Näin Suomi sijoittuu Euroopan eläkkeiden vertailussa – yhdessä maassa eläkettä tulee tilille yhtä paljon kuin palkkaa

Julkaistu:

Ostovoimalla mitaten suomalaisten eläkeläisten lähimmät naapurit ovat Britanniassa, Saksassa – ja Kreikassa. Hollannissa nettoeläke on yhtä suuri kuin nettopalkka.
Eläkkeensaajien keskusjärjestö närkästyi elokuussa siitä, että jotkut poliittiset nuorisojärjestöt haluavat leikata jo maksussa olevia eläkkeitä. Liitto vaati, että eläkkeiden perustuslaillinen suoja on säilytettävä.
Eläkekeskustelu jatkuu vilkkaana, sillä väestöennuste näyttää synkältä tulevina vuosikymmeninä. Jos eläkerahastojen sijoitustuotot eivät riitä eläkkeisiin, eläkemaksuja täytyy ehkä korottaa tai jopa eläkkeitä leikata.

Millainen on suomalaisen eläke verrattuna muihin EU-maihin?

Taloussanomat kokosi eläketilastoja Euroopan maissa ja OECD-maissa sekä euromääräisesti että suhteessa palkkaan ja myös ostovoima ja verotus huomioituna.

Alla on Eurostatin tilasto vanhuuseläkkeistä euromääräisinä ja ostovoimakorjattuina vuodelta 2015 (tuorein tilasto).


Suomessa euromääräinen keskieläke on selvästi EU:n keskiarvoa isompi, mutta jää selvästi esimerkiksi kaikista muista Pohjoismaista.

Eläkeläisten ”paratiiseja” ovat ainakin Itävalta, Luxemburg, Hollanti, Belgia, Norja ja Islanti. Niissä kaikissa ostovoimakorjatut eläkkeet ylittävät selvästi keskitason.

– Suomen eläketaso on vertailussa kohtuullinen. Se on ollut keskitasolla pitemmän aikaa, sanoo Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Mika Vidlund.

– Itävallassa korvausaste [eläkkeen suhde edeltävään palkkaan] on ollut 80 prosentin luokkaa. Norjassa puolestaan perusturva on korkea, mutta työeläkkeen karttuma on eläkeuudistuksen jälkeen jopa pienempi kuin Suomessa, Vidlund sanoo.

– Tanska on siitä jännä, että perusturvan taso on todella korkea, bruttona noin 1 700 euroa, jos saa pelkkää kansaneläkettä (Suomessa takuueläke 785 euroa).

Kansaneläkkeen lisäosaa, noin 900 euroa, vähentää toisaalta työ-, eläke- ja omaisuustulot. Lisäksi verotus on kireää.

Myös Hollannissa kansaneläke on tuhannen euron luokkaa, ja siihen päälle tulee vielä työeläkettä.

Etelä-Euroopasta Italia ja Espanja ohittavat myös Suomen. Kreikka on Suomen kannoilla, vaikka maan eläkejärjestelmä on ollut muutospaineen alla 2010-luvun talouskurimuksen aikana.

EU-maista Bulgariassa, Liettuassa, Latviassa, Romaniassa eläkeläisten ostovoima on heikointa. Myös Virossa eläkeläisten tulotaso on matala.

Kun eläkkeet korjataan ostovoimalla, maakohtaiset erot tasoittuvat, mutta Suomi jää edelleen muista Pohjoismaista. Lähimmät kaverit ovat Britannia, Saksa ja Kreikka.

Tietoja kerää systemaattisesti sekä Euroopan unionin komissio PAR-raportissa että teollisuusmaiden järjestö OECD Pension at Glance -julkaisussa. Tilastot ovat suuntaa-antavia, sillä eläketasoja on vaikea vertailla kansainvälisesti järjestelmien isojen erojen takia.

Onko suomalaisen eläkeläisen verotus kovaa?

Kuvio (alla) kuvaa eräiden OECD-maiden keskituloisen palkansaajan veroprosenttia suhteessa vastaavansuuruisen eläketulon prosenttiin.


Kuvion mielenkiintoisin anti on nettokorvausaste (nettoeläkkeen suhde nettoansioihin), jossa on otettu huomioon sekä eläketaso että verotus, ja nämä on suhteutettu palkkatasoon.

Euromääräisissä eläkkeissä on isoja maaeroja, jotka tasoittuvat, kun katsotaan, paljonko niillä on ostovoimaa. Esimerkiksi Venäjällä tai Unkarissa eläkettä ei veroteta lainkaan, mutta se ei tarkoita, että eläkkeensaajilla olisi näissä maissa hyvä toimeentulo.

Nettokorvausastemittarilla yksi maa on ylivoimainen paratiisi: Hollanti. Siellä eläkeläinen tienaa yhtä paljon eli sata prosenttia verojen jälkeen kuin palkkatyössä ollessaan. Luku kertoo siten tarkemmin, miten eläkeläiset tulevat toimeen.

Suomen eläkkeen korvausaste on EU:n keskitasoa. Suurempien tulojen veroaste on yleensä matalia korkeampi. Siten myös nettomääräinen eläke ja palkka ovat yleensä toisiaan lähempänä.

Suomen keskimääräinen kokonaiseläke on Eläketurvakeskuksen mukaan noin 1 700 euroa (vertailu kuviossa antaa hieman eri summan johtuen laskentatavasta).

Maavertailua vaikeuttaa se, että sekä eläkejärjestelmissä että niiden tilastointitavoissa on erittäin suuria eroja. Suomen järjestelmä on siinä mielessä yksinkertainen, että työeläkejärjestelmä on kattava, eikä lisäeläkkeitä juurikaan ole.

Esimerkiksi Ruotsissa lakisääteisen eläkkeen päälle tulee työmarkkinaeläke. Hollannissa työmarkkinaeläkkeen osuus on puolet eläkeläisen kokonaistulosta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näillä aloilla on Suomen surkeimmat ansiot – lisineenkin jopa alle 1 800 euroa/kk

    2. 2

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    3. 3

      USA:n keskuspankki jatkaa markkinoiden rauhoittelua rahaa pumppaamalla

    4. 4

      Kiukku sähkön siirtohinnoista jatkuu: ”Onko kaikki kivet käännetty?” – Nyt puhuvat Carunaakin kalliimmat sähköyhtiöt

    5. 5

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    6. 6

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    7. 7

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    8. 8

      Google-diili työllistää 200 tuulipuiston rakentajaa – myös Haminaan palkataan lisää väkeä

    9. 9

      Katso 200 ammatin ansiot – nyt on bussikuskin vuosikymmen: yli 500 euroa lisää liksaa

    10. 10

      Google kouluttaa SAK:n kanssa digitaitoja työntekijöille – ”Tämä ei ole mikään perinteinen ATK-koulutus”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Google kertoi suursatsauksista Suomeen: 600 miljoonaa Haminaan, 255 megawattia uusiutuvaa energiaa

    2. 2

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    3. 3

      Näillä aloilla on Suomen surkeimmat ansiot – lisineenkin jopa alle 1 800 euroa/kk

    4. 4

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    5. 5

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    6. 6

      Kiukku sähkön siirtohinnoista jatkuu: ”Onko kaikki kivet käännetty?” – Nyt puhuvat Carunaakin kalliimmat sähköyhtiöt

    7. 7

      Työntekijä mokasi johdannaiskaupassa karmivin seurauksin – FT: Mitsubishi menetti 320 miljoonaa dollaria

    8. 8

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    9. 9

      Diesel menetti tukensa, maksajina kuljetusala ja syrjäkylien autoilijat – Professori: ”Siinä mielessä ympäristöteko, että hinta nousee”

    10. 10

      USA:n keskuspankki jatkaa markkinoiden rauhoittelua rahaa pumppaamalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sukulaiset kärkkyivät puolen miljoonan euron perintöä – terävä vanhus jätti heidät nuolemaan näppejään

    2. 2

      Näin paljon suomalaisilla on rahaa tilillään – ekonomisti kertoo, mikä on järkevä määrä

    3. 3

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    4. 4

      Osuuspankin asiakaspalvelu meni tukkoon – asiakkaat ihmettelivät pankin lähettämää tekstiviestiä

    5. 5

      Maksamisen muutos yllätti OP:n asiakkaat – Tertulta meni kerralla lukkoon koko perheen tilit

    6. 6

      Kohua herättänyt sähköyhtiö Caruna nostaa jälleen siirtomaksua – Omakotiliitto parahti: ”Pöyristyttävää”

    7. 7

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    8. 8

      Yksinhuoltajan lompakko lihoo, keskituloinen perhe kaivaa kuvetta – katso tästä budjettiehdotuksen voittajat ja häviäjät

    9. 9

      Autoalan yrittäjä lähti koeajolle ja ”hakemaan rahoja” – runneltu Mersu löytyi viikon päästä, takakontissa inhottava yllätys

    10. 10

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    11. Näytä lisää