Katso, miten suuri osuus ruokakunnista saa asumistukea kotikulmillasi – ”Kela-alueilla” yhteisiä piirteitä

Julkaistu:

Taloussanomat selvitti, missä Kela maksaa eniten yleistä asumistukea suhteessa asuntojen määrään.
Perinteiset opiskelijoiden asuinalueet ylsivät kärkipäähän postinumeroalueissa, joissa asuu paljon yleistä asumistukea saavia ihmisiä suhteessa asuntojen määrään. Kela toimitti Taloussanomille yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrät postinumeroalueittain. Lukuja verrattiin asuntojen määrään kullakin alueella.

Selvityksen kärkipään postinumeroalueet ovat: Aalto-yliopiston pääkampuksen alue Espoon Otaniemi, Oulun yliopiston alue Linnanmaalla ja Hämeen ammattikorkeakoulun Evon kampuksen alue Hämeenlinnassa.

Jutun lopussa on taulukko, josta voit katsoa oman alueesi asumistukea saavien ruokakuntien lukumäärät ja osuuden asunnoista.

Vaikka yleistä asumistukea maksetaankin pienituloisille, tilaston perusteella ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että tietyillä alueilla asuu pienituloisia.

Samalla alueella kun voi asua erittäin hyvätuloisia ja huomattavasti pienituloisempia sekaisin. Kaikki pienituloiset eivät myöskään välttämättä hae asumistukea vaikka olisivatkin siihen oikeutettuja.

Yleinen asumistuki ei myöskään välttämättä kerro alueen vuokra-asumisesta – asumistukea voi nimittäin saada paitsi vuokraa varten, myös omistusasunnon kuluja kattamaan. Omistusasuntoa varten Kela voi maksaa korvausta vastikkeesta ja esimerkiksi vesimaksuista ja lämmityskustannuksista sekä osasta lainojen koroista.

Jos grafiikka ei näy, voit katsoa sen tästä.



Yksi yhteinen nimittäjä ”Kela-alueilla” tuntuu kuitenkin olevan – ne ovat kerrostalovaltaisia. Eniten tukea saavista postinumeroalueista vain parilla ei ole ylivoimaista enemmistöä kerrostaloasunnoista. Erikoisin on Helsingin Kaitalahti, jossa kerrostaloasuntojen osuus on ”vain” 65 prosenttia.

Suhteessa vähiten Kela maksaa yleistä asumistukea Hyvinkään Nopon postinumeroalueella, jossa on lähinnä omakotiasutusta. Alueella on yli 500 asuntoa, mutta alle neljä ruokakuntaa saa tukea asumiseensa. Alle neljä voi tarkoittaa mitä tahansa väliltä 0–3, eli ihan tarkkaa prosenttia asuntojen lukumäärään suhteutettuna on mahdoton laskea.

Nopon alueella asuu erityisen vähän opiskelijoita (vain 0,7 prosenttia asukkaista) eikä kerrostaloja ole lainkaan. Omistusasuminen on suuressa suosiossa – talouksista 93 prosenttia asuu omistamassaan asunnossa.

Kunnittain tarkasteltuina kärjessä ovat yliopistokaupungit.

Näissä kunnissa on suhteessa eniten asumistuen saajia

  1. Jyväskylä 23,0 %
  2. Joensuu 22,3 %
  3. Tampere 21,9 %
  4. Turku 21,8 %
  5. Oulu 19,6 %
  6. Vaasa 18,8 %
  7. Helsinki 18,3 %
  8. Kuopio 17,2 %
  9. Rovaniemi 16,8 %
  10. Lahti 16,2 %

...ja näissä vähiten

  1. Föglö alle 1,2 %
  2. Brändö alle 1,3 %
  3. Luhanka 1,4 %
  4. Vårdö alle 1,5 %
  5. Lumparland alle 1,7 %
  6. Jomala 1,8 %
  7. Kumlinge alle 1,9 %
  8. Sund 2,0 %
  9. Pedersören kunta 2,1 %
  10. Lappajärvi 2,2 %
Taulukoissa yleisen asumistuen saajaruokakuntien määrän osuus alueiden asunnoista. Lähde: Kela, 8/2019

Iso osa yleisen asumistuen saajista onkin nykyisin juuri opiskelijoita. Syksyllä 2017 opintotuen asumislisä lakkautettiin ja suuri osa opiskelijoita siirtyi yleisen asumistuen piiriin. Taloussanomien selvityksessä ylivoimainen enemmistö kärkipään kunnista ja erityisesti postinumeroalueista on opiskelijoiden suosiossa.
Näiden kampus- ja koulujen lähialueiden lisäksi korostuvat myös pienituloisten asuttamat, 50 vuotta sitten rakennetut betonilähiöt. Tyypillinen tällainen lähiö on Kotkan Karhuvuori, jossa asutaan sataprosenttisesti kerrostaloissa, työttömyys on suurta ja opiskelijoita suhteellisen vähän.

Mats Stjernberg tarkasteli kesällä Helsingin yliopistossa tarkastetussa maantieteen väitöskirjassaan Concrete Suburbia 1960- ja 1970-lukujen lähiöitä.

Väitöstutkimuksen mukaan monet tällaiset lähiöt olivat vielä 1990 keskivertoasuinalueita, mutta sen jälkeen lähiöiden sosioekonominen kehitys oli erittäin epäedullinen. Väitöstutkimuksessa näkyi muutos myös alueiden ikärakenteessa. Uusille lähiöalueille muutti aikanaan paljon lapsiperheitä, mutta ajan myötä väestö on ikääntynyt.

Vaikka Stjernbergin väitöstutkimuksen mukaan useimmat suomalaiset lähiöt ovat selvästi taantuneet, on myös lähiöitä, joiden sosioekonominen asema on hyvä. Stjernberg muistuttaakin väitöksessään, ettei lähiöistä voi puhua yhdenmukaisina asuinalueina, sillä niiden tilanteet ja muutos voivat olla hyvin erilaiset keskenään.

”He putoavat paikoilleen”

Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen kiinnostuu Taloussanomien selvityksen tuloksista.

– Tämä kuulostaa jatko-osalta tarinaan köyhyyden kaupungistumisesta, Kortteinen sanoo.


Vaikka asumis­tukien suhteel­linen määrä ei vält­tä­mät­tä suoraan kerro­kaan alueen köy­hyy­des­tä, pieni­tuloisuus siirtyy jatkuvasti enemmän kaupunkeihin.

Kortteinen kertoo, että köyhyys ei ole enää maaseudun haja-asutusalueiden ongelma. Jo vuosikymmeniä köyhyys on keskittynyt nimenomaan kaupunkeihin, ja kaupungit ovat alkaneet lisäksi jakaantua sosioekonomisesti.

Kortteisen mukaan erityisesti monet Tampere–Turku–Helsinki-akselin ulkopuolella olevat lähiöt ovat tipahtaneet 1990-luvun laman jälkeen kehityksestä.

– Sosioekonominen tilanne on heikentynyt niissä suorastaan dramaattisesti 1990-luvun alusta, Kortteinen pohtii.

 

Opiskelemalla pääsee työmarkkinoiden paremmalle puolelle.

Kortteinen kuitenkin muistuttaa, etteivät lähiöt ole erityisen huonoja alueita asua, vaan kyse on työvoiman kysynnän muutoksesta, jolloin osa ihmisistä on joutunut jäämään paikoilleen.

– Ammattikouluttamattoman työvoiman kysyntä on romahtanut 1980-luvun lopulta, Kortteinen sanoo.

Kortteinen kertoo, että vuodesta 1989 työllistettyjen ei-ammattikoulutettujen ihmisten määrä on pudonnut alle kolmasosaan entisestä.

– Missään ei ole kysyntää ammattikouluttamattomalle työväestölle. He ikään kuin putoavat paikoilleen, Kortteinen pohtii.

– Niiden alueiden sosioekonominen tilanne heikentyy nopeasti ja dramaattisesti, Kortteinen suree.

Opiskelijoiden suuri määrä jollakin alueella ei sen sijaan ole sosioekonominen ongelma, päin vastoin.

– Opiskelemalla pääsee työmarkkinoiden paremmalle puolelle. Sikäli kun opiskelijat aiheuttavat häiriöitä, se johtuu yleensä ylenmääräisestä bilettämisestä, Kortteinen naurahtaa.

– Huolestuttavinta ei ole se, mitä tapahtuu sille aikuisväestölle, joka on lyöty työmarkkinoilta ulos, vaan miten heidän jälkikasvunsa asettuu. Koulutustaso kun periytyy kiusallisella tavalla, Kortteinen muistuttaa.

Jos taulukko ei näy alla, katso se tästä.

Näin tutkittiin

Taloussanomat keräsi yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien määrät Kelan tilastoista. Kaikki tukitiedot ovat elokuulta 2019. Asuntojen lukumäärätieto on Tilastokeskuksen avoimesta tietokannasta 2018 vuoden lopulta (kunnat) tai 2017 lopulta (postinumeroalueet). Osa postinumeroalueista saattaa olla tilastoissa kahteen kertaan, mikäli postinumeroalue jakaantuu kahden eri kunnan alueelle.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Rakennusalan poikkeuksellisen suuresta petosvyyhdistä syytteet 16 ihmiselle

    3. 3

      Kommentti: Mistä kaikille kauppakeskuksille riittää asiakkaita?

    4. 4

      Kommentti: Möläytin kyläpaikassa jotain, mitä ei olisi pitänyt – raha-asiat ovat monimutkaisempia kuin itse olettaa

    5. 5

      Ericssonin tulos löi odotukset

    6. 6

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    7. 7

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    8. 8

      Vaimon paha kolari mullisti Voiton, 75, elämän kertaheitolla – ”Pahinta oli persoonallisuuden muutos”

    9. 9

      Punta ponkaisi ylimmilleen viiteen kuukauteen brexit-sovun jälkeen

    10. 10

      Atrialle määrättiin sakot Boråsin tehtaalla sattuneesta kuolemantapauksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Kommentti: Möläytin kyläpaikassa jotain, mitä ei olisi pitänyt – raha-asiat ovat monimutkaisempia kuin itse olettaa

    3. 3

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    4. 4

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin yritys ei ole maksanut palkkoja – myös Työllisyysrahasto karhuaa maksuja

    5. 5

      Ekonomisti: On vain yksi kestävä tapa varmistaa, että työssäkäyville on tarpeeksi asuntoja

    6. 6

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    7. 7

      Kommentti: Mistä kaikille kauppakeskuksille riittää asiakkaita?

    8. 8

      Vaimon paha kolari mullisti Voiton, 75, elämän kertaheitolla – ”Pahinta oli persoonallisuuden muutos”

    9. 9

      Onni potkaisi lomaa odottavia – näin kikkailemalla saat pitkät vapaat jouluna

    10. 10

      Ericssonin tulos löi odotukset

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    2. 2

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    3. 3

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    4. 4

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    9. 9

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää