Näin Suomi sijoittuu Euroopan eläkkeiden vertailussa – yhdessä maassa eläkettä tulee tilille yhtä paljon kuin palkkaa

Julkaistu:

Ostovoimalla mitaten suomalaisten eläkeläisten lähimmät naapurit ovat Britanniassa, Saksassa – ja Kreikassa. Hollannissa nettoeläke on yhtä suuri kuin nettopalkka.
Eläkkeensaajien keskusjärjestö närkästyi elokuussa siitä, että jotkut poliittiset nuorisojärjestöt haluavat leikata jo maksussa olevia eläkkeitä. Liitto vaati, että eläkkeiden perustuslaillinen suoja on säilytettävä.
Eläkekeskustelu jatkuu vilkkaana, sillä väestöennuste näyttää synkältä tulevina vuosikymmeninä. Jos eläkerahastojen sijoitustuotot eivät riitä eläkkeisiin, eläkemaksuja täytyy ehkä korottaa tai jopa eläkkeitä leikata.

Millainen on suomalaisen eläke verrattuna muihin EU-maihin?

Taloussanomat kokosi eläketilastoja Euroopan maissa ja OECD-maissa sekä euromääräisesti että suhteessa palkkaan ja myös ostovoima ja verotus huomioituna.

Alla on Eurostatin tilasto vanhuuseläkkeistä euromääräisinä ja ostovoimakorjattuina vuodelta 2015 (tuorein tilasto).


Suomessa euromääräinen keskieläke on selvästi EU:n keskiarvoa isompi, mutta jää selvästi esimerkiksi kaikista muista Pohjoismaista.

Eläkeläisten ”paratiiseja” ovat ainakin Itävalta, Luxemburg, Hollanti, Belgia, Norja ja Islanti. Niissä kaikissa ostovoimakorjatut eläkkeet ylittävät selvästi keskitason.

– Suomen eläketaso on vertailussa kohtuullinen. Se on ollut keskitasolla pitemmän aikaa, sanoo Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Mika Vidlund.

– Itävallassa korvausaste [eläkkeen suhde edeltävään palkkaan] on ollut 80 prosentin luokkaa. Norjassa puolestaan perusturva on korkea, mutta työeläkkeen karttuma on eläkeuudistuksen jälkeen jopa pienempi kuin Suomessa, Vidlund sanoo.

– Tanska on siitä jännä, että perusturvan taso on todella korkea, bruttona noin 1 700 euroa, jos saa pelkkää kansaneläkettä (Suomessa takuueläke 785 euroa).

Kansaneläkkeen lisäosaa, noin 900 euroa, vähentää toisaalta työ-, eläke- ja omaisuustulot. Lisäksi verotus on kireää.

Myös Hollannissa kansaneläke on tuhannen euron luokkaa, ja siihen päälle tulee vielä työeläkettä.

Etelä-Euroopasta Italia ja Espanja ohittavat myös Suomen. Kreikka on Suomen kannoilla, vaikka maan eläkejärjestelmä on ollut muutospaineen alla 2010-luvun talouskurimuksen aikana.

EU-maista Bulgariassa, Liettuassa, Latviassa, Romaniassa eläkeläisten ostovoima on heikointa. Myös Virossa eläkeläisten tulotaso on matala.

Kun eläkkeet korjataan ostovoimalla, maakohtaiset erot tasoittuvat, mutta Suomi jää edelleen muista Pohjoismaista. Lähimmät kaverit ovat Britannia, Saksa ja Kreikka.

Tietoja kerää systemaattisesti sekä Euroopan unionin komissio PAR-raportissa että teollisuusmaiden järjestö OECD Pension at Glance -julkaisussa. Tilastot ovat suuntaa-antavia, sillä eläketasoja on vaikea vertailla kansainvälisesti järjestelmien isojen erojen takia.

Onko suomalaisen eläkeläisen verotus kovaa?

Kuvio (alla) kuvaa eräiden OECD-maiden keskituloisen palkansaajan veroprosenttia suhteessa vastaavansuuruisen eläketulon prosenttiin.


Kuvion mielenkiintoisin anti on nettokorvausaste (nettoeläkkeen suhde nettoansioihin), jossa on otettu huomioon sekä eläketaso että verotus, ja nämä on suhteutettu palkkatasoon.

Euromääräisissä eläkkeissä on isoja maaeroja, jotka tasoittuvat, kun katsotaan, paljonko niillä on ostovoimaa. Esimerkiksi Venäjällä tai Unkarissa eläkettä ei veroteta lainkaan, mutta se ei tarkoita, että eläkkeensaajilla olisi näissä maissa hyvä toimeentulo.

Nettokorvausastemittarilla yksi maa on ylivoimainen paratiisi: Hollanti. Siellä eläkeläinen tienaa yhtä paljon eli sata prosenttia verojen jälkeen kuin palkkatyössä ollessaan. Luku kertoo siten tarkemmin, miten eläkeläiset tulevat toimeen.

Suomen eläkkeen korvausaste on EU:n keskitasoa. Suurempien tulojen veroaste on yleensä matalia korkeampi. Siten myös nettomääräinen eläke ja palkka ovat yleensä toisiaan lähempänä.

Suomen keskimääräinen kokonaiseläke on Eläketurvakeskuksen mukaan noin 1 700 euroa (vertailu kuviossa antaa hieman eri summan johtuen laskentatavasta).

Maavertailua vaikeuttaa se, että sekä eläkejärjestelmissä että niiden tilastointitavoissa on erittäin suuria eroja. Suomen järjestelmä on siinä mielessä yksinkertainen, että työeläkejärjestelmä on kattava, eikä lisäeläkkeitä juurikaan ole.

Esimerkiksi Ruotsissa lakisääteisen eläkkeen päälle tulee työmarkkinaeläke. Hollannissa työmarkkinaeläkkeen osuus on puolet eläkeläisen kokonaistulosta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tjäreborgin emo­yhtiötä Thomas Cookia uhkaa konkurssi – matkan­järjestäjä rauhoittelee suomalais­asiakkaita

    2. 2

      Posti käänsi voitoksi suomalaisten shoppailijoiden Kiina-villityksen

    3. 3

      Sviitin takasta alkoi tuli, joka oli tuhota Juhan ja Katariinan elämäntyön – yllättävä apu löytyi runoudesta

    4. 4

      Näin paljon Postin toimitusjohtaja Malinen tienaa verrattuna pörssiyhtiöiden johtajiin

    5. 5

      Näillä aloilla on Suomen surkeimmat ansiot – lisineenkin jopa alle 1 800 euroa/kk

    6. 6

      Valuuttamarkkinoilla niukasti selkeitä suuntaviivoja

    7. 7

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    8. 8

      Jan Hurrin kommentti: Valtion tuottoisan omaisuuden myyminen on muutakin kuin hölmöä

    9. 9

      Helsingin anonyymit leipäjonot muuttuvat, jatkossa kävijät rekisteriin – Syy: Hyvätuloiset ammattijonottajat

    10. 10

      Google-diili työllistää 200 tuulipuiston rakentajaa – myös Haminaan palkataan lisää väkeä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Posti käänsi voitoksi suomalaisten shoppailijoiden Kiina-villityksen

    2. 2

      Tjäreborgin emo­yhtiötä Thomas Cookia uhkaa konkurssi – matkan­järjestäjä rauhoittelee suomalais­asiakkaita

    3. 3

      Sviitin takasta alkoi tuli, joka oli tuhota Juhan ja Katariinan elämäntyön – yllättävä apu löytyi runoudesta

    4. 4

      Näillä aloilla on Suomen surkeimmat ansiot – lisineenkin jopa alle 1 800 euroa/kk

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Valtion tuottoisan omaisuuden myyminen on muutakin kuin hölmöä

    6. 6

      Valuuttamarkkinoilla niukasti selkeitä suuntaviivoja

    7. 7

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    8. 8

      Näin paljon Postin toimitusjohtaja Malinen tienaa verrattuna pörssiyhtiöiden johtajiin

    9. 9

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    10. 10

      Google-diili työllistää 200 tuulipuiston rakentajaa – myös Haminaan palkataan lisää väkeä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    2. 2

      Näillä aloilla on Suomen surkeimmat ansiot – lisineenkin jopa alle 1 800 euroa/kk

    3. 3

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    4. 4

      Kohua herättänyt sähköyhtiö Caruna nostaa jälleen siirtomaksua – Omakotiliitto parahti: ”Pöyristyttävää”

    5. 5

      Yksinhuoltajan lompakko lihoo, keskituloinen perhe kaivaa kuvetta – katso tästä budjettiehdotuksen voittajat ja häviäjät

    6. 6

      Autoalan yrittäjä lähti koeajolle ja ”hakemaan rahoja” – runneltu Mersu löytyi viikon päästä, takakontissa inhottava yllätys

    7. 7

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    8. 8

      Näin hallituksen budjetti vaikuttaa suomalaisiin: pienituloisten tuloverot alas, perusturvaan 20 euroa ja bensa kallistuu

    9. 9

      IS:n haltuunsa saama raportti paljastaa: Näin parafiininen diesel pelasti hallituksen umpi­kujasta

    10. 10

      Asumisen kulut nousevat kohisten: Rovaniemi 3 400, Kempele 2 300 euroa – katso 59 kunnan lista

    11. Näytä lisää