf-paketista vaan rämäpäisestä sisällöstä.

Indeksisijoittaja säästää kuluissa

Vallitsevissa rahoitusoloissa on väistämättä selvää, että lopulta taas kasvaa yhä kyseenalaisempien riskisijoitusten kysyntä – ja että se taas synnyttää yhä kyseenalaisempien riskisijoitusten tarjontaa. Tai toisinpäin.

Yhtä varmaa on, että indeksisijoittamisen suosion kasvu vetää puoleensa kasvavan määrän finanssitoimialan kekseliäitä tuotekehittelijöitä ja markkinointivoimia. Ja että tarjolle tulee vuosi vuodelta kasvava määrä mitä eksoottisempia indeksejä ja niiden varaan rakennettuja sijoitusvirityksiä.

Parhaillaankin markkinoilta löytyy sellaisia indeksejä ja niitä seuraavia etf-sijoituksia ja indeksirahastoja, ettei tavallinen kuolevainen saa niistä hevin mitään selkoa.

Osa etf-rakenteista on kiistatta riskipitoisia ja osa sellaisia, että niistä voi kriisitilanteessa koitua yllättäviä heijastushaittoja muillekin markkinoille kuin niiden kohdemarkkinoille.

Tämä ei kuitenkaan ole etf- tai indeksirahastojen yleinen tai varsinkaan erityinen piirre. Eikä tämä ole pätevä peruste pelätä erityisesti juuri indeksisijoittamisen aiheuttavan seuraavaa kuplaa tai kriisiä.

Jos ja kun keskuspankkien rahaelvytys paisuttaa taas kuplia, käy näin siitä riippumatta, pakkautuuko suosikkisijoituksiin liikaa rahaa suoraan vai rahastojen välityksellä ja siitäkin riippumatta, ovatko rahastosijoitukset aktiivisia vai passiivisia.

Sillä erolla toki, että seuraavaa kuplaakin odotellessa passiivinen indeksisijoittaja pysyy rauhallisena ja välttää säheltämästä sijoituskohteesta toiseen – ja vastaanottaa säästyneiden kulujen verran muita parempaa tuottoa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Listeriavaara! Useita suomalais­ruokia vedetään myynnistä – katso kuvat tuotteista

    2. 2

      Työmarkkina­syksy synkkenee: 19 000 suomalaisen sopimus­neuvottelut poikki

    3. 3

      Panimon johtaja: Ensi viikolla voi juotava loppua – syynä postilakko

    4. 4

      Näin tukilakot laajenevat ensi viikolla – katso, miten ne vaikuttavat sinun arkeesi

    5. 5

      HS: Alle 70 euron ”Canada Goose”-takkien sisältä on löytynyt kuvottavia yllätyksiä

    6. 6

      Onko tässä Suomen rasvaisin neliöhinta? 13,5 neliötä maan alla – hinta 145 000 euroa

    7. 7

      Hypon karut luvut: Helsingin keskustassa on alue, jossa jo yli 40 prosenttia asunnoista on tyhjillään

    8. 8

      Ex-valtakunnansovittelija Juhani Salonius hämmästyi postiriidan selvitysryhmää: ”Erittäin poikkeuksellisia”

    9. 9

      Levin mökkitragedia sai ison välittäjän vaatimaan palovaroittimia kaikkiin asuinhuoneisiin

    10. 10

      Eero Lehti ihmettelee Postin tukilakkoja: ”Onpa saatu solmu ja sotku aikaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hypon karut luvut: Helsingin keskustassa on alue, jossa jo yli 40 prosenttia asunnoista on tyhjillään

    2. 2

      Listeriavaara! Useita suomalais­ruokia vedetään myynnistä – katso kuvat tuotteista

    3. 3

      HS: Alle 70 euron ”Canada Goose”-takkien sisältä on löytynyt kuvottavia yllätyksiä

    4. 4

      Näin tukilakot laajenevat ensi viikolla – katso, miten ne vaikuttavat sinun arkeesi

    5. 5

      Koko Suomi kärsii nyt yhden sopimuksen takia – katso itse: kummat työehdot sinä valitsisit?

    6. 6

      Ex-valtakunnansovittelija Juhani Salonius hämmästyi postiriidan selvitysryhmää: ”Erittäin poikkeuksellisia”

    7. 7

      Työmarkkina­syksy synkkenee: 19 000 suomalaisen sopimus­neuvottelut poikki

    8. 8

      Putki­remontti­firman huumorilla tehty vinkki­lista paljastui – ”Moraali veks”

    9. 9

      Kimi Räikkönen alkaa viedä suomalaista karaokea Eurooppaan

    10. 10

      Sannan mukana kulkee aina 5 tärkeintä korttia – ”Jos jotain sattuisi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: PAU paljasti nyt todelliset korttinsa – meneillään on Suomen kallein järjestösota

    2. 2

      Koko Suomi kärsii nyt yhden sopimuksen takia – katso itse: kummat työehdot sinä valitsisit?

    3. 3

      Postissa työskentelevän Jukan palkasta on lähdössä kolmannes – kertoo nyt, kuinka lakon umpisolmu voisi aueta

    4. 4

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    5. 5

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    6. 6

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    7. 7

      Näin lakot leviävät busseihin, lentokentille ja risteilylaivoille

    8. 8

      Hypon karut luvut: Helsingin keskustassa on alue, jossa jo yli 40 prosenttia asunnoista on tyhjillään

    9. 9

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    10. 10

      PAU sanoi ei sovintoesitykselle – lakot jatkuvat

    11. Näytä lisää