15 000 euron luotto voi maksaa 40 000 euroa – ”Voi olla markkinoiden ongelmallisin tuote”

Julkaistu:

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar pitää pikalainayritysten tarjoamia yhdistelylainoja ongelmallisina. Hänen mukaansa velkaantunut pystyy niillä lykkäämään vaikeuksiaan ja pahentamaan niitä.
Yhä useampi suomalainen kamppailee velkakierteessä. Näin arvioi vakuudettomien kulutusluottojen vertailua tarjoava Rahoitu.fi-sivusto lehtimainoksessa.

Yritys kertoo velkakierteeseen joutuneesta viisikymppisestä perheenisästä, joka häpesi tilannettaan.

– Jopa yhteydenotto velkaneuvojaan alkoi tuntua liian isolta kynnykseltä. Pankeista saamansa palvelun hän koki tylynä, ilmoituksessa lukee.

Lue myös: Professori Hiilamo: ”Huomattava osa pikavippifirmojen tuotoista tulee sosiaaliturvasta

Mainoksen mukaan joskus lainojen yhdistäminen on avain velkaongelmien ratkaisuun. Palveluun voi naputtaa haluamansa velan määrän ja laina-ajan ja luotottajat voivat sitä kautta tehdä tarjouksensa.

Sivusto esiintyy velkaisen auttajana. Velkaongelmaisia auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar arvioi kuitenkin, että tällaiset suuret lainat ovat ehkä markkinoiden ongelmallisin tuote.

– Ongelmallisuus johtuu siitä, että yritykset tarjoavat tavallaan velkajärjestelyä ja olettavat, että vaikeuksiin ajautuneet osaavat järjestellä velkansa itse.

Velkajärjestely vaatii Pantzarin mukaan suurta perehtyneisyyttä. Hän on toiminut tehtävässään kuusi vuotta eikä muista ketään, joka olisi saanut itse järjesteltyä velkansa.

Kuin kulutusluottoja

Pantzar painottaa, että tällaiset luotot, joihin kootaan useita lainoja, ovat samanlaista vakuudetonta kulutusluottoa kuin mikä tahansa kulutusluotto. Hän on huolissaan etenkin niistä, jotka ottavat suuren velan pitkäksi aikaa.

– 15 000 euron luotto 10 vuodeksi voi maksaa 40 000 euroa.

Vertailusivustot eivät itse lainaa rahaa. Niiden kautta toimii kymmeniä rahoitusyrityksiä, jotka tarjoavat velkaa asiakaskohtaisen arvionsa perusteella.

 

Yritykset olettavat, että vaikeuksiin ajautuneet osaavat järjestellä velkansa itse.

Esimerkiksi Rahoitu.fi:n, Lendon, Zmartan ja Freedom Rahoituksen välityksellä myönnetään luottoa, jonka todellinen vuosikorko vaihtelee 4,5:n ja 50,5 prosentin välillä.

Lainasummat vaihtelevat 500 eurosta 60 000 euroon. Laina-ajat voivat olla jopa 15 vuotta.

Pantzaria huolettaa, että maksaessaan velkaa velalla, lainojaan yhdistelevistä voi tuntua, että talous on hallussa.

– Pelkään, että nämä kaatuvat syliimme ehkä viiden tai kymmenen vuoden päästä, hän sanoo.

Lainaaja on itse vastuussa

Takuusäätiö myöntää takauksia velkaongelmaisten järjestelylainoihin. Tässä vapaaehtoisessa järjestelyssä korot ovat prime- tai euribor-korkoja ja marginaali on 3–4 prosenttia eli selvästi alemmat kuin pikalainaajien korot.

Järjestelyyn liittyy se, että Takuusäätiö estää järjestelylaina-asiakkaansa lisävelkaantumisen maksuhäiriömerkinnällä. Se on toinen keskeinen ero pikalainaajien yhdistelylainoihin.

Lue myös: Yksi tapaaminen ulosottomiehen kanssa pelasti Tiinan – näin ulosotossa autetaan nuoria

Lainavälityspalvelu Lendon toimitusjohtaja Tiia Strandell kertoo, että maksuhäiriömerkintä on tehokas keino estää lisävelkaantuminen ja huomauttaa, että halutessaan asiakas voi itsekin asettaa sen eli tehdä oman luottokiellon.

Osa yhdistelyluoton myöntäjistä maksaa Strandellin mukaan asiakkaan puolesta tämän pienlainat pois. Hän huomauttaa, että muuten sen enempää välittäjä kuin lainaajakaan ei voi tietää, mihin asiakas rahat lopulta käyttää.

– Yksilön vastuuta ei voida poistaa. Loppukädessä asiakas päättää itse, Strandell muistuttaa.

 

Yksilön vastuuta ei voida poistaa. Loppukädessä asiakas päättää itse.

Vaikea velkaantuminen vie Pantzarin mukaan yleensä vuosia, mutta jo nyt Takuusäätiössä on törmätty ”tee se itse” -järjestelyiden nurjiin puoliin.

– Ihmisellä voi olla viisikin järjestelylainaa. Niitä voidaan käyttää paitsi vanhojen velkojen pois maksamiseen, myös akuutteihin tarpeisiin ja uuteen kuluttamiseen, hän sanoo.

Rahoittaja tarjoaa, asiakas päättää

Zmartan ja Freedom Rahoituksen toimitusjohtaja Tuomas Riski ja Lendon Strandell sanovat, että heidän yrityksensä auttavat ihmisiä kilpailuttamaan luottoja ja löytämään itselleen sopivan.

Riski huomauttaa, että on asiakkaan etu, jos hän pystyy yhdistämään vaikkapa kolme lainaansa ja saa korot ja kulut halvemmiksi. Hän painottaa, että vasta luoton myöntäjä arvioi asiakkaan maksukyvyn, ei sen välittäjä.

– Vastuullinen luotonantaja on tosi tärkeä elementti. Paneelissamme olevat luotottajat pysyvät korkokaton maksimissa, vaikka laki ei velvoittaisi heitä siihen, Riski sanoo.

Tämä tarkoittaa, että summasta riippumatta todellinen vuosikorko voi olla korkeintaan 50,5 prosenttia.

Mitä ovat korko ja kuukausierä?

Pantzar vertaa velkaantumista päihderiippuvuuteen.

– Olennaista on, tyrkytetäänkö viinaa tai luottoa? Tuodaanko tätä vaihtoehtoa jatkuvasti tilanteeseen, jossa ihmisellä on paineita? Sanotaanko, että haepa rentoutusta pullosta tai otapa luottoa?

Velkaantumisen suhteen Rahoitu.fi saattaa mainoksessaan olla varsin oikeassa. Suomalaiset nostivat Suomen Pankin mukaan tammi–toukokuussa vakuudettomia kulutusluottoja yli 13 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Yhdistelylainat ovat Strandellin mukaan suosittuja. Hän arvioi, että ehkä puolet heidän välittämistään luotoista on näitä.

Monien velkaa ottavien talousosaamisessa on kuitenkin isoja puutteita. Paitsi Takuusäätiössä myös rahoitusalalla on havaittu, että perusasiat voivat olla hukassa.

– Tietoisuutta lainamarkkinoista ja niiden toiminnasta pitää lisätä, Strandell sanoo.

Hänestä koulussa pitäisi nykyistä enemmän opettaa, mikä on korko, miten se lasketaan ja miten se vaikuttaa lainan kuukausierään.

Sääntelyä tarvitaan

Poliitikot ovat havahtuneet velkaantumisen vaaroihin. Oikeusministeri Antti Häkkäselle (kok.) on kannattanut positiivisen luottorekisterin perustamista. Yritysoikeuden professori Erkki Kontkanen luovutti tiistaina hänelle asiaa koskevan selvityksensä.

Myös Strandell kannattaa sääntelyä ja toivoo, että asia etenee, sillä rekisteristä näkisi luottohistorian. Ruotsissa rekisteri on käytössä ja sen ansiosta pienlainojen korot ovat hänen mukaansa paljon matalammat kuin Suomessa.

Pantzarin mielestä tämä olisi yksi askel oikeaan suuntaan. Hän arvioi kuitenkin, että tarvittaisiin jatkuvaa seurantaa, koska rahan lainaaminen näyttää olevan hyvä bisnes, jossa liikkuu paljon rahaa ja ketteriä toimijoita.

– Olisi hyvä, jos oltaisiin valmiita muokkaamaan säädöksiä paljon nopeammin kuin nykyisin, Pantzar sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Torimummo tutustui sutkiin miekkoseen – kaveruuden hintalapuksi tuli yli 32 000 euroa: ”Olenhan minä ollut vähän höntti”

    2. 2

      Kommentti: Perintömetsäni tuotti juuri kaikkien aikojen tulot

    3. 3

      Haluatko hyvät rahat sijoittamalla ”vihreään kultaan”? Näin paljon metsää pitää omistaa, jotta pääsee keskituloihin

    4. 4

      Näin Postin lakko alkaa näkyä ensi viikolla: ”On iso riski, että se häiriintyy”

    5. 5

      Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn puolusti Ykkösaamussa ”paljon kirottua” kikyttelyä: ”Olennainen vaikutus kansantalouden ja työllisyyden kehitykseen”

    6. 6

      Kommentti: Jos hyvin käy, seuraava taantuma väistyy ennen kuin se ehtii alkaa

    7. 7

      Suomessa on lähes 50 000 työpaikkaa ilman tekijää – vaikeasti täytettävien määrä kasvoi jyrkästi

    8. 8

      Postin hallintoneuvostoa johtanut Eero Lehti suuttui lakosta, haukkuu koko yhtiön: ”Ummisti silmänsä – nyt sillä on löysät housuissa!”

    9. 9

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    10. 10

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Haluatko hyvät rahat sijoittamalla ”vihreään kultaan”? Näin paljon metsää pitää omistaa, jotta pääsee keskituloihin

    2. 2

      Torimummo tutustui sutkiin miekkoseen – kaveruuden hintalapuksi tuli yli 32 000 euroa: ”Olenhan minä ollut vähän höntti”

    3. 3

      Kommentti: Perintömetsäni tuotti juuri kaikkien aikojen tulot

    4. 4

      Näin Postin lakko alkaa näkyä ensi viikolla: ”On iso riski, että se häiriintyy”

    5. 5

      Kommentti: Jos hyvin käy, seuraava taantuma väistyy ennen kuin se ehtii alkaa

    6. 6

      Postin hallintoneuvostoa johtanut Eero Lehti suuttui lakosta, haukkuu koko yhtiön: ”Ummisti silmänsä – nyt sillä on löysät housuissa!”

    7. 7

      Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn puolusti Ykkösaamussa ”paljon kirottua” kikyttelyä: ”Olennainen vaikutus kansantalouden ja työllisyyden kehitykseen”

    8. 8

      Suomessa on lähes 50 000 työpaikkaa ilman tekijää – vaikeasti täytettävien määrä kasvoi jyrkästi

    9. 9

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    10. 10

      Ennätyssilta vuodeksi eurolla: vuokraaja tavoittelee miljoonasäästöä – pistää kyläläisten kulkuväylän poikki saman tien

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Erkki tilasi lämpöpumpun, sitten alkoi farssi: tutuksi tulivat perintätoimisto, juristit, haastemies ja käräjäoikeus

    2. 2

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    3. 3

      Maksatko aina suoraan tililtä? Asiantuntija kertoo, missä tilanteissa kannattaisi hyödyntää luottoa

    4. 4

      Laskut ja korvaukset, joulukortit, paketit, lehdet – näin kuukauden postilakko vaikuttaisi arkeen

    5. 5

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    6. 6

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    7. 7

      Postin hallintoneuvostoa johtanut Eero Lehti suuttui lakosta, haukkuu koko yhtiön: ”Ummisti silmänsä – nyt sillä on löysät housuissa!”

    8. 8

      PAU:lta kova väite: Tästä Postin aitaan leikatusta reiästä livahti töihin 20 vuokratyöntekijää – katso kuvat ja video

    9. 9

      Eläkeläisten rikkain joukko saa jopa 24 000 euroa kuukaudessa – katso tästä, mihin ryhmään itse kuulut

    10. 10

      Markkinaoikeus tuomitsi pikavippiyrityksen maksamaan 100 000 euron uhkasakon – Matti Nykästä hyödyntänyt kampanja selvästi lainvastainen

    11. Näytä lisää