Teemu laittoi 160 neliön omakotitaloon maalämmön – nyt lämmityskulut vuodessa 600–700 euroa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Teemu laittoi 160 neliön omakotitaloon maalämmön – nyt lämmityskulut vuodessa 600–700 euroa

Savonlinnassa asuva perhe vaihtoi puulämmityksen maalämpöön.

Lautiaiset ostivat kaksikerroksisen omakotitalon vuonna 2011. Talossa oli puulla toimiva vesikiertoinen lattialämmitys, joka vaihdettiin pian maalämpöön.

23.2.2018 14:11

Torstaiaamuna Savonlinnan Moinniemellä Etelä-Savossa paukkui ulkona 26 asteen pakkanen.

Katja ja Teemu Lautiaisen omakotitalossa Saimaan rannalla oli kotoisan lämmintä. Isä ja äiti tekivät lähtöä töihin ja Atte-poika kouluun 22 asteen sisälämmössä, joka taloon otettiin 200 metrin syvyydestä maan uumenista.

– Saisihan tänne lämmintä vaikka sen 25 astettakin, mutta ei siinä ole mitään järkeä, maalämpöratkaisuun tyytyväinen Teemu Lautiainen kertoo.

Taloussanomat julkaisi aiemmin perjantaina laskelmia eri lämmitysjärjestelmien investointikustannuksista ja kuoletusajoista. Alla olevasta taulukosta ilmenee, että lämpöpumpuilla voi säästää sähkölaskuissa. Samalla on syytä huomioida, että etenkin ilmavesilämpöpumppujen ja maalämpöpumppujen takaisinmaksuajat saattavat venyä pitkiksi. Luvut ovat peräisin valtion asiantuntijayrityksen Motivan tilastoista.

Lautiaiset ostivat kaksikerroksisen omakotitalon vuonna 2011. Talossa oli puulla toimiva vesikiertoinen lattialämmitys.

Lämmitysjärjestelmä pantiin saman tien uusiksi. Lautiaisilla itsellään on maalämpöjärjestelmiä myyvä yritys, joten valinta oli selvä.

– Puulla toimiva keskuslämmitys on hyvä ja sopiva sellaiselle käyttäjälle, joka saa halot omasta metsästä ja jolla on aikaa niillä lämmittää. Mutta jos kotona ei ole päivisin ketään lisäämässä puita uuniin, illalla saattaa tulla vilu puseroon.

Teemu Lautiaisen mielestä puulämmitys sopii sellaiselle, joka saa puut omasta metsästä ja jolla on aikaa. Jos polttopuut joutuu ostamaan, se voi tulla maalämpöä kalliimmaksi.

Maalämmön etuna on sen käytön helppous ja edullisuus. Sähköä kuluu vain järjestelmän pyörittämiseen, lämpöenergia tulee maan alta. Se on ilmaista.

Lautiaisella ei ole kokemusta siitä, kuinka paljon halkoja entinen lämmitysjärjestelmä olisi heidän talossaan vuodessa polttanut, sillä sen käyttö jäi hyvin lyhytaikaiseksi.

– Vastaavanlaisissa saneerauskohteissa halkomenekki on ollut lähes 30 kuutiota vuodessa. Jos ne joutuu ostamaan, se maksaa enemmän kuin maalämpö.

Lautiaisten 160 neliön omakotitalon maalämmityksen ja lämpimän veden sähkölasku on 600–700 euroa vuodessa. Sähköä kuluu toki enemmän, mutta se on muuta kotitalouden kulutusta.

– Ja porealtaan vesi lämmitetään sähköllä. Mutta se on hyvä stressinpoistaja, pientä ylellisyyttä, josta maksaakin mielellään.

Lautiainen on maalämpöenergian suurkuluttaja, mutta sitähän maan uumenissa riittää. Omakotitalon lisäksi kaikki Lautiaisen kolme yrityskiinteistöä Savonlinnassa lämpiävät maalämmöllä.

Esimerkkinä hän mainitsee vuosia sitten ostamansa entisen VPK:n talon, josta vapaapalokunta joutui luopumaan muun muassa nimenomaan kalliiden lämmityskustannusten vuoksi.

– Öljyä paloi noin 12 000 litraa vuodessa, nykyhinnoilla se olisi lähes saman verran euroja. Nyt talon lämmityskustannukset ovat noin 3 000 euroa. Olemme laskeneet, että useissa entisissä suorasähköllä tai öljyllä lämmitetyissä saneerauskohteissa on saavutettu lämmityskustannuksissa noin 70 prosentin säästöt, jopa ylikin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?