Aila, 56, sai Suomen valtiolta 560 €/kk kahden vuoden ajan: ”Tuntui, että kerrankin asiat etenevät” - Oma raha - Ilta-Sanomat

Aila, 56, sai Suomen valtiolta 560 €/kk kahden vuoden ajan: ”Tuntui, että kerrankin asiat etenevät”

Julkaistu: 28.12.2018 6:50

Viimeinen erä perustuloa maksettiin joulukuun alussa. Kolme kokeilussa mukana ollutta kertoo, miten perustulo vaikutti heidän elämäänsä.

Kaksi vuotta kestänyttä perustulokokeilua loppuu vuoden lopussa. Joulukuun alussa 2 000 suomalaista, jotka ovat olleet kokeilussa mukana, saivat viimeisen kerran valtion maksamaa 560 euron perustuloa tililleen.

Taloussanomat on haastatellut useita kokeiluun valittuja suomalaisia tammikuusta 2017 lähtien.

Heistä kolme arvioi nyt kokeilun sujumista omakohtaisesti ja kertoo, millaisia ajatuksia kokeilun päättyminen heissä herättää.

Huojennus, mukava lisä ja rohkaisu

Kun tamperelainen Aila Jeskanen, 56, sai tietää tulleensa valituksi perustulokokeiluun, hän tunsi ennen kaikkea huojennusta.

Jeskanen oli työskennellyt aiemmin niin matkailualalla kuin siivoojana, mutta joutunut jättämään työt terveyssyistä vuonna 2009.

Työttömänä aika oli kulunut paitsi työnhaussa myös paperisodassa Kelan ja te-toimiston kanssa. Tämä ruljanssi rauhoittui huomattavasti, kun perustulokokeilu alkoi, Jeskanen kertoo.

– Kokeilun aikana minun ei ole tarvinnut käyttää aikaani lomakkeiden täyttämiseen, vaan olen voinut keskittyä täysipainoisesti työnhakuun, Jeskanen kertoo.

–Minun menoihin se on riittänyt. Ei sillä toki elokuvalippuja osteta tai uusia harrastuksia aloiteta, mutta välttämättömät menot rahalla kyllä saa katettua, Aili Jeskanen toteaa.

– Perustulon ansiosta myös asemani työnhaussa lienee ollut parempi kuin niiden, jotka vuoden 2018 alusta ovat joutuneet täyttämään aktiivimallin ehtoja samalla, kun ovat yrittäneet työllistyä.

Mikkelissä asuvan Veera Lintusen, 31, pärjäämistä perustulo aluksi jopa hankaloitti.

Tammikuussa 2017 Lintunen oli työtön, ja niinpä perustulo vähennettiin peruspäivärahasta.

Omavastuupäivien ja Kela-vähennyksen jälkeen rahaa jäi käteen noin 40 euroa. Kuusivuotiaan lapsen äidin täytyi turvautua toimeentulotukeen.

Tilanne helpottui nopeasti, kun Lintunen sai töitä. Nykyisin hän työskentelee vakituisessa työssä lähihoitajana.

– Työllistymisen jälkeen perustulo on ollut mukava lisä palkkaan. Sillä on saanut laskut maksettua ja välttämättömät ostokset tehtyä. Jotain ehkä on jäänyt myös säästöön, Lintunen sanoo.

Jarkko Karhuselle, 47, pääsy perustulokokeiluun toimi rohkaisuna.

Oululainen tietojenkäsittelyn tradenomi oli työskennellyt aiemmin Nokian alihankkijana, mutta kokeilun myötä hän päätti tehdä jotakin aivan muuta.

Karhunen perusti oman yrityksen, verkossa toimivan suklaapuodin, joka myy pientuottajien valmistamia suklaatuotteita.

– Tuskin minä olisin Laatusuklaata perustanut, ellen olisi päässyt perustulokokeiluun. Ilman tällaista tasaista ja vakaata perusturvaa yrityksen perustaminen olisi ollut turhan iso riski minulle.

Maksettiinko perustuloa riittävästi?

Perustulokokeilua on arvosteltu julkisuudessa etenkin maksetun perustulon määrästä. Sitä on pidetty aivan liian pienenä, jotta perustulo todella toimisi tarkoituksenmukaisella tavalla.

Mutta mitä kokeilussa mukana olleet itse ovat mieltä rahan riittävyydestä?

– Minun menoihin se on riittänyt. Ei sillä toki elokuvalippuja osteta tai uusia harrastuksia aloiteta, mutta välttämättömät menot rahalla kyllä saa katettua, Aili Jeskanen toteaa.

Samoilla linjoilla on Veera Lintunen.

– Lähihoitajan palkan päälle 560 euroa on ollut juuri sopiva bonus. Minulle raha on antanut tietynlaisen mielenrauhan, kun olen tiennyt, että sen avulla varmasti selviydyn menoista aina seuraavaan tilipäivään saakka.

Jarkko Karhuselta perustulo leikkasi työmarkkinatukeen sisältyneet lapsikorotukset pois. Näin ollen hänen toimeentulonsa itse asiassa hiukan laski kokeilun alussa.

– En erityisemmin ole missään kohtaa pysähtynyt miettimään perustulon määrää. Olen oikeastaan ajatellut koko ajan niin, että ilman perustuloa minulla ei olisi tätä yritystä, Karhunen sanoo.

Kela vetäytyi sivustaseuraajan rooliin

Perustulokokeilun käynnistyttyä niin suomalaiset kuin ulkomaiset mediat riensivät aktiivisesti seuraamaan kokeiluun valittujen ihmisten elämää.

Aila Jeskanen ja Jarkko Karhunen esimerkiksi pääsivät kertomaan kokeilusta dokumenttiin, joka esitettiin Saksan televisiossa tammikuussa 2018.

–Ilman tällaista tasaista ja vakaata perusturvaa yrityksen perustaminen olisi ollut turhan iso riski minulle, Jarkko Karhunen sanoo.

Perustulokokeilua ohjaava Kela sen sijaan ei ole pitänyt kokeilun osanottajiin liiemmin yhteyttä.

Jeskasta ja Lintusta tämä on hetkittäin jopa kummastuttanut. He kertovat, että kokeilussa mukana oleminen on tuntunut median huomiota lukuun ottamatta tietyllä tapaa “yksinäiseltä”.

– Koko aikana Kela on ollut minuun yhteydessä vain pari kertaa. Ensin ilmoittamalla, että minut on valittu kokeiluun. Ja sitten marraskuussa sain kirjeen, jossa Kela kertoi kokeilun päättymisestä, Jeskanen sanoo.

Lisäksi aivan hiljattain Jeskanen sai myös puhelinsoiton Kelan työntekijältä. Kyse oli perustuloa koskevasta tutkimushaastattelusta.

– Se oli paikoitellen aika erikoinen juttutuokio. Ei se perustuloon paljoakaan liittynyt. Minulta kysyttiin muun muassa, että aionko äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Myös Lintunen sai samanlaisen puhelinsoiton.

– Olihan se haastattelu hieman hämmentävä. En ihan ymmärtänyt, mitä sillä haettiin takaa, kun haastattelija kysyi, aionko äänestää vaaleissa.

Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö selittää, ettei Kelan haastattelun tarkoitus ollut käsitellä yksinomaan vain perustuloa, vaan selvittää perustulokokeilussa olleiden hyvinvointia yleisemmin.

– Tutkimushaastattelun kysymykset aseteltiin niin, että kysely olisi vertailukelpoinen vastaavien, ihmisten hyvinvointia selvittäneiden tutkimusten kanssa. Jos siinä olisi kysytty vain perustulosta, tulosten vertailu olisi käynyt hankalaksi.

Jarkko Karhusta Kelan pysyminen taka-alalla sen sijaan ei ole häirinnyt lainkaan.

– Yksi kokeilun parhaita puolia on ehdottomasti ollut se, ettei minun ole tarvinnut kertaakaan olla yhteydessä näihin tahoihin, jotka normaalisti valvovat sitä, miten etenen työnhaussa ja mihin etuuksiin olen oikeutettu.

Elämää perustulon jälkeen

Kolmikosta Lintunen on ainoa, jonka tilanne ei juurikaan muutu, kun perustulokokeilu päättyy.

– Minulla on vakityö ja säännölliset kuukausitulot, joten tavallaan se palkan päälle maksettu lisä vain poistuu. Ajatukseni ovat oikeastaan niissä ihmisissä, jotka eivät ole kokeilun aikana saaneet työtä.

Jeskanen toteaa, ettei paluu “normaaliin” mieltä ylennä. Hän kertoo olleensa perustulokokeilun ohella työllistämiskokeilussa, jota myös ollaan nyt lopettelemassa.

– Työllistämiskokeilu oli yhtä loistava kokeilu kuin perustulo. Ja juuri nämä hankkeet hallitus sitten päättää lopettaa.

– Edelliset kaksi vuotta tuntui, että kerrankin asiat etenevät, kun minua ei vain heitellä luukulta toiselle ja saatan viimein jopa löytää työtäkin.

Karhunen puolestaan pohtii yrityksensä kohtaloa. Suklaakauppa käy joulusesongin alla, mutta keväästä kesään on hiljaista aikaa.

– Perustulo motivoi minut perustamaan Laatusuklaan. En ole vielä päättänyt, mitä ensi vuonna teen, mutta turvaverkon meneminen uusiksi voi asettaa haasteita yritystoiminnan jatkamiselle.

Perustulokokeilun tulosten puntarointi jatkuu kuitenkin aina vuoteen 2020 asti. Todennäköisesti perustulo pulpahtaa pintaan myös poliittisessa keskustelussa keväällä eduskuntavaalien alla.

Syynä tähän on se, ettei pääministeri Juha Sipilän (kesk) johtama hallitus ollut halukas jatkamaan kokeilua kahta vuotta pidemmälle.

Seuraavan hallituksen mielenkiintoa perustuloa kohtaan taas voi tällä haavaa vain arvailla.

Kun kokoomus ja Sdp julkistivat huhtikuussa 2018 omat mallinsa sosiaaliturvasta, perustuloa ei niihin oltu sisällytetty.

Muista puolueista perustulokokeilun jatkamista ovat puoltaneet lähinnä vasemmistoliitto ja vihreät.

Varmaa kuitenkin on, että nyt päättyvää kokeilua puntaroidaan vielä pitkään.

Kela on esimerkiksi parhaillaan valmistelemassa raporttia, joka tarkastelee kokeilun tuloksia niin tieteellisen tutkimuksen kuin kokeilussa mukana olleiden haastattelujen pohjalta.

Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö arvioi, että raportin ensimmäinen osa ilmestyy aikaisintaan maaliskuussa 2019.

– Ensimmäinen osa sisältää katsauksen vuoteen 2017. Vuotta 2018 koskevaa osuutta päästään viimeistelemään sitten, kun verotustiedot tältä vuodelta valmistuvat.

Ylikännön mukaan perustulokokeilua esittelevä loppuraportti puolestaan ilmestyy vuoden 2020 alkupuolella.

– Tämä on pitkällinen työ, että kaikki aineisto saadaan käytyä läpi, jäsennettyä tutkimukseksi ja julkaistua, hän sanoo.

– Pitää myös muistaa, että Kelan saatua työnsä valmiiksi perustulokokeilun käsittely jatkuu vielä erikseen sosiaali- ja terveysministeriössä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?