Kommentti: Suomalaiset voivat unohtaa haaveet 150 vuoden – tai edes 30 vuoden – asuntolainoista - Oma raha - Ilta-Sanomat

Kommentti: Suomalaiset voivat unohtaa haaveet 150 vuoden – tai edes 30 vuoden – asuntolainoista

Aika ajoin on kuultu toiveita siitä, että Suomessa voitaisiin siirtyä asuntolainojen takaisinmaksuajoissa Ruotsin malliin. Valtiovarainministeriön työryhmä heitti kylmää vettä haaveilijoiden niskaan, Taloussanomien tuottaja Katja Okkonen kirjoittaa.

1.10.2019 12:09

Valtiovarainministeriön työryhmä iski tänään täyslaidallisen niille, jotka ovat toivoneet Suomen asuntomarkkinoille ruotsalaista menoa ja meininkiä. Suomalaisten velkaantumisen hillitsemiseen pyrkivä työryhmä esittää, että uudet asuntolainat pitäisi maksaa takaisin viimeistään 25 vuoden päästä niiden ottamisesta.

Viimeksi alkukesästä vihreiden konkaripoliitikko Osmo Soininvaara ehdotti, että suomalaiset voisivat venyttää asuntolainojen maksuaan reippaasti.

– Ruotsissa on 150 vuoden lainoja, tuosta voisi ottaa vähän haarukkaa, Soininvaara sanoi Taloussanomille.

Soininvaara perusteli tätä sillä, että ruotsalaisten rennompi suhtautuminen asuntolainaan on syy siihen, että ruotsalaisilla riittää rahaa kulutukseen ja sijoitettavaksi. Hänen mielestään perheet voisivat ottaa heti vaikka 40 vuoden lainan ja pitää lyhennysvapaata ensimmäiset 20 vuotta.

Pankit komppasivat pitkälti Soininvaaran ajatuksia. Handelsbankenin maajohtaja Nina Arkilahti kärjisti, että suomalaiset ovat varakkaimmillaan kuolinpäivänään. Ruotsin mallin omaksumista suoraan pankit kuitenkin karsastivat, koska asuntomarkkinat ovat erilaiset.

Mitään kovin järisyttävää muutosta laina-aikojen rajoittamisesta ei toteutuessaan koituisi, sillä pitkien asuntolainojen osuus uusista asuntolainoista on ollut toistaiseksi pieni. Pitkiä lainoja ovat kaupitelleet esimerkiksi Handelsbanken, Nordea ja S-Pankki.

Velkaantumisen hillitsemiselle on hyvät perusteet. Työryhmä painottaa sitä, että merkittävä osa velasta on tuloihinsa nähden eniten velkaantuneilla kotitalouksilla. Toistaiseksi velkaantumisen rajoittamisen keinovalikoimassa on ollut lähinnä lainakatto, joka rajoittaa lainan määrää suhteessa vakuuksien arvoon. Muita keinoja velkaantumisen hillitsemiseksi ovat vaatineet esimerkiksi Suomen Pankki ja EU-valvoja.

Laina-aikojen rajoittaminen olisi yksi työryhmän uusista keinoista hillitä velkaantumista. Sen lisäksi työryhmä ehdottaa muun muassa sitä, että kotitalouden vuositulot vaikuttaisivat siihen, miten paljon kotitaloudella voi olla kokonaisuudessaan velkaa.

Raja olisi 4,5 kertaa kotitalouden vuosittaiset bruttotulot. Näin ollen esimerkiksi yksinasuva 30 000 euroa vuodessa tienaava voisi saada korkeintaan 135 000 euroa lainaa.

Työryhmän toiveena on, että jos tulot vaikuttavat velkamäärään, se voisi ehkäistä asuntojen hintojen ja asuntolainojen koon toisiaan ruokkivaa nousukierrettä.

Ruotsalaista menoa Suomeen saataisiin kyllä sillä, jos otettaisiin käyttöön lainojen lyhennysvaatimus, joka on työryhmän paperissa mainittu yhdeksi mahdolliseksi keinoksi hillitä velkaantumista. Ruotsissa tuli voimaan lyhennysvaatimus runsaat kolme vuotta sitten.

Työryhmän mukaan lainan lyhennysvaatimus varmistaisi lainojen lyhentämisen varsinkin laina-ajan alussa ja hillitsisi kotitalouksien lainakantojen ja velkaantuneisuuden kasvua.

Keinoja velkaantumisen hillitsemiseksi ehdottomasti tarvitaan, mutta samalla täytyy muistaa, että ongelmat eivät koske kaikkia. Uudet rajoitukset voisivat toteutuessaan iskeä varsinkin ensiasunnon ostajiin pääkaupunkiseudulla, jossa asuntojen hinnat ovat kivunneet isolle osalle liian korkeiksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?