Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!” - Oma raha - Ilta-Sanomat

Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

Tuusulalaisella Jukka Ollikainen on asentanut katolleen aurinkopaneelit. Talossa on takka ja ilmalämpöpumppu, jotka ylläpitävät peruslämpöä ja kosteissa tiloissa aina päällä oleva lattialämmitys.

Julkaistu: 15.1.2019 9:03

Kesän ennätyshelteiden hintaa maksettiin sähkölaskuissa. Sähköenergia kallistui roimasti viime vuonna.

Viime vuosi päättyi hurjaan sähköenergian nousuun. Tilastot osoittavat, että sähkön hinta pomppasi yhtä rajusti viimeksi kymmenen vuotta sitten. (Katso taulukot alempana.)

Tuusulalainen Jukka Ollikainen näkee tilanteessa myönteisen puolenkin. Pari vuotta sitten hän asensi 120 neliön omakotitaloonsa aurinkopaneelit.

Taloussanomat haastatteli Ollikaista vuosi takaperin, jolloin Ollikainen kertoi aurinkopaneelien tuomista säästöistä.

– Näen sen siten, että minulla ei hinta nouse! Toki käytön osalta nousee tietysti, mutta samalla se lyhentää takaisinmaksua investoinnilleni. Mitä kalliimpi sähkönhinta, sitä nopeammin laite maksaa itsensä takaisin, Ollikainen heittää.

Jos ylläoleva grafiikka ei näy, voit katsoa sen tästä linkistä.

”Nousu on kova”

Energiaviraston tiistaina julkistaman vuositilaston mukaan sähkölämmittäjän lasku kallistui keskimäärin noin 260 euroa. Kaikkiaan kotitaloudet maksavat sähköstään noin 85 euroa vuoden takaista enemmän.

Sähköenergian hinnat nousivat huomattavasti siirtohintoja enemmän. Kotitalouksien toimitusvelvollisuushinnat nousivat 17,5 prosenttia, kun taas siirtohinnat 4,9 prosenttia.

Toimitusvelvollisuushinta tarkoittaa hintaa, jota kuluttaja ei ole kilpailuttanut.

Sähkölämmittäjälle sähköenergia kallistui 18,6 prosenttia ja sähkönsiirto 3,8 prosenttia. Viimeksi vastaavia korotuksia on ollut kymmenen vuotta sitten.

Sähkölaskun kokonaissumma nousi yli kymmenen prosenttia.

– Nousu on todella kova, noin korkea se ei ainakaan viime vuosina ole ollut, johtaja Antti Paananen Energiavirastosta sanoi.

35 verkkoyhtiötä nosti hintoja

Viime vuonna 35 sähköverkkoyhtiötä nosti siirtohintoja. Korotukset olivat keskimäärin seitsemän prosenttia.

Fortumin kulutukseen sidottu energiamaksu nousi vuoden aikana neljä kertaa 6,58 sentistä 8,48 senttiin kilowattitunnilta. Tammikuussa hinta nousi 8,68 senttiin. Vuodessa nousua oli 22,4 prosenttia.

Sähkönsiirtoyhtiöistä puolestaan Carunan asiakkailla taksa nousi 6,5 prosenttia ja Elenialla keskimäärin 6,1 prosenttia kesällä.

Ollikaisen aurinkosähköjärjestelmä on tavallista järeämpi. Paneeleita oli alun perin 20 kappaletta, ja sitten Ollikainen hankki vielä yhdeksän lisää.

Niiden tuotto lyhentää investointia noin 400–500 euron vuosivauhtia.

Ollikainen maksoi sähköstään neljä senttiä kilowattitunnilta ja siirrosta 4,8 senttiä. Vuonna 2017 hän maksoi sähköstä 1 992 euroa ja viime vuonna 1 504 euroa. Säästöä kertyi neljäkymppiä, eli Ollikaisella sähkökulut pysyivät kurissa hintojen noususta huolimatta.

Alla olevat taulukot (ensimmäinen taulukko 20 paneelilla, jälkimmäinen 29 paneelilla) osoittavat, paljonko aurinkosähköä kertyi.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Miksi hinnat nousivat?

Sähköenergian tukkuhinnat nostivat sähkölaskuja. Suomen aluehinta oli jopa 41 prosenttia aiempaa vuotta korkeampi.

Tukkuhintaa nosti viime kesänä lomailijoita ilahduttanut helle, jonka laskua maksetaan nyt kirjaimellisesti.

– Alkuvuonna pohjoismainen vesitilanne oli vielä keskiarvotasolla. Kesä–heinäkuusta kuivuus alkoi näkyä ja vesivarastot alenivat selvästi. Vesivoiman saatavuus oli esimerkiksi elo–syyskuussa 80 terawattituntia, kun 2017 vesivarannoissa oli sata terawattituntia sähköä, Paananen kertoo.

Vesitilanteen lisäksi EU:n päästöoikeuden hinta nousi vuoden aikana kahdeksasta eurosta ennätyskorkealle yli 20 euroon. Lokakuussa käväistiin jopa 25 eurossa. Myös kivihiili ja maakaasu kallistuivat.

Patterit kylminä

Ollikaisen perheen vuotuinen sähköntarve on noin 15 000–16 000 kilowattituntia, mikä on tyypillinen 100–150-neliöiselle suorasähkölämmitteiselle omakotitalolle.

Ollikainen myöntää, että arjen energiasäästöjä voisi talossa vielä tehdä.

– Sen olen tehnyt, että patterit eivät ole olleet päällä viime vuosina ellei pakkanen kiristy lähemmäs 30 astetta.

Ollikaisella on takka ja ilmalämpöpumppu, jotka ylläpitävät peruslämpöä ja kosteissa tiloissa aina päällä oleva lattialämmitys.

Takka tosin on vanhassa yksikerroksisessa 120 neliön tiilitalossa sijoitettu nykytoiveiden vastaisesti hölmöön paikkaan, takkahuoneeseen, ”väärälle puolelle taloa”.

– Makuuhuoneessa voi lämpötila olla vain 17 astetta, mutta ei siellä niin lämmintä tarvitsekaan olla, hän sanoo.

Ollikainen lämmittää takkaansa hyvällä omallatunnolla, vaikka tulisijojen päästöt puhuttavat.

– Riippuu siitä, miten takkaa käyttää. Onhan puu uusiutuvaa energiaa, ja metsässä kasvaa paljon roskapuuta. Takan pitää olla sellainen, että se polttaa oikein. Ja puun pitää olla kuivaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?