Tuomas Muraja rämpi vuosia valtion tukiviidakossa – sitten tuli voitto ”Kelan arpajaisissa” ja muutti kaiken 2 vuodeksi - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tuomas Muraja rämpi vuosia valtion tukiviidakossa – sitten tuli voitto ”Kelan arpajaisissa” ja muutti kaiken 2 vuodeksi

Pieni työkeikka lakkasi olemasta riski, kun kirjailija-toimittaja Tuomas Muraja pääsi mukaan perustulokokeiluun.

Tuomas Muraja osallistui valtion perustulokokeiluun. Hänen mukaansa kokeilun psyykkinen vaikutus oli merkittävä.

12.10.2019 8:15

Viime vuoden joulukuussa 2000 suomalaista sai tililleen viimeisen kerran 560 euroa.

Tähän päättyi kaksi vuotta kestänyt kokeilu, jolla edellinen hallitus pyrki selvittämään, saako töitä helpommin, kun työmarkkinatuki tai peruspäiväraha vaihdetaan perustuloon.

Nykyinen hallitus on ainakin ohjelmansa perusteella aikeissa jatkaa kokeiluja, jotka viitoittavat tietä sosiaaliturvan uudistamiselle. Perustulon asemesta vuorossa olisi tällä kertaa negatiivinen tulovero, joka kaikille maksettavasta perustulosta poiketen olisi pienituloisille kohdennettu ja verojen kautta maksettava tuki.

Seuraavaa kokeilua odotellessa on aikaa esimerkiksi lukea perustulokokeiluun osallistuneen toimittaja Tuomas Murajan kirja Perustulokoe-eläin (Vastapaino 2019). Jos ei ole vielä täysin perillä siitä, miksi yksi kannattaa perustuloa ja toinen haluaa vähintäänkin sosiaaliturvan uudistuvan, Muraja johdattaa perille.

Potkut kuudennella kerralla

Muraja kirjoittaa nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän toimivuudesta (tai toimimattomuudesta) kokemuksen rintaäänellä, sillä ennen perustulokokeilun alkamista hän ehti rämpiä neljä vuotta etuusviidakossa.

Sinne hänet sysäsivät alunperin työpaikalla käydyt yt-neuvottelut.

– Olin selvinnyt viisistä yt-neuvotteluista, mutta kuudennet johtivat potkuihin.

Murajan koulutus oli korkea ja työhistoria ansiokas. Nämä eivät tuntuneet kuitenkaan takaavan enää välitöntä pääsyä takaisin työelämään. Avoimista työpaikoista, joihin Muraja haki, vastattiin kiitos, mutta ei kiitos.

– Nähtävästi ongelman ydin oli siinä, että olin liian kokenut, liian pätevä, liian kielitaitoinen ja liian osaava, Muraja kirjoittaa.

Mikä kukin on?

Koska töitä ei saanut hakemalla, Muraja päätti työllistää itse itsensä. Hän perusti ystävänsä kanssa firman, työskenteli vapaana toimittajana, kirjoitti kirjan ja teki talkootöitä journalismin parissa.

Tosin näillä töillä ei aikuisen ihmisen talous pahemmin pyörinyt. Muraja yritti nipistää menoista ja maksoi pois auto- ja asuntolainan myymällä autonsa ja asuntonsa. Kun taloutta ei voinut enää nyörittää tiukemmalle, hän turvautui sosiaalitoimiston apuun.

Sosiaaliturvan piirissä Muraja ajautui kuitenkin nopeasti uuden ongelman eteen. Mikä hän oikein oli? Työtön, pätkätyöläinen, apurahansaaja vai yrittäjä? Käytännössä hän oli näitä kaikkia, mutta ei kokonaan, vaan osittain.

– Sosiaaliturva rakentuu edelleen pitkälti ajatukselle, jonka mukaan ihminen on joko kokonaan palkansaaja tai kokonaan yrittäjä, kokonaan töissä tai kokonaan ilman työtä, Muraja kirjoittaa.

Perustulon turvassa

–Vapaaehtoisten työttömien vahtiminen ja töihin pakottaminen ei alenna työttömyysastetta. Näin ollen yhteiskunta ampuu käytännössä ruutia taivaalle, Tuomas Muraja sanoo.

Kun Muraja pääsi mukaan perustulokokeiluun, työtilanteen määrittelyä koskeva ongelma katosi kahdeksi vuodeksi. Perustulon päälle hän sai olla ja tehdä suunnilleen kaikkea, mitä halusi.

– Perustulo toi turvaa. Silloin riskejä uskalsi ottaa entistä herkemmin, Muraja kirjoittaa.

Aiemmin riski oli saattanut olla pieni työkeikka, jota Muraja ei uskaltanut ottaa vastaan, koska se saattoi johtaa tukien menettämiseen ja maksaa niiden uudelleen hakemisen vaivan.

– Perustulon ansiosta pystyin ottamaan vastaan 250 euron kirjasto- tai koulukeikkoja tai vetämään keskusteluja SuomiAreena-keskustelutapahtumasta kirjamessuihin.

Murajaa haastatteli kokeilun aikana yli 80 mediaa. Kun häneltä kysyttiin, oliko perustulo muuttanut hänen elämäänsä, vastaus kuului, että rahallisesti ei mitenkään.

– Mutta ihmiskokeen vaikutukset olivat psykologisesti myönteiset, Muraja kirjoittaa.

Takaisin lähtöruutuun

Musiikki loppui joulukuun 4. päivä viime vuonna, kun viimeinen 560 euron veroton perustulo maksettiin Murajan tilille.

Hän kertoo Taloussanomille olevansa jälleen samassa tilanteessa, kuin ennen perustulokokeilun alkua.

– Kirjoitan freelance-juttuja joka kuukausi, jotta pystyn maksamaan vuokrani, Muraja sanoo.

Työtilanteeseen liittyvä määrittelyn ongelma on palannut. Jos palkkiot maksetaan myöhässä tai ne eivät riitä turvaamaan toimeentuloa, Muraja joutuu pohtimaan virkailijoiden kanssa, onko hän työtön, apurahansaaja, pätkätyöläinen vai itsensätyöllistäjä.

– Sitten kun joutuu selittämään, siinä menee päiviä, jotta syntyy jonkinlainen analyysi. Ja siinä menee lisää päiviä, että työvoimapoliittinen lausunto valmistuu, jotta Kela voi lopulta miettiä, olenko oikeutettu tukiin vai en.

Hyvinvoinnin ytimessä

Sen ei tarvitse olla edes perustulo.

Pelkkä työttömyysturvan nostaminen saa jo aikaan jupinan työtä vieroksuvista ja laiskana lekottelevista työttömistä – Muraja hämmästelee kirjassaan tällaista puhetta. Töitä ei koskaan ole kaikille, eikä siitä pidä syyllistää työtöntä, hän kirjoittaa.

– Yhteiskunnassa yhä lähdetään siitä oletuksesta, että työttömät eivät haluaisi työllistyä, he ovat laiskoja ja saamattomia ja heitä pitää pakottaa mihin tahansa näennäisaktiviteettiin, Muraja arvioi.

Murajan mukaan työtöntä syyllistävän keskustelun virittäminen on omiaan lähinnä heikentämään työttömän luottamusta yhteiskuntaan.

– Vapaaehtoisten työttömien vahtiminen ja töihin pakottaminen ei alenna työttömyysastetta. Näin ollen yhteiskunta ampuu käytännössä ruutia taivaalle.

Murajan mielestä myös se, että perustulokokeilun tavoitteena oli työllisyyden lisääminen, kielii tietystä ongelmasta: yhteiskunta näyttää arvostavan työllisyyttä hyvinvointia korkeammalle.

Ja juuri hyvinvointia perustulo kokeiluun osallistuneiden kohdalla lisäsi. Tämän Muraja katsoo lähtökohdaksi kaikelle muulle.

– Raha tuo hyvinvointia. Hyvinvointi luo hyvinvointia ja siten myös luovaa tuottavuutta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?