Saako työtön tienata marjoilla? TE-toimisto ja Kela vastaavat

Työtönkin saa tienata marjastamisella verovapaasti. TE-toimiston mukaan se ei saa haitata työllistymistä, Kela tarkastelee ansaintatarkoitusta.

Työttömän ei kannata pelätä marjastamista. Esimerkiksi mustikoilla saa tienata, mutta muutama asia kannattaa pitää mielessä.

11.8.2019 11:49

Työtön saa tienata marjastamisella vakuuttavat sekä TE-toimisto että Kela.

Työtön saa tienestinsä niin ikään verovapaana, mikäli täyttää Verohallinnon vaatimukset.

Verovapaata marjojen myynti on silloin, kun henkilö kerää luonnonvaraisia marjoja ja myy ne itse joko suoraan yksityishenkilölle tai esimerkiksi leipomolle tahi tukkuostajalle.

Marjastaminen ei saa myöskään olla päätoimista. Sen pitää siis olla harrastelijamaista ja satunnaista. Verovapaus edellyttää myös sitä, ettei marjoja jatkojalosteta esimerkiksi makeuttamalla, survomalla tai pakastamalla.

Muilta osin työttömän marjahirmun kannattaa ottaa huomioon muutama asia.

TE-toimisto: Marjastaminen suotavaa, kun ei estä työnhakua

Kuopion TE-toimiston palvelupäällikkö Jaana Hakkarainen yllättyy soitosta. Hän kertoo, ettei TE-toimistolta juuri kysytä suhtautumisesta marjastamisella ansaittuihin lisätuloihin.

TE-toimistoa ei varsinaisesti kiinnosta työttömän marjastaminen tai siitä saatavat tulot, mikäli se ei vain haittaa työnhakua.

– Päin vastoin, marjastaminenhan on oikein suotavaa! Hakkarainen naurahtaa.

TE-toimisto keskittyy Hakkaraisen mukaan pääasiassa siihen, voiko työtön vastaanottaa työtä tai hakea sitä aktiivisesti.

Mikäli marjastaminen ei estä työn vastaanottamista, se on kaikin puolin hyväksyttävää. Samoin, mikäli työtön edelleen hakee töitä aktiivisesti marjastamisesta huolimatta, ei TE-toimisto näe syytä puuttua lillukanvarsiin.

Kaikki valveillaoloaika ei siis luonnollisesti saa kulua metsässä.

– Jos työtä ei hakemisesta huolimatta saa, niin miksipä ei poimisi vaikka mustikoita. Työtä pitää kuitenkin olla valmis ottamaan.

Mikäli harrastelijamainen lisätulon hankinta ei siis aiheuta ongelmia, ei TE-toimisto siitä kysele. Hakkaraisen mukaan myöskään asiakkaat eivät useinkaan ilmoita marjastamisesta saatavista lisätuloista, eikä sille ole tarvettakaan.

– Toki meillä koskee Verohallinnon säännöt. Mustikan myynti ei saa olla laajamittaista, marjoja ei saa jalostaa ja pitää myydä vain keräämiään marjoja. Sellaisia saatettaisiin selvitellä, mutta ei muuten.

Hakkarainen kertoo puhuvansa jatkuvasti vain TE-toimiston näkökulmasta. Hän korostaa, että Kela tai työttömyyskassat voivat suhtautua asiaan eri lailla

Kela: Kimurantti kysymys, työttömyysetuus ei välittömästi vaarassa

Kelan työttömyysetuuksiin perehtynyt suunnittelija Jaana Latva-Teikari sanoo, ettei ole yksiselitteistä, milloin mustikan poiminta vaikuttaa työttömyysetuuksiin.

– Kyseessä on kimurantti kysymys, jota katsotaan tapauskohtaisesti asiakkaan tilanteen mukaan. Ei ole olemassa yhtä selkeää vastausta.

Kela tarkastelee asiaa sen mukaan, onko poiminta harrastelijamaista vai onko sillä tarkoitus ansaita.

– Lähtökohtaisesti mustikoiden poiminta on harrastustoimintaa. Ennen kuin se olisi ansiotoiminnaksi katsottavaa, tulojen olisi oltava erityisen suuret ja myös tarkoituksena pitäisi olla ansaitseminen. Rajan vetäminen on haastavaa, ja sen takia isommat summat ovat aina tapauskohtaisesti tarkasteltavia.

Asia muuttuu silloin, jos poimija tekee sitä palkkatyönä jollekin toiselle – ja jälleen, jos marjoja jalostaa jatkotuotteiksi esimerkiksi muhentamalla.

Kela kuitenkin voi tutkia, mikäli tulot nousevat kovin korkeiksi. Silloin marjastamisesta ansaitsemansa tulon saattaa joutua sovittelemaan, mikäli marjastaminen katsotaan työksi, joka on jatkunut yli kaksi viikkoa.

– Jos se katsottaisiin työksi, saa toki tehdä tulonhankkimisvähennykset. Tuen määrään työ kuitenkin tuolloin vaikuttaisi.

Työttömyysetuudessa saa tienata 300 euroon asti kuukaudessa, ennen kuin Kela edes harkitsee asian tutkimista.

– Jos katsotaan poiminta ansiotoiminnaksi, niin 300 euroa vähennetään kokonaistulosta, sillä siihen asti saa poikkeuksetta tienata. Ylimenevästä osasta huomioidaan 50 prosenttia, joka pienentää työttömyysetuuden määrää. Leikkuri ei siis ole joko tai, vaikka marjatulot katsottaisiinkin ansiotoiminnaksi.

Latva-Teikari korostaa, että Kela ei tee päätöksiä siitä, onko työtön tosiasiassa työtön.

Näin ollen niin pitkään, kun marjanpoimija katsotaan TE-toimistossa työttömäksi työnhakijaksi, Kela ei katkaise etuutta.

Toisin sanoen marjatulojen loppuessa Kela maksaa jälleen täyden työttömyysetuuden, jos TE-toimisto ei ole antanut esteellistä lausuntoa.

– Katsomme kuukauden jaksoissa etuutta. Jokainen jakso katsotaan erikseen, eli jos yksilöllä ei ole tuloja kuukaudelta, hän saa täyttä etuutta.

Lopuksi Latva-Teikari haluaa kuitenkin rauhoitella marjastajia.

– Turvallisin mielin voi kerätä mustikoita. Muutaman ämpärillisen voi ilman muuta myydä, eikä se vaikuta mihinkään. Viesti on se, että marjoja voi kerätä.

Toimeentulotuella olevan kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Silloin pienikin tulo voi vaikuttaa toimeentulotukeen vähentävästi.

Toimeentulotuella saa ansaita 150 euroon saakka, ennen kuin tulo vaikuttaa toimeentulotukeen.

Näin marjastuksen verovapaus toimii

Marjoja voi myydä verovapaasti silloin, kun marjat myy itse. Jos marjojen poiminnasta saa palkkaa eli siitä on tehty työsopimus, tulo on veronalaista. Silloin siitä verotetaan ansiotulon veroprosentin mukaan.

Verovapaata marjojen myynti on silloin, kun toiminta on satunnaista ja harrastelijamaista. Marjat saa myydä itse asiakkaalle, ravintolalle tai tukkuostajalle.

Marjat eivät saa olla jatkojalostettuja. Survominen, makeuttaminen ja jopa pakastaminen on jatkojalostamista, jolloin verovapaus ei toteudu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?