Riitta, 62, lopetti työt ja alkoi nostaa puolikasta eläkettä – katso laskelmista, paljonko voit saada - Oma raha - Ilta-Sanomat

Riitta, 62, lopetti työt ja alkoi nostaa puolikasta eläkettä – katso laskelmista, paljonko voit saada

Julkaistu: 25.12.2017 8:45

Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä on hakenut jo 13 000 suomalaista.

– 42 vuotta töitä vakuutusalalla riitti minulle. Viihdyin työssäni, mutta koin, että oli oikea hetki ottaa aikaa itselleni, sanoo 62-vuotias Riitta Heliövaara.

Helsingissä asuva Heliövaara jäi syyskuun alussa eläkkeelle, vaikka hänen varsinaiseen 63 vuoden ja 3 kuukauden eläkeikäänsä on matkaa vielä vuoden päivät.

Ennenaikaisen eläköitymisen mahdollisti vuoden alussa haettavaksi tullut uusi eläkemuoto, osittainen varhennettu vanhuuseläke. 61 vuotta täyttäneet suomalaiset ovat voineet hakea maksuun joko puolet tai neljäsosan kerryttämästään eläkkeestä jo ennen varsinaista eläkeikäänsä.

  • Katso yllä olevalta videolta, kuinka varhennettu eläke toimii.

(Jutun lopusta löytyvä taulukko kertoo, kuinka paljon ensi vuonna 61 täyttävä henkilö voi varhennettua eläkettä saada ja miten se vaikuttaa lopulliseen eläkkeeseen.)

Jo 13 000 suomalaista hakenut

Varhennettu vanhuuseläke on ollut varsin suosittu, sillä sen piiriin on hakenut vuoden aikana noin 13 000 suomalaista. Selvästi suurin osa on ottanut maksuun puolikkaan eläkkeen. Niin teki myös Heliövaara.

– Puolikaskin eläkkeestäni riittää elämiseen varsin hyvin, sillä pitkän työurani aikana eläkettä ehti kertyä ihan mukavasti. Ja velatkin on maksettu pois.

–Ensimmäiset kuukaudet pois töistä ovat olleet rentouttavia. Aamuisin voi juoda kahvit ja lukea lehden kaikessa rauhassa, Riitta Heliövaara sanoo.

Hän saa toisen puolikkaan eläkkeestään maksuun saavuttaessaan eläkeikänsä ensi vuoden marraskuussa.

– Olen tosi iloinen tästä mahdollisuudesta nostaa osittaista eläkettä etukäteen. Ensimmäiset kuukaudet pois töistä ovat olleet rentouttavia. Aamuisin voi juoda kahvit ja lukea lehden kaikessa rauhassa.

Edeltäjästään eli osa-aikaeläkkeestä osittainen varhennettu vanhuuseläke eroaa siten, että sen nostaminen ei edellytä lainkaan työntekoa – muttei myöskään työnteon vähentämistä.

Suurin osa jatkaa töissä

Riitta Heliövaara kuuluu itse asiassa pieneen vähemmistöön: vain joka kymmenes osittaista eläkettä nostava on Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan lopettanut työnteon kokonaan.

Peräti 60 prosenttia jatkaa töissä aivan kuten ennenkin ja nostaa ohessa eläkettä. Näin tekee esimerkiksi espoolainen myyntipäällikkö Kari Saario, 61.

Saario kuvasi Taloussanomien haastattelussa huhtikuussa kokevansa puolikkaan eläkkeen nostamisen eräänlaisena ”palkankorotuksena”. Runsaat puoli vuotta eläkettä saatuaan hän on yhä samaa mieltä.

–Kyllä osittaisen eläkkeen nostamisen tekee minulle sellaisen varman olon omasta taloudesta, Kari Saario sanoo nyt.

– Hymyssä suin sitä joka kuukausi katsoo, kun tilille tulee palkan lisäksi muutakin vakaata tuloa, Saario sanoo nyt.

Hän kertoo suunnittelevansa vaimonsa kanssa asunnonvaihtoa.

– Uuden asunnon osto on iso homma. Kyllä osittaisen eläkkeen nostamisen tekee minulle sellaisen varman olon omasta taloudesta.

Varhentaminen leikkaa eläkettä loppuiäksi

Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei luonnollisesti ole saajalleen ilmaista rahaa, vaikka ETK:n mukaan sellaistakin harhaluuloa oli jossain vaiheessa vuotta liikkeellä.

Etukäteen nostettuun eläkkeen osaan tehdään niin sanottu varhennusvähennys, jonka suuruus on 0,4 prosenttia jokaista varhennettua kuukautta kohden. Mitä aiemmin ennen omaa eläkeikää osittaista eläkettä alkaa nostaa, sitä suurempi vähennys siihen tehdään.

 Laskin sen jo hyvissä ajoin ennen varhennetun eläkkeen hakemista, enkä pidä alennusta kovin suurena. Annan enemmän arvoa sille, että pääsee terveenä eläkkeelle.

Esimerkiksi Riitta Heliövaara alkoi nostaa varhennettua eläkettä runsas vuosi ennen eläkeikäänsä, joten hänen etukäteen nostamaansa puolikkaaseen on tehty reilun 5 prosentin alennus.

Se jää voimaan loppuiäksi, joten kun Heliövaara saa eläkeiässä toisen puolikkaan eläkkeestään maksuun, hänen lopulliseen bruttoeläkkeeseensä jää noin 2,5 prosentin lovi.

– Laskin sen jo hyvissä ajoin ennen varhennetun eläkkeen hakemista, enkä pidä alennusta kovin suurena. Annan enemmän arvoa sille, että pääsee terveenä eläkkeelle, Heliövaara sanoo.

Kari Saario taas alkoi nostaa varhennettua puolikasta 2,5 vuotta ennen eläkeikäänsä, joten sitä on alennettu 12 prosenttia.

Verotus suosii palkan ja eläkkeen yhdistelmää

Osalle uuden eläkemuodon piirin hakeutuneista on tullut yllätyksenä se, että varhennetusta eläkkeestä maksetaan veroja kuten mistä tahansa tuloista. Tämän ymmärrettyään jotkut hakijat ovat vetäneet hakemuksensa pois, joskin näitä peruutuksia on tullut koko vuonna alle sata.

Verotus ei ole hyvä syy karsastaa varhennettua eläkettä, sillä todellisuudessa verottaja suosii palkkatulojen ja eläkkeen yhdistelmää. Veronmaksajain keskusliiton mukaan varhennettu eläke nostaa useimmissa tapauksissa veroprosenttia vähemmän kuin vastaava palkankorotus.

Kari Saariossa eläkepuolikkaan verotus ei herätä suuria tunteita suuntaan tai toiseen.

– Se on sellaista näpertelyä. Minulle tärkeintä on se, että pyrin elämään tässä päivässä.

(Jos taulukko ei näy laitteellasi, katso se tästä.)

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?