Oma raha

Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

Julkaistu:

Keskituloisista yhä suurempi osa asuu nykyisin vuokralla. Aiemmin vuokralla ovat asuneet lähinnä pienituloiset suomalaiset. Pellervon taloustutkimuksen raportissa pohditaan, onko keskituloisten vuokra-asumisessa kyse pakosta vai omasta valinnasta.
Viime kesänä 47-vuotias Katariina Kääpä teki poikkeuksellisen päätöksen. Kääpä myi omistusasuntonsa ja muutti vuokralle.

Eikä siinä kaikki. Uusi koti oli 20-neliöinen yksiö Helsingin Etelä-Haagassa. Vanha koti taas oli ollut 53-neliöinen puutalo Hyvinkäällä.

– Viimeiset puolitoista vuotta olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa. Olohuoneessa tuskin vietin aikaa ollenkaan, Kääpä kertoo.

– Hyvinkään kodissa oli yksinkertaisesti liikaa neliöitä minulle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Näin päättyi viimeiset viisitoista vuotta kestänyt omistusasuminen. Sinä aikana Kääpä tosin oli ehtinyt asua viidessä eri osoitteessa, joten muuttaminen sinänsä oli hänelle aivan normaalia.

– Olen liikkuvainen luonne. Muuttaminen on jotenkin minun veressä, kaipaan vaihtelua, hän sanoo.

Tällaiselle luonteelle vuokralla asuminen sopii hyvin. Jos tekee mieli muuttaa, voi etsiä uuden vuokra-asunnon ja irtisanoa vanhan sopimuksen. Ostamisesta ja myymisestä ei tarvitse huolehtia.

– Minun nyt vain ei ole järkevää asua omistusasunnossa. Vuokralla asuminen sopii elämäntyylilleni paremmin, Kääpä sanoo.

Keskituloiset vuokralaiset

Katariina Kääpä asuu siis vuokralla omasta tahdostaan.


Tällaisen valinnan tehneitä ihmisiä on todennäköisesti Suomessa muitakin. Mutta mikä on heidän osuutensa kaikista vuokralla asuvista suomalaisista?

Muun muassa tätä kysymystä pyöritellään Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tammikuussa julkaisemassa asuntomarkkinaennusteessa.

Kysymys liittyy osaltaan siihen, että keskituloisista yhä suurempi osa asuu nykyisin vuokralla. Aiemmin vuokralla ovat asuneet lähinnä pienituloiset suomalaiset.

Näin ollen kiinnostavaa on, asuvatko keskituloiset vuokralla pakon sanelemina vai omasta valinnastaan.

Siirtymistä omistusasumisesta vuokralle selittävät monet tekijät

PTT:n ekonomistin Lauri Vuoren mukaan keskituloisten siirtymää omistusasumisesta vuokra-asumiseen selittävät niin taloudellinen pakko kuin henkilökohtaiset valinnat.

– Etenkin Helsingissä vuokra-asumisen taustalla saattavat vaikuttaa taloudelliset syyt. Asuntojen hinnat ovat niin korkealla, että vuokra-asuminen tuntuu omistusasumista houkuttelevammalta vaihtoehdolta jopa hyvätuloisista.

Pakon sanelemaa vuokra-asumista voivat selittää myös työmarkkinat, Vuori pohtii.

– Luotonsaanti voi olla haastavaa tai asuntolainan ehdot tiukat, jos ihminen ei ole vakituisessa työsuhteessa.

Lisäksi työelämä on epävarmempaa kuin ennen. Työn perässä muuttaminen on alati yleistynyt.

– Jos ihminen tietää, että työtä riittää jossakin kaupungissa vain joksikin aikaa, hän pysyttelee vuokralla. Omistusasunto hidastaisi työn perässä muuttamista, koska sen myyminen veisi kuitenkin oman aikansa, Vuori sanoo.

Ne ihmiset, joiden kohdalla vuokralla asuminen perustuu omaan valintaan, arvostavat asumismuodon joustavaa luonnetta.

– Vuokralaisuuteen liittyy tiettyä vapautta. Asunnon sijaan rahat voi sijoittaa johonkin muuhun. Jotkut esimerkiksi perustavat säästämisestä sen sijaan, että maksaisivat palkastaan asuntolainan lyhennyksiä.

”Vuokralainen voi keskittyä asumiseen”

Juurikin joustavuus sai Katariina Käävän muuttamaan vuokralle.

– Vuokralla asuminen on tuonut elämään tiettyä huolettomuutta. Toki vuokra-asunnostakin on pidettävä huolta, mutta se on erilaista huolenpitoa kuin omistusasunnon kanssa, Kääpä sanoo.


Huolettomuutta on sekin, että vuokralainen voi unohtaa niin asunnon arvoon kuin myyntiin liittyvät rasitteet.

Ei tarvitse miettiä, saako asunnosta myyntivoittoa tai edes omiaan takaisin. Ei joudu painiskelemaan myymättömän asunnon kanssa, jos ostajaa ei löydy.

– Vuokralainen voi keskittyä asumiseen, Kääpä kiteyttää.

Kahden kerroksen väkeä

Omistusasumista on perinteisesti pidetty varmana tapana kasvattaa kotitalouden varallisuutta Suomessa.

Tämä ajattelutapa paistaa läpi suomalaisten varallisuutta esittelevistä tilastoista: oma asunto on keskivertosuomalaisen merkittävin varallisuuserä.

Asunnon hankintaan niin ikään ovat Suomessa kannustaneet lainakorkojen vähentämismahdollisuus ja verottomat myyntivoitot sekä asuntotulon verottomuus.

Kun taas tarkastelee eroja omistusasujien ja vuokralaisten varallisuudessa, voi heidän todeta olevan kahden kerroksen väkeä.

Vuonna 2016 velattomien omistusasujien nettovarallisuuden mediaani oli lähes 250 000 euroa ja asuntovelallisten hieman yli 100 000 euroa. Vuokralla asuvien nettovarallisuuden mediaani puolestaan oli hieman alle 2 500 euroa.

Nämä erot tuskin ovat hetkeen tasoittumassa.

PTT:n raportin mukaan vapaarahoitteiset vuokrat ovat nousseet tällä vuosikymmenellä selvästi asuntojen hintoja ja muita kuluttajahintoja nopeammin. Samalla vuokrien osuus käytettävissä oleviin tuloihin nähden on kasvanut tuntuvasti.

PTT arvioikin – kehityksen jatkuessa tällaisena – ettei vuokralaisten tulojen kasvu kohta enää riitä kattamaan vuokrien nousua.

Tulevaisuus näyttää jatkuuko vuokralaisuus

Katariina Kääpä ei osaa sanoa, pysytteleekö hän vuokralaisena lopun ikäänsä.

Hän seurustelee Tanskassa asuvan miehen kanssa. He eivät ole toistaiseksi päättäneet, kumpiko muuttaa kumman luokse, jos ylipäätään muuttaa.

– Oma elämäntilanteeni on tällä hetkellä monella tapaa avoin. Niinpä vuokra-asuminen tuntuu nyt kaikista luontevimmalta.

Katariina Käävän asumisjärjestelyistä on kertonut aiemmin Helsingin Sanomat.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sähkön kulutus 1,58 euroa ja siirto 93,77 euroa – ”Voisiko mummonmökin laittaa ’pitoon’, kuten autot?”

    2. 2

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    3. 3

      Näin yksityinen sairaalakäynti maksatetaan julkisella – HUSin uusi johtaja arvostelee veivausta Apteekkarilehdessä

    4. 4

      Chanthana kyllästyi ”väärin kokattuun” thairuokaan ja siksi Perttikin, 66, paiskii nyt töitä 100 tuntia viikossa

    5. 5

      Valtio vauhdittaa suuria ratahankkeita Nesteen osakkeilla

    6. 6

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    7. 7

      Suomalaiskeksintö karvojen puhdistamiseksi sai patentin

    8. 8

      Savonlinja irtisanoo 55 kuljettajaa ja 19 toimihenkilöä – kaukoliikenteen tulevaisuus selviää vuoden kuluessa

    9. 9

      Nikkelin hinnan lasku painoi Terrafamen tappiolle loppuvuonna

    10. 10

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Chanthana kyllästyi ”väärin kokattuun” thairuokaan ja siksi Perttikin, 66, paiskii nyt töitä 100 tuntia viikossa

    2. 2

      Savonlinja irtisanoo 55 kuljettajaa ja 19 toimihenkilöä – kaukoliikenteen tulevaisuus selviää vuoden kuluessa

    3. 3

      Suomalaiskeksintö karvojen puhdistamiseksi sai patentin

    4. 4

      Näin yksityinen sairaalakäynti maksatetaan julkisella – HUSin uusi johtaja arvostelee veivausta Apteekkarilehdessä

    5. 5

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    6. 6

      Sähkön kulutus 1,58 euroa ja siirto 93,77 euroa – ”Voisiko mummonmökin laittaa ’pitoon’, kuten autot?”

    7. 7

      Kaisa Hietalan lähtö yllätti – miksi Nesteen ”pelastaja” joutui lähtemään?

    8. 8

      Hoivayhtiöiden voittoja halutaan nyt kilvan rajoittaa – se voi kaatua näihin ongelmiin

    9. 9

      Lonkeroiden ja nelosoluiden myynti paisui – alkoholin kulutus kasvoi vain vähän

    10. 10

      Kommentti: Pikavippialan uusin tulokas on poikkeuksellisen hävytön – tällä menolla velkaa on koko suvulla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Töölöläinen taloyhtiö päätti muuttaa ullakon asunnoiksi – hyvä diili muuttuikin painajaiseksi

    3. 3

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    4. 4

      Lidlin jauhelihassa taas salmonellaepäily – keskeyttää yhteistyön lihatalon kanssa

    5. 5

      Joronjälkeä myyvä Auvo, 63, tekee hotellissaan kaiken yksin – ”Heittelen yläpystyyn mummoja, jotka haluavat tanssia”

    6. 6

      Huoltomies nukkui pommiin, kieltäytyi töistä, törmäsi liikenteenjakajaan ja aiheutti vesivahingon – miten kävi potkujen?

    7. 7

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    8. 8

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...”

    9. 9

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    10. 10

      Yrittäjä vaati 400 000 euroa sopimuksen rikkomisesta – sai 500 euroa liikennemerkistä

    11. Näytä lisää