Haluatko eläkkeelle etuajassa? Vertailimme 5 eri tapaa – näin se onnistuu - Oma raha - Ilta-Sanomat

Haluatko eläkkeelle etuajassa? Vertailimme 5 eri tapaa – näin se onnistuu

Julkaistu: 29.4.2018 10:00

Eläkeikä nousee, mutta keinoja jättää työelämä aikaisemmin on yhä. Vertailemme eri tapojen hyviä ja huonoja puolia laskelmien avulla.

Joka neljäs yli 50-vuotias haluaisi eläkkeelle alle kuusikymppisenä, ja valtaosa lopuistakin viimeistään 63-vuotiaana.

Asia käy ilmi Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä viime vuonna voimaan tulleesta eläkeuudistuksesta. Uudistus ei suinkaan tuo eläkehaaveita lähemmäksi vaan sysää ne aiempaakin loitommalle.

Mikä siis neuvoksi, jos työelämässä ei enää millään jaksaisi räpistellä?

Artikkeli jatkuu taulukon jälkeen.

Eläkejärjestelmässä on yhä jäljellä muutama reitti jäädä eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää.

Taloussanomat vertailee viittä eri tapaa jäädä eläkkeelle: eläkeikään työskentelyä, varhennettua vanhuuseläkettä, työuraeläkettä, työttömyysputkea ja omien säästöjen käyttämistä.

Vertailussa käydään läpi kunkin eri keinon hyvät ja huonot puolet sekä se, miten valinta vaikuttaa lopullisen eläkkeen määrään.

Esimerkkilaskelmissa kuvataan, miten eri vaihtoehtojen valinta vaikuttaisi kuvitteellisen kuusikymppisen Eevan lopulliseen eläkkeeseen.

Vaihtoehto 1: Eläkeikään saakka työskentely

Suomalaisten alin lakisääteinen eläkeikä ehti yli kymmenen vuoden ajan olla tasan 63 vuotta, mutta eläkeuudistus nostaa sitä hiljalleen kohti 65:tä vuotta.

Eläkeikää nostetaan, koska ihmisten odotettu elinikä on pidentynyt.

Työskentelyä voi jatkaa myös alimman eläkeiän yli, mutta viime vuonna enemmistö työeläkkeelle siirtyneistä jäi eläkkeelle alimmassa eläkeiässä.

+ Ainoa tapa kerryttää itselleen niin sanotusti täysi eläke.

+ Jos työskentelyä jatkaa yli alimman eläkeiän, koko eläkkeeseen saa lykkäyskorotuksen.

Mitä nuorempaa ikäluokkaa edustaa, sitä kauemmaksi eläkeikä karkaa.

Vaihtoehto 2: Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Eläkeuudistus toi mukanaan mahdollisuuden alkaa nostaa puolikasta eläkettä enintään kolme vuotta ennen varsinaista eläkeikää.

Melko suosituksi noussut osittainen varhennettu vanhuuseläke ei edellytä työnteon vähentämistä, mutta toisaalta se antaa mahdollisuuden jäädä kokonaan pois työelämästä – jos vain tulot riittävät.

+ Puolikas eläke mahdollistaa eläköitymisen enintään kolme vuotta etuajassa.

+ Joustava: töihin voi palata koska tahansa, eikä työntekoa ole ylipäätään pakko lopettaa tai edes vähentää.

Varhennettuun puolikkaaseen tehdään enintään vajaan 15 prosentin leikkaus, ja leikkaus pienentää myös lopullista eläkettä.

Puolikas eläke on monilla niin pieni, että se ei riitä kunnolla elämiseen ilman omia säästöjä.

Vaihtoehto 3: Työuraeläke

Eläkeiän nousun vuoksi eläkeuudistuksessa haluttiin taata pitkän työuran tehneille ”työn sankareille” mahdollisuus päästä eläkkeelle 63-vuotiaana.

Työuraeläkkeestä tulee varmasti monelle houkutteleva vaihtoehto eläkeiän noustessa, mutta ehdot aikaiselle eläkkeelle ovat tiukat: takana pitää todistetusti olla vähintään 38 vuotta laissa määriteltyä raskasta työtä.

Lisäksi työkyvyn tulee olla heikentynyt vamman tai sairauden vuoksi, joskaan työkyvyn aleneman ei tarvitse olla yhtä suuri kuin työkyvyttömyyseläkettä haettaessa.

 

+ Mahdollisuus päästä eläkkeelle 63-vuotiaana.

+ Karttuneeseen eläkkeeseen ei tehdä minkäänlaisia varhennusleikkauksia.

Tiukat ehdot: soveltuu vain harvoille.

Tasoltaan työkyvyttömyyseläkettä heikompi.

Vaihtoehto 4: Työttömyysputki

Yli kuusikymppiset suomalaiset voivat työttömäksi jäädessään päästä niin sanottuun työttömyysputkeen eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiville.

Se tarkoittaa sitä, että normaalin 400 päivän sijaan ansiosidonnaista voi saada aina 65-vuotiaaksi saakka.

Työttömyysputkea on pidetty käytännössä reittinä varhaiseläkkeelle, ja työnantajapuoli on pitkään halunnut luopua siitä kokonaan.

+ Putkeen voi päästä vuosia ennen eläkeikää.

+ Ansiosidonnaisen taso on usein lähellä lopullista eläkettä.

+ Myös työttömänä karttuu eläkettä.

Ansiosidonnaisesta ei kartu yhtä paljon eläkettä kuin työstä, joten lopullinen eläke jää pienemmäksi.

Työttömyysputkessa oleva on työtön, joten häntä sitovat esimerkiksi te-toimiston antamat velvoitteet ja aktiivimalli.

Vaihtoehto 5: Pelkkien omien säästöjen käyttö

Monet varautuvat eläkepäiviinsä säästämällä tai sijoittamalla rahaa esimerkiksi vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin tai muihin tuotteisiin.

Jos säästöt ovat riittävän suuret, työelämästä voi jäädä pois vain niiden turvin eikä mistään varhaiseläke- tai työttömyysturvamuodoista tarvitse välittää.

Luonnollisesti kannattaa varmistaa, että karttuneen eläkkeen määrä on tyydyttävä eikä tule eläkeiässä tule ikävää yllätystä.

 

+ Vapaus päättää itse: ei tarvitse työttömien työnhakijoiden tavoin olla velvoitteiden piirissä.

+ Lopulliseen eläkkeeseen ei tehdä samantyyppistä leikkausta kuin niille, jotka nostavat varhennettua eläkettä.

Säästöt kuluvat tehokkaasti ilman mitään muita tuloja.

Eläkettä ei enää kartu, joten kertyneen eläkkeen määrän pitää olla tyydyttävä.

Jos jutun esimerkkilaskelmat eivät näy laitteellasi, voit katsoa ne seuraavista linkeistä:

1. Eläkeikään saakka työskentely

2. Osittainen varhennettu vanhuuseläke

3. Työuraeläke

4. Työttömyysputki

5. Omien säästöjen käyttö

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?