Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan” - Oma raha - Ilta-Sanomat

Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

Eläkkeet leikkuriin? Näin talousoppineet ajattelevat tulevasta eläkepommista

Mistä rahat tulevien eläkkeiden maksuun? Talousasiantuntijat ovat asiasta erimielisiä.

22.3.2019 12:06

Joidenkin taloustieteilijöiden mielestä uuden väestöennusteen paineista ei selvitä, ellei myös itse eläkkeitä leikata. Työeläkemaksuilla vajetta voi paikata vain rajoitetusti.

Viimeksi eläkkeiden leikkaamista esitti LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro. Hänen lääkkeensä oli joustava työeläkeindeksi, joka ottaisi huomioon eläkejärjestelmän kestävyyden.

Mitä mieltä muut ekonomistit ovat, onko eläkkeitä pakko leikata?

Taloustieteen Nobelin voittanut Bengt Holmström on aiemmin sanonut, että eläkkeitä tulee voida leikata. Holmström ei tällä erää osaa arvioida, ovatko uudet eläkelaskelmat niin synkkiä, että niiden perusteella eläkkeisiin tulisi kajota.

– Kestävyydestä ollaan syystä huolissaan, hän viestitti.

Sosiaaliturvaa tulisi silti tarkastella kokonaisvaltaisesti, ja eläkkeet ovat vain yksi osa järjestelmää, hän totesi.

Holmström on ehdottanut, että perustuslain tulkintaa voitaisiin muuttaa siten, että myös maksussa olevia eläkkeitä voi alentaa.

– Teen tässä palveluksen nuorille sukupolville, kun sanon tämän suoraan, hän sanoi aiemmin.

Bengt Holmströmin mukaan eläkkeitä pitää voida leikata.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta ei koskisi eläkkeisiin, koska vaihtoehtojakin on.

– Jos paine tulee tästä syntyvyyden alenemisesta, looginen vaihtoehto on tietysti työn tuottavuuden nostaminen. Sehän on sama kuin väestön kasvu. Toinen keino on rahastoida pikkuhiljaa enemmän, kuten moni on ehdottanutkin.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta ei ymmärrä argumentteja eläkkeiden leikkaamisen puolesta.

– Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan (eläkkeiden leikkaamisen puolesta) ollenkaan – mutta olenkin enemmän teoreetikko kuin käytännön taloustieteilijä. Miksi pitää laskea, jos on kaksi muutakin mahdollisuutta.

Rahastointi tarkoittaa sitä, että nykyistä suurempi osa eläkemaksusta rahastoidaan ja sijoitetaan tulevaisuuden varalle sen sijaan, että eläkemaksuja menee suoraan maksussa oleviin eläkkeisiin.

Haaparanta ei ymmärrä niitäkään sanottuja vasta-argumentteja, joiden mukaan tuottavuuden kasvu ei ratkaise eläkepaineita, koska se johtaa yleiseen palkkojen nousuun.

– Mitäs sitten, isoilla palkoilla on helpompi maksaa korkeita eläkemaksuja!

Vuonna 2015 eläköitynyt taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman katsoo hänkin, että Suomen eläkejärjestelmä on nuoria ikäluokkia kohtaan epäreilu. Korkman ei silti Holmströmin lailla epäile, riittävätkö rahat tuleville sukupolville.

– Jos menee huonosti ja talous ei kehity suotuisasti, kaikki maksupaineet on kerätty palkansaajille ja nuoremmille ikäpolville. Me eläkeläiset olemme täysin suojassa, hän sanoi Ylelle pari vuotta sitten eli ennen uusia väestöennusteita.

Emeritusprofessori Sixten Korkmanin mukaan Suomen eläkejärjestelmä on nuoria ikäluokkia kohtaan epäreilu.

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo, että työeläkeindeksin voi uudistaa niinkin, että se perustuu pelkästään kuluttajahintoihin, eikä ansiotasoon. Se laskisi pitkällä aikavälillä eläkkeiden tasoa.

Hän ei myöskään tyrmää ajatusta eläkejärjestelmän rahoitustasapainoon kytketystä indeksistä, joka voisi laskea eläkkeitä tietyin edellytyksin ja jos perustuslakivaliokunta sen hyväksyy.

Eläkkeet tulkitaan perustuslain tarkoittamaksi omaisuudeksi, johon ei voida kajota. Siksi aiemmissa eläkeuudistuksissa on leikattu vain tulevia työeläkkeitä, ei maksussa olevia.

Appelqvistin mukaan järjestelmässä on pitkällä aikavälillä ”suurikin nostopaine eläkemaksuissa”, mutta sitä voi katsoa kahdella tapaa. Toinen koulukunta haluaa nopeaa sopeuttamista, jotta vältetään rajut toimet myöhemmin. Toinen katsoo, että nykymallilla voidaan edetä melko pitkäänkin.

– Lähtisin miettimään jo keinoja, koska on sekin vaihtoehto että asiat menevät vielä huonommin.

Entä itse eläkeleikkausten tarve?

–Tarvitsemme neuvottelua, jossa käydään läpi kokonaispaketin kaikki elementit. Eläkkeitä ei välttämättä tarvitse leikata, sellaista kriisiä ei ole näköpiirissä.

– Kyseessä on silti myös oikeudenmukaisuudesta, sillä nyt eläkkeellä olevat ovat jo valmiiksi maksaneet vähemmän eläkemaksuja, ja jos maksuja täytyy nostaa, ei ole reilua jättää eläkkeitäkään ulos. Nyt ollaan vasta tilanteessa jossa parempi on hillitä menopainetta.

Keinona voi olla sekin, että karsitaan järjestelmän ”rönsyjä”, hän sanoo.

–Nykyisin eläkettä karttuu opiskelusta ja työttömyydestä, ne eivät ole mitenkään itsestäänselvyyksiä. On leskeneläke, joka on aika kallis, eikä välttämättä enää vastaa nykypäivää tai ole ihan oikeudenmukainenkaan. On mietittykin, että se muutettaisi määräaikaiseksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?