Oma raha

Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

Julkaistu:

Lakimies Katariina Kuusiluoma kehottaa pariskuntia pohtimaan avoimesti ennen alttarille tai asuntokaupoille ryntäämistä omistus- ja sopimuskuvioita. Hän tietää, että elämä saattaa yllättää.
On hyvin tavallista, ettei avio- tai avoparien kesken sovita yhteisen kodin omistussuhteista, lakimies ja kaupanvahvistaja Katariina Kuusiluoma sanoo.

Suomesta puuttuu hänen mukaansa reilu ja itsestään selvä etukäteen sopimisen kulttuuri, kun puhutaan omaisuudesta. Myöhemmin tulee ongelmia, kun elämä ei etenekään odotetulla tavalla.

– Sitä, kuka kauppakirjaan merkitään ostajaksi ei voi keskinäisin sopimuksin muuttaa. Muutos edellyttää uutta kauppaa, vaihtoa tai lahjaa, johon liittyy veroseuraamuksia. Näin on lähtökohtaisesti siinäkin tapauksessa, etteivät kauppakirjaan merkityt omistussuhteet vastaisi arkitodellisuutta, Kuusiluoma huomauttaa.

Hänen mukaansa on hyvä ymmärtää muun muassa se, että omistusoikeus ja avio-oikeus ovat eri asioita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Aviopuolisoiden pitäisi ottaa selvää, mitä avio-oikeus heidän kohdalla tarkoittaa, jos tulee ero tai toinen kuolee.

 

Kaikkien niiden, jotka rahoittavat, nimi kuuluu olla myös kauppakirjassa kaupan osapuolena ja rekisteröitävän omaisuuden osalta rekisterissä omistajana.

Kuusiluoman mielestä jokaisen vastuulla on pitää omista oikeuksistaan huolta. Puolisoiden on voitava keskustella raha-asioista avoimesti.

– Raha-asioihinkin pitää puolisoiden kesken suhtautua rakkaudella, mutta reilusti. Jos avointa keskustelua raha-asioista ei voida käydä ennakkoon, ongelmia tulee varmasti myöhemmin.

Kuusiluoma antaa yksinkertaisen esimerkin.

– Kaikkien niiden, jotka rahoittavat, nimi kuuluu olla myös kauppakirjassa kaupan osapuolena ja rekisteröitävän omaisuuden osalta rekisterissä omistajana. Optimistinen ajattelumalli on, ettei kauppakirjaan merkityllä nimellä ole väliä, koska kodissa asutaan yhdessä niin pitkään kuin elämää riittää ja perilliset ovat yhteisiä lapsia. Todellisuus on kuitenkin paljon monimuotoisempi.

Kuusiluoman mukaan sopimusasioita ja omistussuhteita ryhdytään yleensä miettimään vasta sitten, kun ongelma on käsillä.

– Ihmisten optimismi on herttaista, mutta mutta... Räätälöidyillä avioehdoilla ja avoparien välisillä sopimuksilla voitaisiin varmistaa, ettei epäreilua tilannetta pääse syntymään, vaikka elämä ei menisikään niin onnellisesti kuin on toivottu.


Kuusiluoman mielestä avioehtoa ja avoparien välisiä sopimuksia voi hyvin verrata vakuutuksiin.

– Kun ne on tehty niin sanotusti hyvän sään aikana, ne eivät vaikuta eikä niitä oikeastaan tarvitse miettiä, jos kaikki menee hyvin. Jos taas pulmia tulee, asioista on sovittu eikä jouduta epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin ja vuosien riitoihin pahimmillaan oikeusistuimessa, hän kehottaa.

Monien pariskuntien yhteinen hyvä tarkoitus ja rakkaus näyttäytyvätkin lakimiehelle myöhemmin riidassa kahtena vastakkaisena todellisuutena.

– Ei voi tehdä tyhmyyksiä ensin ja katua niitä sitten myöhemmin. Elämä yllättää useimmat meistä.


Näissä kuvioissa piilee riidan siemen

1. Yhteisesti omistettu koti, mutta asuntolaina on vain toisen puolison nimissä.

2. Koti on vain toisen puolison nimissä, mutta asuntolaina onkin molempien nimissä.

Esimerkkien 1 ja 2 aiheuttamat riidat pystyy välttämään, kun pysähdytään miettimään ennen kauppakirjojen allekirjoitusta, miten asiat menevät oikeudenmukaisesti.

– Jos rahoittaa jotain, pitää saada myös nimiinsä jotain, Kuusiluoma sanoo.

3. Yhteinen koti on rahoitettu osittain toisen perinnöksi saamalla omaisuudella. Asuntolainasta on vastattu yhteisesti.

Kuusiluoma sanoo, etteivät omistussuhteet silloin välttämättä vastaa sitä, miten asunto on todellisuudessa rahoitettu, eli perinnön saanut on saattanut maksaa enemmän.

– Erotilanteessa perinnön saanut kokee tilanteen epäoikeudenmukaiseksi, kun asunto jaetaan puoliksi omistussuhteiden perusteella, vaikka perinnön saanut on mahdollisesti maksanut asunnosta enemmän.

– Jälleen kerran täytyy miettiä ennakolta, miten asiat menevät reilusti ja oikeudenmukaisesti, jos ero tai kuolema yllättää, Kuusiluoma huomauttaa.

4. Yhteisesti omistettu koti, yhteinen asuntolaina. Toinen on hoitanut pääasiassa kodin ja lapset. Toinen on käynyt töissä ja maksanut pääosin asuntolainan.

– Kun kaikki on nuorta ja nupullaan, ollaan muodostamassa perhettä ja suunnittelemassa lapsia, tiedetään usein, että toinen tulee olemaan kotona useamman vuoden lasten kanssa ja toinen kantaa suuremman taloudellisen vastuun. Erossa tämä hiljaisesti yhdessä mielletty työnjako muuntautuu kuitenkin helposti väittämäksi, jossa toinen kokee maksaneensa yhteistä kotia enemmän ja haluaa erossakin enemmän. Kotona tehdyn työn arvostus unohtuu.

5. Yhteinen koti ja laina, joita on rahoitettu osittain toisen perinnöllä, molemmilla omia aiemmista liitoista saatuja lapsia.

– Tämä on pysähtymisen paikka. Miten asioiden halutaan järjestyvän erossa tai toisen puolison kuollessa, jotta asiat menevät tahdotulla tavalla.

Kuusiluoma sanoo, ettei oikeaa tai väärää vastausta löydy oikeastaan mihinkään tilanteeseen, vaan jokaisen pitää omalla kohdallaan miettiä, mikä on heidän tilanteessaan toivottu lopputulos, mikä on oikeudenmukaista ja reilua.

– Pitää miettiä, millaiset ovat ne meidän pelisäännöt, jotta voidaan toimia asiallisesti ja ystävällisesti myös tilanteissa, jos sukset menevätkin ristiin.

6. Koti ja asuntolaina ovat paperilla yhteisiä puoliksi. Syystä tai toisesta toinen maksaakin lainanhoitokuluja vuosien ajan selvästi enemmän.

– Jos lainasta vastataan räikeän epäsuhtaisesti ja ehkä alkuperäisen tarkoituksenkin vastaisesti johtuen esimerkiksi siitä, että toinen on ollut pitkiä ajanjaksoja työttömänä, puolisot voisivat pohtia, onko tilanne kaikesta huolimatta heille ok vai tulisiko tilanteelle tehdä jotakin, jotta se on molemmille hyväksyttävä ja reilu.

Kuusiluoman mukaan puolisot voivat laatia esimerkiksi keskinäisen velkakirjan, joka otetaan huomioon vaikkapa asunnon myynnin yhteydessä ja kauppahintaa jaettaessa.

7. Toisen puolison nimissä on sekä asunto, jossa perhe asuu että asuntolaina, mutta toinen maksaa perheen yhteisistä menoista kaiken tai selvästi suurimman osan.

Takuusäätiön takausjohtaja Minna Backmanin mukaan tämä on hyvin tyypillinen järjestely perheissä.

– Usein asunnon omistaja hoitaa kyllä lainaakin yksin, mutta käytännössä se ei-omistava puoliso hoitaakin isommalla osuudella perheen muita menoja. Eli mahdollistaa sen, että toisella on mahdollisuus maksaa asuntovelkaa ja kerryttää omaisuutta.

Backmanin mielestä parempi järjestely olisi sellainen, jossa molemmat maksavat yhteisistä menoista puolet ja asunnon omistaja hoitaa asuntolainan.

– Lopputulema saattaa olla se, että toinen on 10 vuotta maksanut koko perheen kaikki menot ja toinen on maksanut asuntoa. Sitten pari eroaa ja toisella on asunto ja toiselle jää ehkä vain jokunen velka.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Talouselämän huipulla raivoaa jyrkkä riita – Laatunen syyttää uhkailusta, Kakkonen lataa: ”Sun aikasi on ihan oikeasti ohi”

    2. 2

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    3. 3

      ”Hälyttävän monen” talous kaatuu jo, kun tulot putoavat 100 euroa kuussa – joukossa myös hyvätuloisia

    4. 4

      Grilliyrittäjä Riikka, 30, uskoo nauruun ja huumoriin: ”Vaikka miten olisi v-käyrä korkealla, töissä se ei tunnu”

    5. 5

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    6. 6

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    7. 7

      Näissä firmoissa lakko tuntuu

    8. 8

      Osakemarkkinoiden sukellus voi jatkua

    9. 9

      Bloomberg: Boris Rotenberg lähti oikeus­taistoon OP:ta ja Nordeaa vastaan

    10. 10

      Petteri Orpo osasi odottaa Teollisuusliiton kikyn irtisanomisia – vakuuttaa hallituksen olevan sovussa Lindströmin kritiikistä huolimatta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    3. 3

      ”Hälyttävän monen” talous kaatuu jo, kun tulot putoavat 100 euroa kuussa – joukossa myös hyvätuloisia

    4. 4

      Bloomberg: Boris Rotenberg lähti oikeus­taistoon OP:ta ja Nordeaa vastaan

    5. 5

      Petteri Orpo osasi odottaa Teollisuusliiton kikyn irtisanomisia – vakuuttaa hallituksen olevan sovussa Lindströmin kritiikistä huolimatta

    6. 6

      Talouselämän huipulla raivoaa jyrkkä riita – Laatunen syyttää uhkailusta, Kakkonen lataa: ”Sun aikasi on ihan oikeasti ohi”

    7. 7

      Grilliyrittäjä Riikka, 30, uskoo nauruun ja huumoriin: ”Vaikka miten olisi v-käyrä korkealla, töissä se ei tunnu”

    8. 8

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    9. 9

      Suomessa toimivat pankit vahvistavat: Boris Rotenberg nostanut oikeusjutun

    10. 10

      Näissä firmoissa lakko tuntuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Vanhuksen palveluasuminen voi maksaa yli 5 000 e/kk – ”Juuri kenelläkään ei ole varaa maksaa tuloistaan”

    3. 3

      Teollisuusliitto irtisanoo kikyn työajan pidennykset viidellä alalla

    4. 4

      Suomalaisbroileri kuohuttaa Ruotsissa: ”Kuin isku kasvoille”

    5. 5

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    6. 6

      Irtisanottu työntekijä sai 40 000 euron korvaukset – liitto: ”Henkilökemiat menivät ristiin”

    7. 7

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    8. 8

      Korkmanilta suorat sanat irtisanomiskiistasta HS:ssä: ”Jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä”

    9. 9

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    10. 10

      JHL järjestää kahden päivän lakon irtisanomislain takia – yli 10 000 jäsentä lakkoon

    11. Näytä lisää