Avolesket voivat jäädä puille paljaille: ”Kuvittelevat, että heidän asemansa olisi turvattu” - Oma raha - Ilta-Sanomat

Avolesket voivat jäädä puille paljaille: ”Kuvittelevat, että heidän asemansa olisi turvattu”

Siviilisäädyllä on merkitystä silloin, kun puoliso kuolee.

Julkaistu: 28.1.2019 7:06

Avoleskien asema on selvästi huonompi kuin avioleskien, siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas sanoo.

Perinnönjaossa aviolesken asema on edelleen selvästi vahvempi kuin avolesken asema. Avioleski voi kikkailla omaisuutensa itsensä ja tietyissä tapauksissa jopa sukunsa hyväksi niin, ettei edesmenneen puolison suku saa mitään.

Avoleskelle voi käydä niinkin huonosti, että kuolleen puolison rintaperilliset ovat jo seuraavana aamuna vaihtamassa ulko-oven lukkoa ja kantavat lesken tavaroita asunnosta ulos.

Naimisissa olon merkitys korostuu etenkin omaisuudenjaossa, kun puoliso on kuollut, muistuttaa siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas.

Lesken asema on erilainen, riippuen siitä, onko hän elänyt avioliitossa vaiko avoliitossa.

Avioliitossa eläneen lapsettoman pariskunnan omaisuuden jakaminen on helppoa. Lesken asema on vahva, kun rintaperillisiä ei ole.

– Tässä tapauksessa leski perii kaiken, Kangas toteaa.

Lue lisää: ”Lähdes ämmä kävelemään” – karut tarinat leskien kohtaloista

Kun toinenkin puoliso kuolee, tulee kummankin puolison vanhemmista, sisaruksista ja heidän jälkeläisistään pesän osakkaita. Jos ensiksi kuollut puoliso oli tehnyt testamentin puolisolleen, säilyttävät lähisukulaiset perillisasemansa.

Pariskunnat eivät aina ole varallisuudeltaan tasavertaisia – toinen on raharikas, mutta toinen ei ole koskaan omaisuudellaan voinut elvistellä. Kun vauras leski kieltäytyy vastaanottamasta köyhän puolisonsa omaisuutta, menettää tämän suku perillisasemansa ja leski voi sen jälkeen tehdä varallisuudelleen mitä tahtoo.

Lapset mutkistavat tilannetta

Tilanne mutkistuu jonkin verran, kun pariskunnalla on lapsia. Leski saa oikeuden hallita yhteistä kotia ja irtaimistoa.

– Oikeus hallita tulee suoraan laista eikä testamentin kautta. Leski saa jäädä asumaan asuntoon hallintaoikeuden perusteella, ja hänellä on oikeus asua siinä kuolemaansa saakka, Kangas kertoo.

Perillisillä ei ole oikeutta myydä asuntoa lesken alta. Ei edes silloin, jos leski solmii uuden avioliiton.

Pesä voi kuitenkin myydä asunnon, jos niin sovitaan. Mikäli leskellä on oma asunto, hän voi muuttaa siihen asumaan, mutta siitä ei saa koitua haittaa verrattuna yhteisessä asunnossa elämiseen.

Jos lesken varallisuus on vähäinen, hänellä voi olla oikeus avustukseen, jonka pesä maksaa tilanteessa, jossa lesken toimeentulo ei ole riittävä.

Leski voi vaatia avustusta viimeistään perinnönjaossa.

Avoleski voi saada pesästä avustusta

Avopuolisoiden asema on heikko avioliitossa oleviin verrattuna. Laki ei suojele avopuolisoa eikä hänellä ole oikeutta perintöön.

Hänellä ei ole oikeutta avopuolisonsa omaisuuteen, ellei tämä tehnyt testamenttia hänen hyväkseen.

Omaisuus menee vainajan rintaperillisille, jos sellaisia on ja jos heitä ei ole, niin sitten se menee hänen vanhemmilleen.

Leski voi saada avopuolison kuolinpesästä avustusta. Se voi olla rahaa tai mammonaa sen mukaan, mitä pesässä on ja se on tarkoitettu toimeentulon turvaamiseksi.

– Avolesket usein kuvittelevat, että heidän asemansa on turvattu. Niin ei ole, eikä avustuksen varaan voi tuudittautua, Kangas muistuttaa.

Huomattava osa parisuhteessa elävistä suomalaista kuolee jättämättä merkittävää varallisuutta. Silloin ei ole juurikaan merkitystä, onko testamentti tehty, miten käy yhteisessä vuokra-asunnossa elämään jäävälle leskelle ja kuka saa kirpputoreilta haalitut tavarat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?