”Pelkään, että asunto jää perikuntani murheeksi” – joillakin alueilla asuntoa on jo hyvin vaikea saada kaupaksi

Maaseudun kiinteistöt menettävät arvoaan, kun muuttoliike suuntautuu kasvukeskuksiin.

Paavo Leppänen on myynyt Pielaveden keskustassa olevaa 166 neliön kerrostaloasuntoaan jo kaksi ja puoli vuotta. Vain yksi ihminen on käynyt katsomassa asuntoa koko aikana.

5.11.2018 7:46

Pielaveden keskustassa torin laidalla on ruskeatiilinen pienkerrostalo.

Paavo Leppänen on myynyt talon yläkerrassa olevaa, 116-neliöistä asuinhuoneistoa jo kahden ja puolen vuoden ajan.

– Koko aikana tätä asuntoa on käynyt katsomassa vain yksi ihminen. Oletan, että hän oli liikkeellä silkasta uteliaisuudesta, Leppänen sanoo.

Eläkeläismies osti kerrostaloasunnon yli kymmenen vuotta sitten yhdessä vaimonsa kanssa. Nyt Leppänen on kuitenkin jäänyt leskeksi ja haikailee itselleen pienempää kotia.

– 116 neliötä on aivan liian paljon tilaa minulle. Lisäksi pelkään, että asunto jää perikuntani murheeksi, jos en saa sitä itse myydyksi.

Pielavesi sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa, noin 80 kilometrin ajomatkan päässä Kuopiosta. Pohjoiseen naapurikuntaan Iisalmeen matkaa on reilut 50 kilometriä.

Kyseessä on tyypillinen, harmaantuva ja haalistuva maaseutukunta. Presidentti Urho Kekkosen synnyinpaikkana tunnettu Pielavesi on tätä nykyä vajaan 4 600 asukkaan pikkukylä.

–Pelkään, että asunto jää perikuntani murheeksi, Paavo Leppänen sanoo.

Tällaiset paikat ovat asuntomarkkinoiden suvantoja. Ostajia ei liiku lähimaillakaan ja talot tönöttävät myytävinä vuoden päivät.

Omistajien on lopulta alennettava myyntihintaa niin, että taloon aikoinaan sijoitetusta rahasta jää heille käteen enää vain rahtunen.

Työn perässä kaupunkeihin

Uusista asunnoista noin yhdeksän kymmenestä rakennetaan suurimmille kaupunkiseuduille. Asuntomarkkinat ovat eloisimmat kasvukeskuksissa.

Kaupungistumisen tahti on siis kova. Tällä on vaikutusta asuntojen hintoihin seuduilla, jotka sijaitsevat syrjemmällä kasvukeskuksista. Maaseudun kiinteistöt menettävät arvoaan muuttoliikkeen suuntautuessa kaupunkeihin.

– Suurimmilla muuttotappioalueilla asuntojen arvonlasku vuositasolla on keskimäärin noin kolme prosenttia, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.

Kolme prosenttia kuvaa tilannetta yleisesti. Se on luku, joka muodostuu, kun tarkastellaan asuntojen arvonlaskua Kajaanin, Kouvolan ja Kotkan kaltaisissa kaupungeissa.

Suomen kiinteistönvälittäjäliiton toimitusjohtaja Jussi Mannerberg arvioikin, että todellisilla haja-asutusalueilla asuntojen arvosta saattaa pahimmillaan hävitä jopa kymmeniä prosentteja.

Lisäksi Suomessa on paikkoja, missä asunnon käyvän arvon määritteleminen on suorastaan mahdotonta. Tämä johtuu pitkälti siitä, että alueilla ei ole pitkään aikaan tehty yhtäkään asuntokauppaa.

– Kiinteistönvälittäjät arvioivat asunnon hinnan lähtökohtaisesti sen perusteella, mitä vastaavista asunnoista on samalla alueella yleensä maksettu, Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen sanoo.

– Jos toteutuneita kauppoja ei kuitenkaan ole hetkeen ollut, käypää arvoa voi vain arvailla.

Hinta kohdillaan, jos talo myydään kesäasuntona

Kiinteistönvälittäjä Sami Suvanto myy Outokummussa sinistä, rintamiestyyppistä omakotitaloa. Talo sijaitsee Kalatonjärven rannalla, noin kolmen kilometrin päästä kaupungin keskustasta. Hintapyyntö on 90 000 euroa.

– Talo on ollut kesästä asti myynnissä. Viime viikolla eräs eteläsuomalainen pariskunta kävi katsomassa sitä, Suvanto kertoo.

Pariskunta ei kuitenkaan ollut aikeissa muuttaa etelästä itään. Suvannon mukaan he kävivät katsomassa taloa kesämökki mielessään.

– Periaatteessa kesämökkinä talo kannattaisi myydäkin. Silloin myyntihinta olisi kohdillaan. Jos taloa markkinoi asuintalona, sen arvo on huomattavasti alempi.

Kiinteistönvälittäjä Sami Suvanto on myynyt kesästä asti Outokummun keskustan tuntumassa sijaitsevaa sinistä omakotitaloa. Suvannon mukaan omakotitalot käyvät Outokummussa kaupaksi vielä joten kuten, mutta asunto-osakkeitten myyminen onkin jo taitolaji.

Suvanto on yksi niistä joensuulaisista kiinteistönvälittäjistä, jotka välittävät asuntoja myös Joensuun lähialueen ulkopuolelta. Hänen mukaansa Pohjois-Karjalan kunnista Outokumpu ja Kitee ovat monen välittäjän silmissä toivottomia paikkoja.

– Kyllä Outokummussa omakotitalot menevät vielä joten kuten kaupaksi. Mutta asunto-osakkeitten myyminen onkin jo taitolaji. Viime viikolla pidin Outokummussa ensiesittelyn 60 neliön rivitalohuoneistossa, jonka hintapyyntö on 44 000 euroa, eikä kukaan tullut katsomaan sitä.

Salon kohtalo oli opetus

Asuntojen arvoon jollakin alueella vaikuttavat useat tekijät. Yksi keskeisimmistä tekijöistä on alueen työpaikkatilanne.

Lähihistorian kouriintuntuvin esimerkki asuntojen arvon kytköksestä työpaikkojen määrään on Salo.

Talon rakentamista Saloon saattoi pitää hyvänä sijoituksena Nokian huippuvuosina. Vuonna 2012 tilanne muuttui perinpohjaisesti, kun matkapuhelinvalmistaja päätti sulkea kaupunkiin aikoinaan perustamansa tehtaat.

Asuntojen hinnat romahtivat alle niiden alkuperäisten hankintahintojen. Asuntokauppa hyytyi lähes täysin.

– Salon kohtalo osoitti, miten elinkeinorakenteen äkillinen muutos voi romauttaa paitsi asuntomarkkinat myös kiinteistöjen arvot, Juhana Brotherus toteaa.

Brotheruksen mukaan Salosta on sittemmin otettu opiksi. Esimerkiksi Uudessakaupungissa, johon Valmet Automotiven tehdas on luonut kosolti työpaikkoja ja kasvua, rakentamisessa ei kuitenkaan ole tehty vastaavia ylilyöntejä valtavien omakotitalojen muodossa.

– Suomalaiset tuntuvat nykyisin ymmärtävän paremmin, että asuntojen arvon säilyminen jollakin alueella edellyttää laajaa ja vakaata elinkeinorakennetta, Brotherus sanoo.

Asunnon arvo vai käyttöarvo?

Tämän vuoden alussa Vuokraturvan verkkosivuilla julkaistiin yhtiön toimitusjohtajan Timo Metsolan kannanotto, jossa ehdotettiin maksettavaksi ”romutuspalkkiota” ihmisille, jotka ovat asuntoloukussa maaseudulla.

Teksti liittyi presidentti Sauli Niinistön Ylen vaalitentissä esittämään ajatukseen, että taantuvilla seuduilla asuntojen arvon laskusta kärsiviä voitaisiin tukea rahallisesti.

– Jos hyväksyisimme sen, että toivottomimmat tapaukset asuntomarkkinoilta purettaisiin ja valtio osallistuisi vaikeaan päätökseen maksamalla romutuspalkkion, se tervehdyttäisi asuntomarkkinoita ratkaisevasti koko valtakunnan tasolla, Vuokraturvan kannanotossa kirjoitettiin.

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa, ettei maaseudun asuntomarkkinoita pidä ajatella yksituumaisesti.

– Asunnolla on ihmisille usein kaksi arvoa, rahallinen arvo ja käyttöarvo. Kaikki eivät välttämättä ajattele pelkästään sitä, voittavatko vai häviävätkö rahaa asunnollaan.

– Vaikka asuntojen arvo olisi jollakin alueella laskussa, ihmiset saattavat pysyä kotikunnissaan aivan omasta tahdostaan asuntojen hintakehityksestä huolimatta. Taloudellinen arvo ei ole kaikki kaikessa.

Onko sinulla kokemuksia siitä, että asuntoa on vaikea saada kaupaksi? Keräämme kokemuksia juttua varten. Ota yhteyttä toimitukseen: taloussanomat@sanoma.fi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?