Vaimo kieltäytyi avioehdosta ja saa yli 200 000 euroa – miehen omaisuus jakoon jo toistamiseen - Oma raha - Ilta-Sanomat

Vaimo kieltäytyi avioehdosta ja saa yli 200 000 euroa – miehen omaisuus jakoon jo toistamiseen

Ison maa- ja metsäomaisuuden omistavan miehen omaisuus menee käräjäoikeuden päätöksen mukaan jakoon jo toistamiseen. Entinen vaimo ei olisi suostunut yhteiseloon, jos avioehto olisi solmittu.

Avioeron myötä tila jouduttiin pilkkomaan.­

20.11.2018 7:35

Yli 70 hehtaarin sukutila menee jakoon, koska vaimo ei suostunut miehensä toivomaan avioehtoon.

Osapuolet solmivat avioliiton yli 50-vuotiaina ja yhteinen taival kesti runsaat 13 vuotta, kunnes se päättyi eroon.

Pesänjakajan esitystä vastustanut mies hävisi entistä vaimoaan vastaan nostamansa kanteen Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa. Oikeuden ratkaisun mukaan puolet varallisuudesta kuuluu entiselle vaimolle.

Pesän varallisuus on noin 550 000 euroa.

Vaimo vastusti avioehtoa jo ennen liiton solmimista, eikä hän olisi edes suostunut yhteiseloon, jos sellainen olisi tehty.

Vaimo toi oman työpanoksensa maatilalle, vaikka miehen mukaan hän alusta lähtien oli tavoitellut vain tilan omaisuutta ja avioliiton solmimisen taustalla olivat taloudelliset syyt.

Miehellä oli hyvä syy vaatia avioehtoa, sillä hänen edellinen liittonsa oli päättynyt ja omaisuus oli jo kerran tasattu. Hän joutui maksamaan ensimmäiselle vaimolleen yli 400 000 markkaa tasinkoa, jonka hän rahoitti pankkilainalla ja metsänmyynnillä.

Pariskunta asui ennen liittoa jonkin aikaa avoparina. Vaimo jätti entisen ammattinsa töiden vähentyessä ja osallistui tilan töihin. Hän teki muun muassa kaikki tilan paperityöt.

Uusi vaimo tuli taloon, kun isännällä oli vielä pankkilainaa maksettavana edellisen liiton tasingonmaksusta.

Mies toivoi, että vaimo olisi osallistunut enemmän tilan fyysisiin töihin.

Yhteistä elämää oli ajateltu myös työvuosien jälkeen. Vaimon nimiin ostettiin kaupunkiasunto, koska kaikki muu omaisuus oli miehen nimissä. Asunto hankittiin pankkilainalla, ja vakuutena oli miehen maaomaisuutta.

Pariskunta teki myös hallintaoikeustestamentin. Miehen mukaan vaimo oli johdatellut hänet tekemään sen.

225 000 euroa maksettavaksi

Koska pariskunnan omaisuudenjaosta ei syntynyt yhteistä näkemystä, tarvittiin pesänjakajan ositusesitys.

Mies vastusti esitystä, koska se olisi merkinnyt omaisuuden pilkkomista. Vaimon tärkein varallisuus oli asunto, jota rasitti yli 120 000 euron velka. Varallisuuden arvoksi jäi runsaat 47 000 euroa.

Miehen varallisuus koostui neljästä maa- ja metsätilasta. Velkoja isännällä ei ollut. Tilojen ja muun varallisuuden arvoksi pesänjakaja sai runsaat 500 000 euroa.

Osapuolten avio-oikeuden säästöksi tuli yhteensä lähes 550 000 euroa. Summasta kumpikin puoliso saisi jakoesityksen mukaan puolet.

Koska vaimon oman varallisuuden määrä on vähäinen, joutuu mies maksamaan hänelle tasinkona noin 225 000 euroa. Osa sukutilan maista siirtyisi jakoesityksen perusteella entiselle vaimolle ja osan mies maksaisi rahana.

Mies: Ex-vaimo vaurastuu vain avioliiton takia

Mies oli tyytymätön pesänjakajan esitykseen, vaati sovittelua ja muutoksia nostamallaan kanteella.

Miehen mukaan hänen entinen vaimonsa saa perusteetonta taloudellista etua hänen kustannuksellaan, jos pesänjakajan esitystä ei sovitella. Miehen mielestä vaimo vaurastuu pelkästään avioliiton takia.

Mies perusteli vaatimustaan muun muassa avioliiton lyhyydellä, vaimon vähäisellä työpanoksella tilan hyväksi ja vaimon vaatimattomalla omaisuudella ennen liittoa. Miehen mukana vaimon toiminta ei kasvattanut tilan varallisuutta juuri lainkaan.

Vaimo vastusti kannetta. Hänen näkemyksensä oli, että taloudellisissa suhteissa ei ollut epätasapainoa ja hän teki tilalla paljon töitä. Vaimo muistutti lisäksi, että hän oli pistänyt omia säästöjään tilan hoitoon ja kone- ja kalustohankintoihin.

Avioliiton solmimisen taustalla yhtenä syynä oli vaimon mukaan se, että hän teki töitä ilman palkkaa, ja avioehdon solmiminen olisi ollut vastoin puolisoiden yhteistä tarkoitusta.

Vaimo totesi myös, että hänen oma varallisuutensa oli avioliiton aikana pikemmin vähentynyt kuin karttunut. Koska hän ei saanut palkkaa, jäi maatalouden osalta eläkekertymäkin vaatimattomaksi.

Oikeudessa kuullun todistajan mukaan vaimo osallistui päivittäin neljä tuntia tilan töihin. Yksi miehen todistajista ei ollut nähnyt vaimoa koskaan tilan töissä.

Oikeus: Ositus ei ole kohtuuton

Käräjäoikeus hylkäsi miehen nostaman kanteen. Ratkaisun mukaan puolisot osallistuivat tilan töihin omilla panoksillaan ja tekivät työtä perheen hyväksi. Miehen panos oli kuitenkin suurempi.

Oikeuden mukaan vaimo ei saa perusteetonta taloudellista etua osituksella eikä ositus ole miehen kannalta kohtuuton. Oikeus hyväksyi pesänjakajan esityksen vähäisin muutoksin.

Koska mies hävisi kanteensa hänen on maksettava kaikki jutun asianajokulut. Summa on noin 35 000 euroa. Käräjäoikeuden ratkaisu on toissa viikolta.

Mies ilmoitti tyytymättömyytensä käräjäoikeuden ratkaisuun ja juttu etenee Itä-Suomen hovioikeuteen.

Mitä mieltä olet avioehdosta? Ota kantaa kommenttikentässä jutun alla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?