Kelan maksama yleinen asumistuki alueittain asukaslukuun suhteutettuna - Oma raha - Ilta-Sanomat

Katso, miten suuri osuus ruokakunnista saa asumistukea kotikulmillasi – ”Kela-alueilla” yhteisiä piirteitä

Taloussanomat selvitti, missä Kela maksaa eniten yleistä asumistukea suhteessa asuntojen määrään.

Espoon Otaniemessä yleistä asumistukea saa moni.­

14.8.2019 7:35

Perinteiset opiskelijoiden asuinalueet ylsivät kärkipäähän postinumeroalueissa, joissa asuu paljon yleistä asumistukea saavia ihmisiä suhteessa asuntojen määrään. Kela toimitti Taloussanomille yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrät postinumeroalueittain. Lukuja verrattiin asuntojen määrään kullakin alueella.

Selvityksen kärkipään postinumeroalueet ovat: Aalto-yliopiston pääkampuksen alue Espoon Otaniemi, Oulun yliopiston alue Linnanmaalla ja Hämeen ammattikorkeakoulun Evon kampuksen alue Hämeenlinnassa.

Jutun lopussa on taulukko, josta voit katsoa oman alueesi asumistukea saavien ruokakuntien lukumäärät ja osuuden asunnoista.

Vaikka yleistä asumistukea maksetaankin pienituloisille, tilaston perusteella ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että tietyillä alueilla asuu pienituloisia.

Samalla alueella kun voi asua erittäin hyvätuloisia ja huomattavasti pienituloisempia sekaisin. Kaikki pienituloiset eivät myöskään välttämättä hae asumistukea vaikka olisivatkin siihen oikeutettuja.

Yleinen asumistuki ei myöskään välttämättä kerro alueen vuokra-asumisesta – asumistukea voi nimittäin saada paitsi vuokraa varten, myös omistusasunnon kuluja kattamaan. Omistusasuntoa varten Kela voi maksaa korvausta vastikkeesta ja esimerkiksi vesimaksuista ja lämmityskustannuksista sekä osasta lainojen koroista.

Jos grafiikka ei näy, voit katsoa sen tästä.

Yksi yhteinen nimittäjä ”Kela-alueilla” tuntuu kuitenkin olevan – ne ovat kerrostalovaltaisia. Eniten tukea saavista postinumeroalueista vain parilla ei ole ylivoimaista enemmistöä kerrostaloasunnoista. Erikoisin on Helsingin Kaitalahti, jossa kerrostaloasuntojen osuus on ”vain” 65 prosenttia.

Suhteessa vähiten Kela maksaa yleistä asumistukea Hyvinkään Nopon postinumeroalueella, jossa on lähinnä omakotiasutusta. Alueella on yli 500 asuntoa, mutta alle neljä ruokakuntaa saa tukea asumiseensa. Alle neljä voi tarkoittaa mitä tahansa väliltä 0–3, eli ihan tarkkaa prosenttia asuntojen lukumäärään suhteutettuna on mahdoton laskea.

Nopon alueella asuu erityisen vähän opiskelijoita (vain 0,7 prosenttia asukkaista) eikä kerrostaloja ole lainkaan. Omistusasuminen on suuressa suosiossa – talouksista 93 prosenttia asuu omistamassaan asunnossa.

Kunnittain tarkasteltuina kärjessä ovat yliopistokaupungit.

Näissä kunnissa on suhteessa eniten asumistuen saajia

  1. Jyväskylä 23,0 %

  2. Joensuu 22,3 %

  3. Tampere 21,9 %

  4. Turku 21,8 %

  5. Oulu 19,6 %

  6. Vaasa 18,8 %

  7. Helsinki 18,3 %

  8. Kuopio 17,2 %

  9. Rovaniemi 16,8 %

  10. Lahti 16,2 %

...ja näissä vähiten

  1. Föglö alle 1,2 %

  2. Brändö alle 1,3 %

  3. Luhanka 1,4 %

  4. Vårdö alle 1,5 %

  5. Lumparland alle 1,7 %

  6. Jomala 1,8 %

  7. Kumlinge alle 1,9 %

  8. Sund 2,0 %

  9. Pedersören kunta 2,1 %

  10. Lappajärvi 2,2 %

Taulukoissa yleisen asumistuen saajaruokakuntien määrän osuus alueiden asunnoista. Lähde: Kela, 8/2019

Iso osa yleisen asumistuen saajista onkin nykyisin juuri opiskelijoita. Syksyllä 2017 opintotuen asumislisä lakkautettiin ja suuri osa opiskelijoita siirtyi yleisen asumistuen piiriin. Taloussanomien selvityksessä ylivoimainen enemmistö kärkipään kunnista ja erityisesti postinumeroalueista on opiskelijoiden suosiossa.

Näiden kampus- ja koulujen lähialueiden lisäksi korostuvat myös pienituloisten asuttamat, 50 vuotta sitten rakennetut betonilähiöt. Tyypillinen tällainen lähiö on Kotkan Karhuvuori, jossa asutaan sataprosenttisesti kerrostaloissa, työttömyys on suurta ja opiskelijoita suhteellisen vähän.

Mats Stjernberg tarkasteli kesällä Helsingin yliopistossa tarkastetussa maantieteen väitöskirjassaan Concrete Suburbia 1960- ja 1970-lukujen lähiöitä.

Väitöstutkimuksen mukaan monet tällaiset lähiöt olivat vielä 1990 keskivertoasuinalueita, mutta sen jälkeen lähiöiden sosioekonominen kehitys oli erittäin epäedullinen. Väitöstutkimuksessa näkyi muutos myös alueiden ikärakenteessa. Uusille lähiöalueille muutti aikanaan paljon lapsiperheitä, mutta ajan myötä väestö on ikääntynyt.

Vaikka Stjernbergin väitöstutkimuksen mukaan useimmat suomalaiset lähiöt ovat selvästi taantuneet, on myös lähiöitä, joiden sosioekonominen asema on hyvä. Stjernberg muistuttaakin väitöksessään, ettei lähiöistä voi puhua yhdenmukaisina asuinalueina, sillä niiden tilanteet ja muutos voivat olla hyvin erilaiset keskenään.

”He putoavat paikoilleen”

Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen kiinnostuu Taloussanomien selvityksen tuloksista.

– Tämä kuulostaa jatko-osalta tarinaan köyhyyden kaupungistumisesta, Kortteinen sanoo.

Professori Matti Kortteinen.­

Vaikka asumis­tukien suhteel­linen määrä ei vält­tä­mät­tä suoraan kerro­kaan alueen köy­hyy­des­tä, pieni­tuloisuus siirtyy jatkuvasti enemmän kaupunkeihin.

Kortteinen kertoo, että köyhyys ei ole enää maaseudun haja-asutusalueiden ongelma. Jo vuosikymmeniä köyhyys on keskittynyt nimenomaan kaupunkeihin, ja kaupungit ovat alkaneet lisäksi jakaantua sosioekonomisesti.

Kortteisen mukaan erityisesti monet Tampere–Turku–Helsinki-akselin ulkopuolella olevat lähiöt ovat tipahtaneet 1990-luvun laman jälkeen kehityksestä.

– Sosioekonominen tilanne on heikentynyt niissä suorastaan dramaattisesti 1990-luvun alusta, Kortteinen pohtii.

 Opiskelemalla pääsee työmarkkinoiden paremmalle puolelle.

Kortteinen kuitenkin muistuttaa, etteivät lähiöt ole erityisen huonoja alueita asua, vaan kyse on työvoiman kysynnän muutoksesta, jolloin osa ihmisistä on joutunut jäämään paikoilleen.

– Ammattikouluttamattoman työvoiman kysyntä on romahtanut 1980-luvun lopulta, Kortteinen sanoo.

Kortteinen kertoo, että vuodesta 1989 työllistettyjen ei-ammattikoulutettujen ihmisten määrä on pudonnut alle kolmasosaan entisestä.

– Missään ei ole kysyntää ammattikouluttamattomalle työväestölle. He ikään kuin putoavat paikoilleen, Kortteinen pohtii.

– Niiden alueiden sosioekonominen tilanne heikentyy nopeasti ja dramaattisesti, Kortteinen suree.

Opiskelijoiden suuri määrä jollakin alueella ei sen sijaan ole sosioekonominen ongelma, päin vastoin.

– Opiskelemalla pääsee työmarkkinoiden paremmalle puolelle. Sikäli kun opiskelijat aiheuttavat häiriöitä, se johtuu yleensä ylenmääräisestä bilettämisestä, Kortteinen naurahtaa.

– Huolestuttavinta ei ole se, mitä tapahtuu sille aikuisväestölle, joka on lyöty työmarkkinoilta ulos, vaan miten heidän jälkikasvunsa asettuu. Koulutustaso kun periytyy kiusallisella tavalla, Kortteinen muistuttaa.

Jos taulukko ei näy alla, katso se tästä.

Näin tutkittiin

Taloussanomat keräsi yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien määrät Kelan tilastoista. Kaikki tukitiedot ovat elokuulta 2019. Asuntojen lukumäärätieto on Tilastokeskuksen avoimesta tietokannasta 2018 vuoden lopulta (kunnat) tai 2017 lopulta (postinumeroalueet). Osa postinumeroalueista saattaa olla tilastoissa kahteen kertaan, mikäli postinumeroalue jakaantuu kahden eri kunnan alueelle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?