Asunto ei käy kaupaksi – kannattaisiko se panna vuokralle? Asiantuntijat: Toimi näin, jos yksi ehto täyttyy

Julkaistu:

Etenkin muuttotappioalueilla moni on ajautunut vaikeaan tilanteeseen: hyväkään asunto ei käy kaupaksi – mikä neuvoksi?
Asuntomarkkinoiden kiihtyvä eriytyminen kasvukeskusten ja muun Suomen välillä on saanut kiinteistönomistajat pohtimaan vaihtoehtoja. Kun myyntiaika venyy, olisiko kannattavampaa panna asunto vuokralle?

Entä onko olemassa esimerkiksi neliöhinnan raja-arvoja, joita voi käyttää päätöksen tukena?

Ikävä kyllä helppoa vastausta ei ole, vaan vuokraaminen voi pahimmassa tapauksessa olla hiljaisella markkina-alueella yhtä nihkeää kuin myyminenkin.

– Jos kysyntää asunnoille ei ole, sitä ei ole myöskään vuokrapuolella, sanoo Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola.

Samoilla linjoilla on Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth. Hän muistuttaa, että asuntojen kysyntään vaikuttaa myös väestön ikärakenne.

Nuoret muuttavat usein mieluummin vuokralle kuin omaan asuntoon. Siksi esimerkiksi opiskelupaikkakunnilla vuokra-asunnoille voi olla kysyntää paljonkin, Ehrnrooth sanoo.

Timo Metsola toteaa, että vaisuja tilanteita on ollut asuntomarkkinoilla aiemminkin. Kuitenkin esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisin aikaan tilanne oli erilainen kuin nyt. Silloin kyse oli yleisestä taloudellisesta epävarmuudesta, joten asuntokaupan hidastuminen vilkastutti vuokramarkkinoita.

– Nyt taustalla ei ole rahoitusmarkkinoiden sokkia, joka olisi keskeyttänyt kaupan. Syy siihen, että kauppa ei käy tietyillä alueilla, on muuttotappio eli se, että ei ole kysyntää.

 

Vuokratuotto voi olla ainoa tapa saada sijoitukselleen vastinetta vanhan rakennuksen elinkaaren loppuun.

Vuokraaminen voi tuntua hyvältä vaihtoehdolta silloin kun myyntihinta ei tunnu riittävän suurelta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos alueella on vaikea saada kelvollista hintaa asunnosta, ei vuokrakaan luultavasti ole päätä huimaava.

– Ainahan voi tietysti vuokrata siinä toivossa, että tilanne muuttuu paremmaksi ja asunto menee jossain vaiheessa kaupaksi paremmalla hinnalla. Nykyisellä kaupungistumisen kehityskululla se ei kuitenkaan ole monella paikkakunnalla todennäköistä, Timo Metsola sanoo.

Vuokraaminen voi olla toimiva ratkaisu yli 50 000 asukkaan paikkakunnilla, jos myymisellä ei ole kiire. Hyvän vuokralaisen sattuessa kohdalle asunnosta pidetään huolta, ja se tuottaa joka tapauksessa jotain. Metsola toteaa, että asumistukijärjestelmä pitää huolen, että vuokrat eivät putoa polkuhintoihin.

– Vuokralla asuvista niin suuri osa saa asumistukea, että sen vuoksi on muodostunut vuokralattia, perustaso, jonka alle vuokra ei yleensä laske.

Jos asunto on vanhassa kerrostalossa ja muuttotappioalueella, sen voi joko myydä huonompaan hintaan kuin oli suunnitellut tai panna vuokralle. Tämä onkin käytännössä ainoa tilanne, jossa molemmat asiantuntijat selkeästi suosittelevat vuokraamista.

– Isossa osassa Suomea vanhoja kerrostaloja ei enää korjata. Rakennukset ajetaan loppuun ja sitten jossain vaiheessa puretaan. Jos korjaaminen maksaa 600–1 000 euroa neliöltä, ei ole mitään järkeä alkaa sitä korjaamaan ja myymään, Timo Metsola sanoo.

– Vuokratuotto voi olla ainoa tapa saada sijoitukselleen vastinetta vanhan rakennuksen elinkaaren loppuun, sanoo Maria-Elena Ehrnrooth.

Asunnon koko vaikuttaa sen kysyntään, mutta eri puolilla maata halutaan erilaisia asuntoja. Pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa on tarvetta pienille asunnoille, koska neliöhinnat ovat korkeammat.

– Muualla Suomessa ajatellaan, että hankitaan mahdollisimman kiva koti. Sinkku voi asua kaksiossa, eikä se maksa paljon, Timo Metsola toteaa.

Hänen mielestään asuntomarkkinoiden eriytymisestä kannattaa puhua, koska kehityssuunta on vääjäämätön.

– Moni on ostanut asunnon syrjäseudulta hyvässä uskossa, että koko Suomi pidetään asuttuna. Nyt heidän sijoituksensa arvo on romahtanut.

Maria-Elena Ehrnrooth toteaa, että asuntojen arvon lasku ei koske niitä, joille käyttöarvo on merkityksellinen.

– Jos ihminen asuu tyytyväisenä tarkoituksenmukaisessa kodissaan, ei myyntiarvolla ole hänelle väliä. Puolet asunnon vaihdoista on kuitenkin ei-toivottuja, eli on tullut avioero, puolison kuolema tai muu elämänmuutos. Kun asunto on pakko myydä, velan suhde asunnon arvoon on merkittävä.

Ehrnrooth huomauttaa myös, että asunnot eivät ole bulkkitavaraa, vaan ostajat ovat yksilöitä.

– Ostajaa voi joutua odottelemaan todella pitkään, mutta toisaalta kauppojen syntymiseen ei tarvita kuin se yksi ostaja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

    2. 2

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    3. 3

      Kylie Jenner myy enemmistön Kylie Cosmetics -yrityksestään kosmetiikkayhtiö Cotylle – kauppahinta 600 miljoonaa dollaria

    4. 4

      ”Ei ole kestävää perustetta myydä kaupungin omaisuutta alehintaan hyväosaisille” – ekonomisti pitää hitas-järjestelmää luokattomana

    5. 5

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    6. 6

      MOT: Suomalaiset sijoittivat vähintään 40 miljoonaa euroa Onecoin-virtuaalivaluuttaan

    7. 7

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    8. 8

      KKV:ltä harvinainen esitys: Keskon ja Heinon Tukun yrityskauppa kiellettävä

    9. 9

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    10. 10

      Joka kolmas yksityissijoittaja on kiinnostunut uudesta osakesäästötilistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    2. 2

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    3. 3

      Valtakunnansovittelija: Postin lakkoon sovintoesitys myöhemmin illalla

    4. 4

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    5. 5

      Myös Pam liittyy postilaisten tukilakkorintamaan

    6. 6

      Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

    7. 7

      Postin neuvottelut jatkuvat, isot kysymykset vielä auki

    8. 8

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    9. 9

      MOT: Suomalaiset sijoittivat vähintään 40 miljoonaa euroa Onecoin-virtuaalivaluuttaan

    10. 10

      Joka kolmas yksityissijoittaja on kiinnostunut uudesta osakesäästötilistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    2. 2

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    3. 3

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    4. 4

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    5. 5

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    6. 6

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    7. 7

      Postin hallintoneuvostoa johtanut Eero Lehti suuttui lakosta, haukkuu koko yhtiön: ”Ummisti silmänsä – nyt sillä on löysät housuissa!”

    8. 8

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    9. 9

      Raimo, 69, teki viimeksi 27 000 euron tilin – omaisuus Suomen tuottoisimmalla alueella

    10. 10

      Eläkeläisten rikkain joukko saa jopa 24 000 euroa kuukaudessa – katso tästä, mihin ryhmään itse kuulut

    11. Näytä lisää