Sähkön hinnan kaikki palaset, siirtohinta, verot ja käytetty energia, ovat kallistuneet hurjasti viime vuosikymmenet.
Taloussanomat kokosi Energiavirastosta ja Tilastokeskuksesta tilastot, jotka havainnollistavat energiahintojen kehitystä sekä energian kallistumista suhteessa yleiseen kuluttajahintatasoon.
Kotitalouksien sähkölasku on kallistunut noin 2,6–2,7-kertaiseksi vuosina 1992–2019 (tammikuu). Sähkölämmitteisen omakotiasukkaan sähkö kallistui kerrostaloasukasta hieman enemmän.
Kun tammikuussa 1992 kotitalouskäyttäjä maksoi 7,1 senttiä kilowattitunnilta, tällä hetkellä hinta on 18,1 senttiä. Sähkölämmittäjällä hinta oli noussut 5,4 sentistä 14,7 senttiin.
Sähkön hintaindeksi lähenteli kuluttajahintaindeksiä vielä 2000-luvun alussa, mutta sittemmin sähkön hinta on lähtenyt kallistumaan huimasti yleistä hintatasoa nopeammin (katso taulukko alla).
Jos kuva ei näy, katso se täältä.
Kotitalouskäyttäjän ja sähkölämmittäjän sähkön hintatilastoja on olemassa vuodesta 1992 lähtien. Vuodesta 1997 lähtien siirtoa ja myyntiä on tilastoitu erikseen.
Mistä sähkön kokonaishinnan kasvu johtuu?
Syitä etsittäessä on katsottava hinnan eri osia (katso kuva alempana).
Siirtohinnat
Siirtohinnat pysyivät aika lailla paikallaan vuosiin 2008–2009 asti, joskus ne jopa hieman laskivat. Vuonna 2009 tuli voimaan laki, joka velvoitti verkonhaltijoita asentamaan taloihin niin sanotut älykkäät sähkömittarit.
Mittareiden uusiminen maksoi joidenkin arvioiden mukaan 600–700 miljoonaa euroa, Energiaviraston johtaja Antti Paananen kertoo.
Vuonna 2005 Energiavirasto alkoi valvoa, paljonko siirtoyhtiö saa kerätä tuottoa. Vuoden 2008 lopussa kävi ilmi, että suurin osa yhtiöistä oli alittanut sallitun tuoton.
Sen jäljiltä moni yhtiö todennäköisesti päätteli voivansa korottaa maksuja ja omia tuottoprosenttejaan.
Siirtohinnat nousivat vuoteen 2013 asti ja pysyivät sen jälkeen tasaisina, ja noin vuodesta 2015 lähtien hinnat nousivat selvästi. Paananen sanoo, että loppuvuonna 2013 voimaan tullut laki toimitusvarmuuden parantamisesta on lisännyt sittemmin investointeja ja näkyy siirtomaksuissa.
Energiaviraston määrittämä tuottotaso on ollut loivassa laskussa vuodesta 2016 lähtien. Tänä vuonna pääoman tuottoprosentti voi olla enintään 6,2 prosenttia.
Energiavirasto vahvistaa etukäteen tietylle ajanjaksolle laskentamenetelmän sille, millaista tuottoa yhtiö voi ottaa toiminnastaan. Tuotto voi olla sidottu esimerkiksi velkakirjakorkoon.
– Tietysti yhtiö voi erilaisia konsernijärjestelyitä tehdä tilinpidossa, mutta valvontamallissamme tilipäätösjärjestelyt puretaan ja kaikki yhtiöt pannaan samalle viivalle, Paananen sanoo.
– Sillä lailla ei pysty kikkailemaan, että omistaja ottaisi vaikka korkeakorkoista lainaa, ja saada siitä hyötyä meidän valvontamallissamme. On sitten verolainsäädännön kysymys, onko tulos se aidosti oikea, josta verot maksetaan.
Siirtomaksujen kallistumista moni pitää merkkinä yhtiöiden ahneudesta, ja erityisesti ulkomaalaisomistuksessa oleva Caruna joutui tikun nokkaan roimien korotustensa takia. Myös sen verosuunnittelua on arvosteltu.
Energian hinta
Energian hinta sahailee vuosittain monien tekijöiden vuoksi. Suhdannesyklit vaikuttavat kysynnän kautta hintaan. Hinnassa näkyvät melko nopeasti myös sääolot, kuten kuivuuden vaikutus vesitilanteeseen ja kylmyys.
Myös uusiutuvien energiamuotojen tulo pohjoismaisille sähkömarkkinoille näkyy hinnoissa. Vuoden 2000 tienoilla hinta nousi melko tasaisesti, kun fossiilisten polttoaineiden hinnat nousivat.
Euroopan unionin päästökauppa on vaikuttanut sähkön hintaan vuodesta 2005 lähtien. Ne vaikuttavat fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön kustannuksiin, joten se on nostanut sähkön hintaa tukkumarkkinoilla.
Verot
Vuodesta 1997 lähtien kuluttaja on maksanut yleistä sähköveroa, kun sitä ennen vero oli sidottu sähkön tuotantomuotoon. Vuosina 2003 ja 2008 veroa hiukan korotettiin.
Vuoden 2011 alussa veroon tuli iso korotus, kun se kaksinkertaistui ison energiaverouudistuksen yhteydessä reilusta sentistä noin kahteen senttiin. Korotus näkyy selvänä hyppäyksenä kokonaishinnassa.
Myös 2014 ja 2015 tuli korotuksia.
Jos kuva ei näy, katso se täältä.
Onko sähkö Suomessa kallista?
Muihin Euroopan maihin verrattuna sähkö ei ole kallista, mutta sähkön hinta on noussut yleistä hintakehitystä vauhdikkaammin. Sähkö on kallistunut reippaasti, ja se nostaa suomalaisten muutoinkin suuria asumisen kuluja sekä Euroopan että Pohjoismaiden vertailussa.
Sähkön hinta määräytyy päivittäin sähköpörssissä käytävässä spot-huutokaupassa Nord Poolissa.
Sähkön hinta on Suomessa vuoden 2017 vertailutiedoilla suunnilleen samanhintaista kuin Norjassa. Ruotsissa hinnat ovat verojen takia hiukan korkeampia.
Tanska on oma lukunsa, sillä siellä maksetaan sähköstä noin 30 senttiä kilowattitunnilta korkeiden verojen takia.
Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on hieman keskiarvon alapuolella. Halvinta sähköä maksetaan itäisessä Euroopassa, jossa sähkön hinta on paikoin yhä säänneltyä.
