Joonas Orava, 35, omistaa 30 asuntoa – näihin asioihin hän kiinnittää asuntonäytössä huomiota

rac

Julkaistu:

Kolmekymppiset ostavat nyt sijoitusasuntoja vanhuuden­turvaksi – ja koska kavereillakin on. Joonas, 35, ja Julia, 32, kertovat, mikä ajoi heidät sijoittamaan.
Helsingin Pikku-Huopalahdessa sijaitsevassa kaksiossa on käynnissä asuntonäyttö.

Asuntosijoittaja Joonas Oravan, 35, katse kiertää asunnon tilaratkaisuissa, seinissä, listoissa ja pinnoissa.

Hän tietää mitä katsoa 30 sijoitusasunnon kokemuksella. Orava on näytössä, sillä asuinalue kiinnostaa häntä.

Tämän hän asunnossa näkee: välitöntä remonttitarvetta ei ole, asuntoesitteen mukaan taloyhtiö on riittävän isokokoinen. Se laskee kustannuksia.

– Asunnon sijainti on tosi hyvä. Tästä on hyvät yhteydet kaupungin keskustaan, kauppa on lähellä. Ympäristö on vehreä ja rauhallinen, pyörällä näyttöön tullut mies kehuu.

Mutta lähes 60-neliöisessä asunnossa on sijoittajan kannalta ongelmansa. Hitas-kohde on alueen hintatasoon nähden edullisempi, mutta sijoittajan pitää ottaa huomioon muitakin asioita. Sen lisäksi, ettei ihminen voi omistaa kuin yhden Hitas-asunnon kerrallaan.

– Sijoituskodiksi tämä on liian iso. Kak­sioissa kannattaa suosia parikymmentä neliötä pienempiä, Orava luettelee tottuneesti.

Asunnon sauna ja parveke helpottaisivat vähän vuokraamista, mutta eivät juuri nostaisi vuokrahintaa. Sijoittajalle nämä neliöt käyvät liian kalliiksi.

Yksityishenkilöiden asuntosijoittaminen on käynyt huipussaan mutta kääntyi laskuun viime vuoden puolella. Markkina ylikuumeni joillakin alueilla, ja tämä johti tyhjiin vuokra-asuntoihin.

Julkisuuteen ovat antaneet haastatteluja nekin asuntosijoittajat, jotka ovat joutuneet luopumaan tappiolla sijoituksistaan. Odottamattomat remontit ja asuntojen arvonmuutokset saattavat tulla yllätyksenä.

Ison kuvan ulkopuolella näkyy kuitenkin uudenlainen kasvava trendi: tällä hetkellä erityisesti 30–40-vuotiaat ovat innostuneet sijoitusasuntojen hankkimisesta, vaikka oman kodin lainanlyhennys kurittaisi vielä taloutta.

Katso yllä olevalta videolta Joonas Oravan vinkit sijoitusasunnon ostajalle.

Asuntosijoittaja on tyypillisesti keski-iältään 50–60-vuotias ja omistaa 1,5 sijoitusasuntoa, kertoo Suomen Vuokranantajat ry:n yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa, 34. Suomen Vuokranantajiin kuuluu noin 19 000 jäsentä. Näistä noin 46 prosenttia on alle 50-vuotiaita.

– Juuri viime aikoina joukkoomme on tullut nuoria, 30–40-vuotiaita, jotka hankkivat sijoitusasuntoja. Tässä mielessä voidaan puhua ilmiöstä, Viljamaa kertoo. Hän vuokraa itsekin kaksiota Espoossa.

On olemassa useita syitä alkaa asuntosijoittajaksi, hän sanoo. Jotkut kartuttavat sijoitusta vanhuudenturvaksi, toiset lapselle ensiasunnoksi tai sekä että.

– Asuntosijoittamisesta voidaan puhua oikeastaan vasta sitten, kun vuokrattavia asuntoja on kaksi tai on tarkoitus hankkia vielä lisää asuntoja vuokratoimintaan. Yhden asunnon vuokraamisessa pitäytyminen on enemmänkin asuntosäästämistä, Viljamaa määrittelee.

Toisenlaistakin porkkanaa löytyy. Valtio tukee suomalaisten asumista verovaroin miljardeilla euroilla vuodessa. Taloussanomat uutisoi juuri, että muun muassa asumistukiin ohjattiin vuonna 2018 yhteensä 81 prosenttia enemmän rahaa kuin vuonna 2008. Kelan vuoden 2017 selvityksen mukaan vajaa kolmannes asumisen tuista meneekin suoraan vuokranantajille.

Tällä hetkellä asumistukea on mahdollista saada tyypillisten reunaehtojen puitteissa, vaikka asuisi vuokralla vanhempiensa omistamassa asunnossa.

Talousaiheisiin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Julia Thurén, 32, aloitti asuntosijoittamisen puolisonsa kanssa pari vuotta sitten. Helsinkiläisperheeseen kuuluu kaksi lasta.

Thurén on julkisuudessa kertonut olevansa keskituloinen. Yrittäjänä hänen tulonsa ovat noin 3 000 euroa kuussa.

Kipinä asuntosijoittamiseen syntyi äitiyslomalla, kun Thurén kaipasi itselleen projektia.

– Luin pari sijoituskirjaa ja opettelin, miten sijoittaminen toimii. Tulin siihen tulokseen, ettei se ole rakettitiedettä, Ju­liaihminen-blogistakin tunnettu Thurén kertoo.

Nyt pari vuotta myöhemmin hänellä on puolison kanssa sijoitusyksiö Helsingin kantakaupungissa Vallilassa ja kaksi sijoitusyksiötä Vaasassa, lähellä korkeakouluja.

Asunnoissa heillä on kahdenlaista sijoitusstrategiaa. Helsingin asunnosta pariskunta hakee voittoa arvonnoususta, Vaasan yksiöistä tasaista kassavirtaa.


Asuntosijoittaminen on onnistunut lainavivun ansiosta.

– Olimme lyhentäneet puolisoni kanssa omistusasunnon lainaa viitisen vuotta. Näin kotimme toimi takauksena sijoitusasunnon lainaan, Thurén kertoo.

Thurén sanoo, että hän on havainnut kolme-nelikymppisten asuntosijoitusinnostuksen ainakin omissa piireissään. Sitä tukee lisäksi tietty talouden kehitys, hän sanoo.

– Korko on tällä hetkellä niin hirveän alhaalla, että lainan saaminen on tosi halpaa. Niin on ollut monta vuotta. Ensimmäisen asuntolainamme jälkeen 2011 marginaali ja peruskorko ovat olleet alhaisia, hän sanoo.

Asuntolaina on sijoittajalle varmasti maanläheiseltä tuntuva sijoitus, Thurén sanoo. Siitä näkee, mihin raha menee ja mistä se tulee.

– Lisäksi tuotto on tällä hetkellä varmempi kuin joissakin toisissa sijoitusmuodoissa: kun korot ovat matalalla, rahastojen korkosijoituksista ei juuri saa tuottoa. Pelko pörssin romahtamisesta saattaa toiset sijoittajat karttelemaan osakkeiden ostoa.

Thurén on tullut tunnetuksi erityisesti ajatuksestaan, jonka mukaan keskituloistenkin kannattaa ottaa selvää raha-asioistaan ja sijoittaa. Itse hän sijoittaa asuntojen lisäksi myös rahastoihin ja osakkeisiin.

– Viime keväänä verkkokeskusteluissa paheksuttiin paljon sitä, että ”tuulipukukansa on rynnännyt asuntosijoittamaan”.

– Tässä oli tiettyä ylemmyyden puhetta: keskituloisille sijoitusasunnonhankkijoille nauroivat ne, jotka olivat jo aiemmin sijoittaneet asuntoihin. He sanoivat, että sijoitusasuntojen aika tuli ja meni jo, hän sanoo.

Thurénin mielestä sijoitusasunnoista kiinnostuminen ei ole hulluutta, vaikka sijoituksessa on aina olemassa riski.

– Ei ihmisiä pidä pilkata siitä, jos he ottavat sijoitusasuntoja varmistaakseen tulevaisuutensa. Voi olla tosi fiksua miettiä 30–40-vuotiaana, ettei saa välttämättä kunnon eläkettä. On jo tässä vaiheessa hyvä suunnitella, miten saa ekstraa eläkkeeseen, hän sanoo.

Pikku-Huopalahdessa myytävää asuntoa tarkastava Joonas Orava poikkeaa tavanomaisista yksityisistä asuntosijoittajista. Asuntosijoittaminen on nykyään hänen työnsä, sillä hän työskentelee Suomen Asuntoneuvojan sijoitusjohtajana.

Kaikki alkoi kuitenkin hyvin tyypillisesti, yksityisenä ja harrastuksena kymmenen vuotta sitten.

– Isäni kuoli 2007 ja sain siskoni kanssa häneltä perinnöksi kaksion Jyväskylästä. Laitoimme kodin vuokralle samalla kun vielä opiskelin, Orava kertoo.

Vuokralainen toi tuloja ja Oravalle vahvistui ajatus asuntosijoittamisesta.

– 2009 ostin kaksi sijoitusasuntoa, sillä isäni asunto toimi tässä vakuutena.


Orava tapasi Jyväskylässä yhteisen kaverin kautta samanikäisen Olli Turusen. He tutustuivat paremmin paikallisessa osakesäästäjien hallituksessa ja miesten ajatukset kävivät hyvin yksiin.

2011 lähtien he ovat tehneet sijoituskauppoja puoliksi. Lisäksi he ovat kirjoittaneet yhdessä blogia ja kirjaa asuntosijoittamisesta.

Nyt heidän nimissään tai heidän omistamansa sijoitusyhtiön kirjoissa on noin 30 sijoituskohdetta.

Kohteet ovat kerrostalo- ja luhtitalo-osakkeita Jyväskylästä ja Helsingin kehyskunnista, kuten Porvoosta ja Keravalta. Ensimmäinen Helsingin-kohde hankittiin juuri.

Orava sanoo, ettei osaa suoralta kädeltä sanoa, kuinka paljon hänellä on velkaa. Mutta hänen liikekumppaninsa Turunen kertoi 2017 Taloussanomille, että pelkästään hänen osuutensa veloista on noin miljoona euroa.
Mikäli miehet eivät laajentaisi liiketointaan ja lopettaisivat lisälainan ja uusien sijoitusasuntojen ostamisen, Orava arvioi, että heidän velkansa olisi maksettu 20 vuodessa.

Odottaisiko sitten varhainen eläke?

Orava naurahtaa vähän.

– Aika näyttää, aika näyttää! En ole sitä ajatellut vielä niin tarkasti. Toistaiseksi on ollut mukavaa touhuta näiden asuntojen kanssa.

Hyvässä tapauksessa sijoitusasunto vaurastuttaa omistajaansa. Mutta onko sijoitusasunto konkreettisen sijoituksen lisäksi myös statusasia?

– Hyvä pointti, Thurén sanoo.

– Kyllähän sijoitusasunnon hankkiminen kuulostaa kivalta ja varmasti joku sitä voi pitää statusasiana. Monet sijoittajat eivät suostu kauheasti puhumaan siitä, että sijoitus voi olla tapa rakentaa identiteettiä. Tämä tarkoittaa sitä, että tuntuu kivalta olla tällainen tyyppi, joka omistaa Konetta tai Wärtsilää, tai sijoitusasunnon.

Suomen Vuokranantajat ry:n Viljamaa on hiukan eri linjoilla.

Hän on törmännyt siihen, etteivät ihmiset uskalla puhua kaikista omistuksistaan täysin avoimesti. Sukujuhlissa ja tuttavien kesken aiheesta vaietaan, sillä pelätään kateutta.

– Tähän sopii sananlasku, jonka mukaan se jolla onni on, se onnen kätkeköön.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook konkurssiin – 600 000 lomanviettäjää jäi ilman paluulentoa

    2. 2

      Sviitin takasta alkoi tuli, joka oli tuhota Juhan ja Katariinan elämäntyön – yllättävä apu löytyi runoudesta

    3. 3

      Tjäreborgin emo­yhtiötä Thomas Cookia uhkaa konkurssi – matkan­järjestäjä rauhoittelee suomalais­asiakkaita

    4. 4

      Posti käänsi voitoksi suomalaisten shoppailijoiden Kiina-villityksen

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Valtion tuottoisan omaisuuden myyminen on muutakin kuin hölmöä

    6. 6

      Näillä aloilla on Suomen surkeimmat ansiot – lisineenkin jopa alle 1 800 euroa/kk

    7. 7

      Näin paljon Postin toimitusjohtaja Malinen tienaa verrattuna pörssiyhtiöiden johtajiin

    8. 8

      Helsingin anonyymit leipäjonot muuttuvat, jatkossa kävijät rekisteriin – Syy: Hyvätuloiset ammattijonottajat

    9. 9

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    10. 10

      Valuuttamarkkinoilla niukasti selkeitä suuntaviivoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Posti käänsi voitoksi suomalaisten shoppailijoiden Kiina-villityksen

    2. 2

      Tjäreborgin emo­yhtiötä Thomas Cookia uhkaa konkurssi – matkan­järjestäjä rauhoittelee suomalais­asiakkaita

    3. 3

      Sviitin takasta alkoi tuli, joka oli tuhota Juhan ja Katariinan elämäntyön – yllättävä apu löytyi runoudesta

    4. 4

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook konkurssiin – 600 000 lomanviettäjää jäi ilman paluulentoa

    5. 5

      Näillä aloilla on Suomen surkeimmat ansiot – lisineenkin jopa alle 1 800 euroa/kk

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: Valtion tuottoisan omaisuuden myyminen on muutakin kuin hölmöä

    7. 7

      Valuuttamarkkinoilla niukasti selkeitä suuntaviivoja

    8. 8

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    9. 9

      Näin paljon Postin toimitusjohtaja Malinen tienaa verrattuna pörssiyhtiöiden johtajiin

    10. 10

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    2. 2

      Näillä aloilla on Suomen surkeimmat ansiot – lisineenkin jopa alle 1 800 euroa/kk

    3. 3

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    4. 4

      Kohua herättänyt sähköyhtiö Caruna nostaa jälleen siirtomaksua – Omakotiliitto parahti: ”Pöyristyttävää”

    5. 5

      Yksinhuoltajan lompakko lihoo, keskituloinen perhe kaivaa kuvetta – katso tästä budjettiehdotuksen voittajat ja häviäjät

    6. 6

      Autoalan yrittäjä lähti koeajolle ja ”hakemaan rahoja” – runneltu Mersu löytyi viikon päästä, takakontissa inhottava yllätys

    7. 7

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    8. 8

      Näin hallituksen budjetti vaikuttaa suomalaisiin: pienituloisten tuloverot alas, perusturvaan 20 euroa ja bensa kallistuu

    9. 9

      IS:n haltuunsa saama raportti paljastaa: Näin parafiininen diesel pelasti hallituksen umpi­kujasta

    10. 10

      Asumisen kulut nousevat kohisten: Rovaniemi 3 400, Kempele 2 300 euroa – katso 59 kunnan lista

    11. Näytä lisää