Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

Julkaistu:

Ystävänsä kanssa asuntosijoittamisesta kirjankin kirjoittanut Olli Turunen on laskenut, että pystyisi elämään pelkillä sijoitusasunnoista saamillaan vuokratuloilla noin nelikymppisenä, mutta tuskin aikoo tehdä niin. Tavoitteena ei ole oloneuvoksen elämä.
Olli Turunen, 33, osti ensimmäisen sijoitusasuntonsa 22-vuotiaana ja nyt hänellä on niitä ystävänsä kanssa yhteensä jo yli 30. Ensimmäisen asunnon kodikseen hän osti vasta vuosi sitten, kun perheeseen syntyi vauva.

Turusen ja hänen ystävänsä Joonas Oravan asuntosijoittamisesta kertoi aiemmin Aamulehti.

Taloussanomille Turunen kertoo, ettei hän touhua asuntojen parissa pelkästään rahan vuoksi, vaan koska tykkää siitä. Hänen tavoitteenaan on hankkia ystävänsä kanssa vielä parikymmentä sijoitusasuntoa lisää.

Kun Turunen alkoi sijoittaa asuntoihin noin kymmenen vuotta sitten, hän oli työssä käyvä opiskelija, jolle oli kertynyt mukavasti säästöjä. Hänen elämäntilanteensa oli tuolloin sellainen, ettei omistusasunnon hankkiminen kodiksi tuntunut järkevältä.

Turunen kertoo, että tykkäsi tehdä paljon töitä ja tuohon aikaan hän havahtui siihen, että palkasta osa kannattaa säästää. Hän kuitenkin tiesi, että haluaa asua jonkin aikaa ulkomailla.

– Yksi asia johti toiseen. Ensin laitoin rahojani korkorahastoon, sitten yhdistelmärahastoon, sitten osakerahastoon ja sitten suoraan (pörssiin) osakkeisiin. Kun tuli mahdollisuus ostaa asunto sukulaiskaupan kautta Jyväskylästä, ajattelin, että laitetaan siihen rahaa poikimaan.

Katso alla olevalta videolta 7 vinkkiä asuntosijoittajalle.


Turunen oli ollut jo pitempään kiinnostunut asuntoihin sijoittamisesta ja oli paitsi hankkinut siitä paljon tietoa, myös käynyt asuntonäytöillä. Hän käytti asunnon ostamiseen säästöjään ja pankin myöntämää lainaa. Tuohon aikaan Turunen myös valmistui ja muutti Saksaan.

– Siellä kurinalaisella elämäntyylillä sain vähän enemmän säästöjä kerrytettyä, hän kertoo.

Seuraavat sijoitusasuntonsa Turunen ostikin yhdessä ystävänsä Joonas Oravan kanssa Saksassa asuessaan. Asunnot olivat 50 000 euroa maksavia yksiöitä Jyväskylästä. Tämän jälkeen asuntosijoittaminen pyörähti todenteolla käyntiin.

– Kun tulin takaisin Suomeen Helsinkiin, ajattelin että minulla on kaksi vaihtoehtoa, joko ostaa oma asunto kodiksi tai enemmän sijoitusasuntoja. Matematiikka oli siinä vaiheessa sellainen, että tajusin, että on järkevämpää ostaa sijoitusasuntoja kuin omistusasunto, koska elämäntilanne oli edelleen sellainen, etten tiennyt, minne jään jatkossa. Siihen aikaan vuonna 2012 silloinen tyttöystäväni ja nykyinen vaimoni asui Turussa. Se ja taloudellinen puoli asiassa ratkaisivat.

”Velkaa on otettu paljon”

Turunen huomauttaa, että jos haluaa 30 sijoitusasuntoa, se ei onnistu ilman riskinottoa.

– Ei se onnistunut ilman niitä meilläkään. Velkaa on otettu paljon. Välillä on käytetty velkavipua ja aiempia asuntoja vakuuksina. Matkan varrella on hyödynnetty asuntojen arvonnoususta syntynyttä vakuusarvoa lisävakuuksina.

Turusella on henkilökohtaista velkaa pankille ja taloyhtiöille sekä yhtiökumppani Oravan kanssa osakeyhtiön nimiin otettua velkaa yhteensä yli miljoona euroa.

Vakuutena Turunen on käyttänyt myös sukulaisensa sijoitusasuntoa. Turunen sanookin, ettei alkuun pääsemiseen välttämättä tarvita kymmenien tuhansien eurojen säästöjä, vaan ostamisessa voi käyttää muita vakuuksia kuten jotain sukulaisen sellaiseksi kelpaavaa omaisuutta.

Turunen neuvoo, että jos on ostamassa esimerkiksi 100 000 euron asuntoa lainarahalla, asunnosta 70–80 prosenttia toimii pankista riippuen lainan ensisijaisena vakuutena. Jos loppua summaa eli 20 000–30 000 euroa ei ole antaa rahana, lisävakuutena voi käyttää esimerkiksi sukulaisen osittain velatonta sijoitusasuntoa.

– Jos ottaa 70–100 prosenttia velkaa sijoitusasuntoon, pitää tietää, mitä riskejä ottaa. Sen takia aina sanon, että oma talous pitää olla positiivinen ja alaan pitää perehtyä. Asuntosijoittamisen pariin on tullut paljon uusia ihmisiä eivätkä kaikki ole perehtyneet siihen riittävästi.

Aina sijoitusasunnon ostaminen kokonaan lainalla ei ole mahdollista, vaan esimerkiksi 10 prosenttia on maksettava riihikuivalla rahalla. Tämä on asiakaskohtaista.

Tule tietoiseksi riskeistä

Turunen kehottaakin ottamaan oppia vähintään toisesta niistä kirjoista, joita Suomessa on asuntosijoittamisesta kirjoitettu. Toinen niistä on Marko Kaarton Sijoita asuntoihin ja toinen Turusen itsensä ja Oravan kirjoittama Osta, vuokraa ja vaurastu.

– Niiden avulla voi tulla tietoiseksi riskeistä ja siitä, miten niiltä voi suojautua. Koska jos lähtee hommaan suin päin, todennäköisesti ensimmäinen ostos ei ole mikään maailman paras.

Turusen mukaan sijoitusasuntoja kannattaa hankkia radanvarsi- ja korkeakoulukaupungeista. Turusen ja Oravan sijoitusasunnot ovat alle 35 neliön yksiöitä ja sijaitsevat Jyväskylässä, Hyvinkäällä, Porvoossa ja Keravalla.

Asuntojen vuokrat kaksikon asunnoissa pyörivät keskimäärin noin 500 euron tuntumassa. Asunnon ei tarvitse olla uusi, mutta sen ja taloyhtiön kunnolla on iso merkitys.

– Taloyhtiön kuntoon tulee perehtyä, jos se on vanha. Jos se on uusi, täytyy muistaa, että uudet asunnot tuppaa olemaan aika kalliita. Jos vaikkapa Etelä-Haagaan tulee uusi talo, niin uusi on vuokraltaan korkeampi kuin vanhat jonkun aikaa, mutta ajansaatossa ero kapenee. Vastike on alussa pieni, mutta kun aikaa kuluu, senkin ero suhteessa vanhaan kapenee. Sama käy hinnalle.

Jos asuntoja on enemmän kuten Turusella ja Oravalla, silloin mukana on hyvä olla myös uudiskohteita.

Alku on työläintä

Asuntosijoittamisen aiheuttama käytännön vaiva on Turusen mukaan yllättävänkin pientä. Kodinkoneista eniten vaivaa ovat aiheuttaneet jääkaapit. Niitä menee reilussa 30 asunnossa yhteensä 1–2 vuodessa.

– Taas pitäisi uusia yksi jääkaappi, mutta sekin hoituu netissä alle tunnissa.

Kotiinkuljetuspalvelut auttavat ja vievät vanhatkin mennessään, Turunen toteaa.

Hänen mukaansa työläintä koko hommassa on alkuun pääseminen.

– Pitää ensinnäkin muistaa, ettei tämä sovi kaikille, pitää tykätä asuntojen kanssa touhuamisesta. Sitten pitää tutustua markkinaan ja käydä katsomassa asuntoja. Siihen saa kulumaan vaikka kuinka paljon aikaa. Mutta sitten kun asuntoja jo on ja ne on vuokrattu, siinä vaiheessa tämä ei vaadi enää paljon aikaa.

Turusen mukaan 60 prosenttia heidän asunnoistaan on sellaisia, että niihin on mennyt kuluneen vuoden aikana aikaa ja vaivaa korkeintaan yhden puhelinsoiton tai kirjeen lähettämisen verran.

Vuokran säätäminen oikealle tasolla aiheuttaa myös hieman päänvaivaa.

– Yhden Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yksiön vuokraksi laitoimme 535 euroa kuussa. Asunto tuli yhtiöön, jossa vuokrataso oli 540–570 euroa. Ajattelin, että meneepähän ainakin 535 eurolla. Se oli liian alhainen suhteessa markkinatilanteeseen, kyselyjä tuli ihan hirveästi ja jouduimme ottamaan ilmoituksen pian pois. Asunnosta meinasi tulla näytöllä taistelu, niin kovasti sitä haluttiin.

Vuokralaisten valinnan kanssa Turunen ei kauan tuskaile.

– Valitsen yhteydenotoista pari kolme mielestäni sopivaa ja sovin näytön. Pyrin hoitamaan asian loppuun saakka yhdellä ja samalla kerralla eli niin, että palaan sen mielestäni sopivimman kanssa asiaan jo samana iltana. Luottotiedot tarkistamme aina ja sopimus tehdään joko heti paikan päällä tai lähetetään jälkikäteen postissa. Koko kuvio on muutamassa tunnissa hoidettu.

3 k-kirjaimella alkavaa sanaa tärkeitä

Turusen muistisääntö onnistuneeseen asuntosijoittamiseen kuuluu kiteytetysti näin: Kaupunki + sijainti kaupungissa, asunnon koko ja kunto, myös taloyhtiön kunto.

– Kun ne ovat kohdillaan, niin homma pelittää.

Riskeistä suurin on Turusen mukaan korkojen nousu.

– Siltä olemme suojautuneet osittain pitkällä kiinteällä korolla. Jos kävisi niin, että joku vuokralaisista pistäisi asunnon palasiksi, niin kokonaisuuden kannalta sillä ei olisi niin suurta merkitystä, kun asuntoja on jo reilu 30. Se toisi hetkellisen rypyn rakkauteen, mutta ei se koko kuviota kääntäisi päälaelleen. Toki vuokralaisen valinta on oleellinen tekijä.

Turunen on laskenut, että pystyisi noin 10 vuoden päästä elämään pelkillä asunnoistaan saamilla vuokratuloilla mutta:

– Se voisi ollakin mahdollista. Olen 12-vuotiaasta asti tehnyt töitä, vähintäänkin kesätöitä, ja jatkossakin uskon tekeväni töitä muodossa tai toisessa, hän miettii.
Näitä luetaan!
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

  2. 2

    94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

  3. 3

    Osaisitko ratkaista tämän yksinkertaiselta näyttävän yhtälön? Matemaatikot etsivät vastausta satoja vuosia, ja nyt se on löytynyt

  4. 4

    Norwegian-pomo: ”Iso osa organisaatiostamme tekee töitä päivät ja yöt ratkaistakseen ongelmat”

  5. 5

    Sähkön siirtohinnat nousivat taas – katso, miten 77 yhtiötä laskuttaa eri puolilla Suomea

  6. 6

    Osakas raivosi, häiritsi työmiehiä ja huuteli vuosien ajan – iäkkäät naapurit eivät uskaltaneet viettää aikaa pihalla

  7. 7

    Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan

  8. 8

    Helsingin pörssin pääindeksi kohosi yli 10 000 pisteeseen

  9. 9

    Carunan toimitusjohtaja tuskastui puheisiin sähkönsiirrosta – vertaa kossupullon hakuun Alkosta

  10. 10

    Telan Siimes: Työeläkemaksuja voisi korottaa jo nyt

  11. Näytä lisää
  1. 1

    94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

  2. 2

    Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

  3. 3

    Osaisitko ratkaista tämän yksinkertaiselta näyttävän yhtälön? Matemaatikot etsivät vastausta satoja vuosia, ja nyt se on löytynyt

  4. 4

    Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan

  5. 5

    SK: Business Finland epäilee ex-työntekijän vieneen 3,7 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa

  6. 6

    Osakas raivosi, häiritsi työmiehiä ja huuteli vuosien ajan – iäkkäät naapurit eivät uskaltaneet viettää aikaa pihalla

  7. 7

    Kysely: Yli 40 prosenttia suomalaisista kertoo vähentäneensä punaisen lihan syöntiä – mutta näkyykö se lihatiskillä?

  8. 8

    Eläketurvakeskus: Työeläkemaksu mahdollista pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti

  9. 9

    Norwegianin hallituksen puheenjohtaja jättää tehtävänsä – jää eläkkeelle vaikeassa tilanteessa

  10. 10

    Kiinteistöliiton uudet linjaukset: Hajulukon avaaminen kuuluu taloyhtiölle, lattiakaivon putsaaminen asukkaalle

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Noora Fagerström, 33, hoksasi 7. luokalla, mitä täytyy tehdä – johtaa nyt miljoonabisnestä: ”Enää ei tarvitse miettiä kaupassa, mitä ostaa”

  2. 2

    Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

  3. 3

    HS: Kotipizzan uusi pomo maistoi suomalaisten suosikkipizzaa: ”Norjassa sellaista ei söisi kukaan”

  4. 4

    94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

  5. 5

    Taksiyrittäjä Osmo pettyi uudistukseen ja pani pillit pussiin: ”Meillä oli maailman paras järjestelmä”

  6. 6

    Tuoreet laskelmat kertovat kolmekymppisten koruttoman kohtalon – näin vauvojen vähyys syö tulevat eläkkeet

  7. 7

    Hesburgerin perustaja Heikki Salmela paljastaa karun taustansa – ”Kyllä minun ja vaimoni tarinaa voi jonkinlaisena ihmeenä pitää”

  8. 8

    Uusi ohjeistus: Ilmanvaihdon sulkeminen yöksi tuo miljoonasäästöt – asiantuntijat kertovat, kuinka ongelmat väistetään

  9. 9

    Takseilla ja välityskeskuksella lihava riita – savolaiskuski arvioi maksavansa 19 000 euron lisäkulut 3 vuodessa: ”Kuin torppareita”

  10. 10

    Kiinteistöliiton uudet linjaukset: Hajulukon avaaminen kuuluu taloyhtiölle, lattiakaivon putsaaminen asukkaalle

  11. Näytä lisää