Julia Thurén kertoo miten voi säästää jopa 10 000 euroa vuodessa – ”Kun perusarki on edullista, voi törsätäkin” - Oma raha - Ilta-Sanomat

10 000 euroa vuodessa säästänyt Julia kertoo, miten hän käyttää rahaa ja mikä häntä nolottaa

Julia Thurén neuvoo kirjassaan suunnitelmallista ja kurinalaista taloudenpitoa. Hänen mukaansa säästäminen on helppoa. Kun perusta on kunnossa, välillä voi tuhlata surutta.

–Minua nolottaa kysyä vaikkapa ravintolassa tarjoilijan suositteleman viinilasin hintaa tai kuinka paljon kivijalkaliikkeen designmekko maksaa, Julia Thurén tunnustaa.­

17.9.2018 7:44

Julia Thurén halusi viitisen vuotta sitten ostaa isomman asunnon miehensä kanssa. Puolisot sopivat elokuussa 2013, että vuoden päästä kummallakin on kymppitonni käsirahaa varten.

Thurén onnistui tavoitteessaan ja tottui säästäväisyyteen. Hän kirjoitti kirjan Kaikki rahasta: Näin säästin kymppitonnin vuodessa (Gummerus), joka julkaistaan maanantaina. Siinä hän neuvoo oman talouden perusasioita. Kirjan sisällön voisi Thurénin mielestä tiivistää kolmeen sanaan: budjetoi, automatisoi ja nauti.

Hyvä budjetti ja sopiva säästöprosentti ovat hänen mukaansa talouden kivijalat. Säästäminen oli hänestä helppoa.

– Jätin kahvilassa pullan ostamatta ja otin välillä eväät töihin. Pikku hiljaa luovuin uusien vaatteiden ostamisesta ja pyöräilin yli puolet vuodesta ja säästin bussilipuissa monta sataa euroa, hän kertoo kirjassaan.

Thurén muistuttaa että niin vaatteita kuin huonekaluja voi ostaa käytettyinä. Jos ostaa uutena, kannattaa panostaa laatuun, joka kestää. Ruokamenoissa voi säästää ennakoimalla ja varaamalla perusruoka-aineita kotiin.

Asuminen on keskimäärin suomalaisten suurin kuluerä. Asunnon ostaminen on paitsi järkevä sijoitus myös hyvä tapa alentaa kuukausittaisia kuluja, sillä lainanhoitokulut voivat olla pienemmät kuin vuokrat. Thurén kertaa perusasiat asunnon ostamisesta ja asuntolainasta.

Keitä kahvisi itse ja säästä

Kirjan syntyminen alkoi, kun Thurén kirjoitti Juliaihminen-blogiinsa, että oli alkanut puhua rahasta. Hän on haastatellut kirjaansa varten monia asiantuntijoita ja julkkiksia ja keskustellut aiheesta Julian rahakirja -ryhmässä. Kirjassa on lainauksia, joissa naiset kertovat rahankäytöstään.

– Kertyy suuria säästöjä, jos keittää joka aamu kahvin kotona ja jättää viiden euron latten ostamatta, 42-vuotias Elli on havainnut.

– Tajusin, että tilaan kuukaudessa sadoilla euroilla ruokaa kotiini. Sovin itseni kanssa, että saan käyttää Woltia ja Foodoraa enää kerran viikossa, ja rahaa alkoi säästyä, kertoo 32-vuotias Anna.

Vaikka rahasta ja palkoista puhuminen on Thurénistä tärkeää, myöntää että ei itsekään osaa puhua siitä luontevasti.

– Minua nolottaa kysyä vaikkapa ravintolassa tarjoilijan suositteleman viinilasin hintaa tai kuinka paljon kivijalkaliikkeen designmekko maksaa, hän kertoo.

Parisuhteessa on halvempaa

Kun Thurén aloitti säästöprojektinsa, hänen nettotulonsa olivat noin 2 000 euroa kuukaudessa. Nyt hän työskentelee yrittäjänä ja tulot vaihtelevat.

– Säästän säännöllisesti 200 euroa kuukaudessa, mutta tämän lisäksi saan tarvittaessa säästöön noin 300–500 euroa eli yhteensä 700 euroa. Tästä tulee vuodessa noin 8 400 euroa.

Päivätöidensä lisäksi Thurén on tehnyt pieniä sivuhommia kuten pitänyt luentoja ja kirjoittanut lehtijuttuja. Näin vuosittainen säästösumma on voinut nousta 10 000 euroon.

–Totta kai välillä tuhlaan surutta. Ostan pojalleni kalliin suomalaisen vaatemerkin paidan tai tilaan kotiin illallisen, kun en jaksa laittaa ruokaa. Ajan taksilla ja tarjoan illallisen ravintolassa kavereille, Julia Thurén kertoo.­

Thurén asuu omistusasunnossa työssä käyvän miehensä ja lapsen kanssa. Hän toteaa, että parisuhteessa eläminen on huomattavasti edullisempaa kuin sinkkutaloudessa.

– Ei myöskään ole itsestäänselvyys, että olen terve, en tarvitse autoa, minulla on vain yksi lapsi, ja ennen kaikkea, minulla on aikaa ja energiaa suunnitella talouttani, hän huomauttaa.

Kulut tasan miehen kanssa

Pakolliset menonsa Thurén jakaa miehensä kanssa. Asumiseen, ruokaan, sähkö- ja vakuutusmaksuihin sekä lehtiin, lapsen päiväkotimaksuun ja ruokaan ja muuhun vastaavaan kumpikin laittaa 1 370 euroa kuukaudessa.

Näiden jälkeen käyttötilille jäävästä noin 700 eurosta Thurén käyttää ulkona syömiseen keskimäärin 200, matkakorttiin, junamatkoihin ja pyörän huoltoon 100 sekä vaatteisiin ja kenkiin toiset 100 euroa.

Kulttuuriin kuten elokuviin ja teatteriin sekä urheiluun noin 30 euroa kumpaankin, kosmetiikkaan noin 15 ja lahjoihin noin 50 euroa.

– Jos en ole käyttänyt tiliä tyhjäksi ennen seuraavaa palkkapäivää, saatan siirtää loppusumman arvo-osuustilille ja ostaa jossain vaiheessa vaikka osakkeita, hän lisää.

Elämän ei Thurénin mielestä pidä olla pelkkää pihtailua. Kun perusarki on ennakoinnin ansiosta edullista tai ainakin hallinnassa, voi törsätäkin.

– Totta kai välillä tuhlaan surutta. Ostan pojalleni kalliin suomalaisen vaatemerkin paidan tai tilaan kotiin illallisen, kun en jaksa laittaa ruokaa. Ajan taksilla ja tarjoan illallisen ravintolassa kavereille.

Kuka tahansa voi ylivelkaantua

Taloutta kannattaa suunnitella lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja miettiä tavoitteensa. Kirjassa vinkataan, mistä saa apua budjetointiin ja opastetaan sijoittamisessa.

Thurén varoittaa kirjassa pikalainoista ja ylivelkaantumisesta ja huomauttaa, että siihen ja pienituloisuuteen liitetään usein stereotypioita, jotka eivät pidä paikkansa.

– Ajatellaan, että velkaantunut ja köyhä on laiska, tekee typeriä valintoja ja yrittää huijata systeemiä; hän syö eineksiä, pukeutuu huonosti ja haisee makkarakeitolta. Nämä ajatukset ovat ankeita ja epätosia. Kuka tahansa voi ylivelkaantua.

  • Alla olevalla videolla kerrotaan, miten velkaantumisaste lasketaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?