Sähkön kulutus 1,58 euroa ja siirto 93,77 euroa – ”Voisiko mummonmökin laittaa ’pitoon’, kuten autot?” - Oma raha - Ilta-Sanomat

Sähkön kulutus 1,58 euroa ja siirto 93,77 euroa – ”Voisiko mummonmökin laittaa ’pitoon’, kuten autot?”

Sähkön siirtomaksut voivat kurittaa kalliisti mökin omistajia.

Julkaistu: 22.2.2019 7:45, Päivitetty 22.2.2019 8:48

Vaikka sähköä ei kuluisi lainkaan, voi sähkölasku kasvaa kolmenumeroiseksi. Helsinkiläinen Esa Rantanen ja oululainen Kari Oja pitävät sitä kohtuuttomana.

Sähkön siirtohinnat puhuttavat taas. Lukijat kokevat epäoikeudenmukaiseksi, että sähkölaskun hinta ei juuri pienene vaikka sähkönkulutus olisi lähellä nollaa.

Suurin vääryys helsinkiläisen Esa Rantasen ja oululaisen Kari Ojan mielestä kohdistuu kesäasuntoihin. On vaikea ymmärtää, miksi vain kesäkäytössä olevasta ”mummonmökistä” joutuu maksamaan kolmen kuukauden ajalta sadan euron molemmin puolin, vaikkei sähköenergiaa käytä käytännössä lainkaan.

Korkeiden siirtomaksujen takia sähkönkulutuksen vähentäminen ei näy tiliotteessa.

Rantasen Etelä-Karjalassa sijaitseva 50 neliömetrinen mummonmökki on käytössä vain kesäisin. Sähköä kuluu talvella käytännössä vain jääkaapin käynnissä pitämiseen, mutta sähkölasku oli silti lokakuun alusta joulukuun loppuun ulottuvalla jaksolla yhteensä 106,63 euroa.

Varsinaista sähköä kului 21 kilowattituntia. Se maksoi 1,58 euroa. Sähkövero oli kulutuksen mukaan 0,58 euroa, sähkön siirto kulutuksen mukaan 0,72 euroa ja sähkön myynnin kuukausimaksu 9,98 euroa.

Näin ollen sähkönsiirron kolmen kuukauden maksuksi jäi 93,77 euroa.

– Tuntuu se vähän kummalliselta. Itse sähkölaskua on hyvin vaikea pienentää. Jos vuodessa itse sähköön menee noin 8 euroa, siinä saa aika monta vuotta aurinkopaneeleja maksella, mikäli voitolle haluaa jäädä.

Rantanen korostaa, ettei hän syyllistä yksittäistä yhtiötä, vaan koko mallia, jossa siirtomaksut kattavat valtaosan laskusta. Mies muistelee, että joskus aiemmin sähkölaskun väitettiin koostuvan kolmesta suunnilleen yhtä suuresta osasesta: energiasta, verosta ja siirtomaksusta. Nykyään siirtomaksut ovat ylivoimaisesti suurin osanen.

Rantanen toivoisi, että varsinkin kesäasuntojen siirtomaksua voitaisiin kohtuullistaa. Siihen voitaisiin ottaa mallia autojen seisontavakuutuksesta.

– Voisiko mummonmökin asettaa ”pitoon”, kuten autot voi laittaa? Auton ollessa pidossa, vakuutusmaksut ovat pienempiä. Voisiko siirtomaksut vastaavasti olla pienempiä kesäasunnossa, jota ei käytetä?

Tämän jälkeen Rantanen innostuu ideoimaan vielä lisää. Jälleen malli tulisi autovakuutusmaailmasta:

– Siirtomaksuja perustellaan usein infrastruktuurin uusimisella ja huoltamisella. Entä jos kesäasunnolle menee maakaapeli, joka on pysynyt kunnossa vuosia? Voisiko siirtomaksu pienetä sitä mukaan, mitä pidempään kaapelit ovat kestäneet? Vähän niin kuin vakuutusmaksut halpenevat sitä mukaan, mitä pidempään selviää vaurioitta.

Rantasen mukaan on tärkeää herättää keskustelua siirtomaksujen kohtuullisuudesta, sillä muuten asiat eivät tule muuttumaan.

Hän muistuttaa, että Suomessa on tuhansia kesämökkejä. Vaikka Rantasen lähipiirissä sähkölaskut eivät ole ajaneet kesämökkien myymiseen, uskoo hän siirtomaksujen aiheuttavan mutinaa monessakin mökkiläisessä.

– Kyllä siirtohinnat voivat pistää monet pohtimaan mökkiensä kohtaloa.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Ojan Pudasjärvellä sijaitsevassa mökissä energiaa ei kulunut kolmen kuukauden aikana lainkaan. Siitäkin huolimatta laskussa seisoi luku 86,21. Sähkön perusmaksuihin meni yhteensä reilut 12 euroa, mutta siirtohinnat olivatkin jo lähes 74 euroa.

– Tuosta ei omin toimin voi enää säästää.

Ojalla on Pudasjärvellä kaksi mökkiä, joista isommassa on lämmittämisen apuna kamiina. Siitä on kuitenkin vain marginaalista hyötyä syksyisin.

Talvella Oja käyttää mökkejään vain silloin, kun käy hiihtämässä tai pilkkimässä. Yötä hän ei mökeillä ole talvisin.

Jyrki Kataisen johtaman hallituksen tekemä päätös myydä Fortumin sähköverkot Carunalle on oululaismiehen mukaan vastuuton, sillä sen jälkeen siirtomaksut ovat kasvaneet selvästi.

– Katainen, Haavisto (Pekka) ja muut päätöstä tekemässä olleet tulisi saada vastuuseen.

Ojan mukaan ratkaisu siirtohintojen korotukseen voisi olla yksinkertainen: valtion tulisi ostaa verkot takaisin ulkomaisilta pääomasijoittajilta.

– On nähty, että tehtiin väärä päätös. Kaiken tämän jälkeen halutaan vielä sote-palveluitakin yksityistää, Oja ihmettelee.

Hän korostaa, että vielä mökkeilijöitä enemmän siirtomaksuista kärsivät maaseudulla asuvat omakotitaloasujat. Ojan mukaan esimerkiksi hänen Oulun asunnossaan siirtomaksut ovat kohtuullisemmat, mutta heti haja-asutusalueelle mennessä maksut tuppaavat nousemaan.

Sähkön siirto voivat kahmaista suurimman osan sähkölaskusta niissä tapauksissa, joissa sähkönkulutus on vähäistä. Näin on usein juuri vapaa-ajanasunnoissa.

Energiateollisuus ry:n Riitta Heinimäki kuvaili viime kesänä sähköverkkoa eräänlaiseksi tiestöksi, joka on pidettävä kunnossa, vaikka teillä ei ajettaisi.

Viime vuoden loppupuolella sähkön hinta pomppasi tavalla, jota ei ole tapahtunut kymmeneen vuoteen. Sähköenergian hinta nousi kuitenkin siirtohintoja enemmän.

Sähkölämmittäjälle sähköenergia kallistui 18,6 prosenttia ja sähkönsiirto 3,8 prosenttia.

– Nousu on todella kova, noin korkea se ei ainakaan viime vuosina ole ollut, johtaja Antti Paananen Energiavirastosta kommentoi Taloussanomille tammikuussa.

Hänen mukaansa energian kallistumiseen vaikuttivat muun muassa kuuma kesä ja sen aiheuttama kuivuus.

Jo aiemmin kansalaiset ovat kritisoineet sitä, ettei sähkölaskuja voi juuri pienentää esimerkiksi aurinkopaneeleihin, eristeisiin tai ilmalämpöpumppuihin sijoittamalla. Myöskään kilpailutus ei tunnu auttavan.

– Jos ei mitään hyödy, saat lähinnä torjuntavoiton – laimean sellaisen – niin ei se hirveästi innosta tekoihin, kommentoi asuntoaan uusinut Matti Heinonen Taloussanomille tammikuussa.

Juttua korjattu 22.2. kello 8.47. Yhdessä kohdassa puhuttiin virheellisesti kuukausimaksusta, kun kyse on kolmen kuukauden maksusta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?